maanantai 22. kesäkuuta 2015

Korpikylä spring tour

Pääsimme vihdoin kahden kuukauden tauon jälkeen kisohin. Foxilla oli reilu viikon saanut ratsastaa normaalisti ravissa ja laukassa, sekä kerran olin sillä ottanut muutaman pienen esteen Hannan silmien alla ja kerran hyppäsin sillä itsenäisesti vähän isompaa. Suuntanamme oli siis Korpikylä. Päätimme Hannan kanssa, että hyppään la ja su vain yhden luokan, sillä taukoa oli ollut, eikä heti kannattaisi hypätä kolmea päivää putkeen. Niimpä me hullut ja innokkaat lähdimme ajamaan yli 500km suuntaansa parin minuutin suoritusten takia ;D



Kettu pääsi pitkästä aikaa pesulle
Perjantaina ennen lähtöä kävin aamulla ratsastamassa


Saavuimme paikan päälle jo perjantaina ja olimme yllätykseksemme saaneet paikan tallista, joten ei tarvinnut hepan olla yötä päivää ulkona kylmässä. Lauantaina oli vuorossa 120cm:n luokka. Radankävelyssä minua vähän jännitti, miten Foxi pysyisi hanskassa pitkästä aikaa ulkokisoissa. Hanna oli verkassa auttamassa molempina päivinä ja itse pystyinkin siten keskittymään vain omaan ratsastukseen. Foxi oli kamalan vahva verkassa ja yritinkin tehdä paljon siirtymisiä.

La 120cm

Radankävelyssä olimme suunnitelleet lyhyet tiet ja itse radalla sain jokaisen niistä hyvin toteutettua. Aloitin radan rauhallisesti, mutta hyvässä rytmissä. Vasta neljännelle esteelle pystyi vähän oikaisemaan ja sen jälkeen viidennelle esteelle tein aika jyrkän lähestymisen. Foxi oli hyvin skarppina menossa ja tuntui hyvältä radalla. Seiskalle käänsin myös sisäkautta ja sen jälkeen heti sarjalle myös todella tiukan tien. Kukaan muu ei siitä välistä sarjalle tainnut tullakaan :D Ei paljon kerennyt siinä miettiä turhia. Sarjan jälkeen käänsin myös sisäkautta trippelille.





Tässä vaiheessa Foxi oli päässyt aika vahvaksi ja vuorossa oli enää viimeinen este trippeliltä kuudella laukalla pystylle. Aloin ottamaan Foxia linjalla liian myöhään kiinni, enkä oikeastaan edes kunnolla tehnyt asiaa loppuun asti. Tajusin, että tulemme viidellä ja puolella askeleella kohti viimeistä estettä. Laitoin ennen estettä silmät kiinni ja ajattelin, että "tää oli nyt sit tässä".. Foxi survoi väliin vielä kuudennen laukan ja hyppäsi viimeisen esteen aivan tajuttoman läheltä hirveällä kamikatze loikalla. Itse lensin hypyssä satulasta ilmaan ja alastulossa olin varma, että lennän kyydistä. Mutta mitäs kävikään? Foxi hyppäsi esteen puhtaasti ja minä pysyin selässä :D Pikkasen nauratti radalta lähtiessäni, kun en tiennyt pitäisikö kadota maan alle häpeästä vai mitä. Ratahan oli viimeistä estettä lukuunottamatta hyvä, niin nimenomaan ilman sitä viimeistä..



Niin siinä sitten kävi, että voitimme luokan! Foxista olin todella ylpeä, kun hyppäsi niin hienosti tauon jälkeen.



Saatiin kivan erilainen ruusuke matkaan, sekä pokaali

Ruusuke päätyi tottakai heti kenttään.. 
Ketulla oli vauhti päällä kunniakierroksella
Kannustusjoukot :)

Seuraavana päivänä oli vuorossa 130cm:n luokka. Lähdin jo heti ensimmäisten joukossa, joten radankävelyn jälkeen suuntasin vielä nopeasti verkkaamaan. Minulle tuli melko kiire, enkä kerennyt kunnolla rauhoittumaan ennen radalle menemistä. Videolla ei näy ensimmäistä estettä, mutta se meni ihan ok, kakkoselle tulin hieman liian lähelle ja dyykkasin liikaa ylävartalolla, joten puomi tarttui mukaan. Käänsin kuitenkin heti kakkosen jälkeen lyhyemmän tien kolmoselle (jota ei myöskään näy videolta, äiti kuvasi hyvin, heh :D). Kolmonen ja sarja meni hyvin. Vitoselta kutoselle viiden laukan linjalla Foxi oli molemmissa esteissä vähän kiinni.

Su 130cm



Seiskalle Foxi teki tosi hyvän hypyn ja siitä oli seitsemän laukan linja sarjalle. A-osalle tulin hieman lähelle, muttei mikään huono paikka kuitenkaan. Foxi kuitenkin otti siitä puomin matkaan. Sarjan jälkeen kiersin seuraavalle esteelle kauempaa, sillä ajalla ei olisi enää mitään merkitystä. Foxi muuttui ihan super vahvaksi ja yritti taas vetää kaarteessa pään linkkuun vasemmalle. Jouduin seuraavalle esteelle puskemaan melkoisesti, joten Foxi tuli ennen viimeistä estettä vahvaksi. Itse maltoin hyvin viimeiselle esteelle, mutta sieltä tuli silti vielä kolmaskin puomi matkaan.


Radan jälkeen olin pettynyt surkeaan suoritukseen ja kolme puomia oli minusta liikaa. Foxi oli niin hätäinen radalla, eikä tehnyt yhtä hyviä hyppyjä kuten edellisenä päivänä. Oma istuntani keikkasi liikaa hypyissä ja siitä Foxi ei oikein tykkää. Myös edellisen päivän aikaratsastus saattoi hyvinkin tehdä sen liian hätäiseksi, kun ajatus oli liikaa eteenpäin, eikä ylöspäin. Petralta tulikin seuraavissa treeneissä kommenttia, ettei ollut hyvä päätös ratsastaa ekana päivänä pienemmässä luokassa voitosta, sillä seuraavana päivänä isompi luokka tulee sen takia olemaan haasteellisempi. Foxi on niin älyttömän kuuma, joten sillä jää helposti kierrokset päälle. Mutta seuraavalla kerralla ollaan fiksumpia! 

sunnuntai 21. kesäkuuta 2015

Ypäjä Horze Winter Show

Viikko Oulun kisojen jälkeen suuntasimme jälleen kohti Ypäjää. Minulla oli sopivasti koeviikko menossa, joten perjantaina heti kokeen jälkeen lähdimme ajamaan. Lauantain kokeen olin saanut siirrettyä maanantaille, jolloin jouduin tekemään kaksi koetta samana päivänä..




Uudet ihanat kisakamat Top Equestrianilta! Huopa ja huppu merkiltään Cristina Sport. Oli jo aikakin hommata uudet kuteet, kun kaikki meidän huovat ovat olleet jo vähintään kolme vuotta käytössä ja kiletämättä vähän kulahtaneita :D
Mukaan tarttui myös ihana Cavalliera merkkinen kisapaita Top Equestrianilta
Lauantaina päätin hypätä kaksi luokkaa 120cm ja 130cm. Edellisellä kerralla Foxi oli todella vahva Ypäjällä, joka saattoi tietysti johtua kipeästä kaviosta. Päätin silti kokeilla ensimmäisessä luokassa tilaamaani naruturparemmiä, josko sillä F olisi parempi. Noh voin sanoa, ettei ollut hyvä kokeilu! Foxi oli radalla vain entistä vahvempi, eikä selkeästi tykännyt vahvemmasta turparemmistä. Videolta rata ei näytä niin epätoivoiselta kuin miltä se tuntui. Uusinnassa F alkoi kuumua melkoisesti ja viimeiselle okserille jouduin tekemään suunnittelemaani pidemmän tien. F hyppäsi viimeisen esteen siitä huolimatta hätäisesti ja näin puomi tarttui matkaamme.



Seuraavaan luokkaan päätin vaihtaa takaisin entiseen turparemmiin ja F olikin miljoona kertaa parempi! Radalla tein virheen heti ensimmäiseltä esteeltä toiselle, väli oli seitsemän laukan linja ja otin siihen yhden ylimääräisen askeleen. Näin jäin heti aluksi liikaa jarrailemaan ja jouduin sitten myöhemmin sujumaan laukassa enemmän ja F tuli vahvemmaksi. Kolmoissarjan jälkeen alkoi käydä ihan oikeasti työstä pitää Foxi hallinnassa. Selvisimme kuitenkin uusinnankin nolla tuloksella ja olin siihen tyytyväinen, vaikkei helppoa ollut! Viimeksi kipeän kavion kanssa F tuolla tavoin kuumuessaan otti neljä puomia, joten oli ilo huomata kavion parantuneen! Sijoituimme luokassa 9./47



Sunnuntaina hyppäsin 130cm:n luokan. Radankävelyssä oli mukavasti eri kääntämisvaihtoehtoja, joten päätin ihan tosissani ratsastaa voitosta. Minulla ei valitettavasti ole missään enää tallessa ratavideota! Luulin siirtäneeni videon jo koneelle, kun poistin sen muistikortilta, mutta näin ilmeisesti en ollut tehnyt :/ Ette pääse siis näkemään meidän tähän asti surkeinta rataa ikinä :D Alkurata oli tosi hyvä! Aloitin heti hyvässä rytmissä, sain linjoille oikeat askelmäärät, käänsin sarjan jälkeen erittäin tiukan tien ja siitä huolimatta F oli super hyvä ratsastaa ellei jopa miellyttävin ikinä, mitä se on ollut kisoissa. Tätä iloa kesti radan puoliväliin, kunnes tuli sarja suoraan kaarteesta, joka oli kiinni seinässä. Minulle tuli täysi blackout, enkä nähnyt mitään paikkaa. Näin ei ole käynyt kuin kerran aikaisemmin Foxin kanssa vuosi takaperin. Tuloksena oli täysi ryssiminen a-osalle, jonka F hyppäsi kiltisti yli, mutta joutui kieltämään b-osalle, sillä sen hyppääminen olisi ollut itsemurhaisku.

La 120cm


La 130cm

Su 130cm ja uudet hienot kuteet käytössä ekaa kertaa :)
Tässä vaiheessa olin erittäin pettynyt itseeni! Miten pystyinkään sössimään täydellisen alkuradan! Vieläpä kun heppa oli niin miellyttävä ratsastaa ja kuunteli pidätteet heti, eikä vasta kymmenen sekunnin viiveellä. Foxi ei myöskään ikinä ole kieltänyt, ellen itse sitä ole esteelle pysäyttänyt. Tässä vaiheessa virhepistesaldo näytti 8:aa ja päätin uuden äänimerkin jälkeen jatkaa rataa. Tällä kertaa sarja sujui ongelmitta, mutta sarjan jälkeiseltä esteeltä tuli puomi mukaan. Tässä vaiheessa olisi kannattanut nostaa käsi pystyyn ja keskeyttää, mutta ajattelin, että mennään nyt harjoituksen kannalta vielä viimeiset kolme estettä. Vielä taisi viimeinen este tulla alas, joten tulos oli 18 vrp, joista 4 tuli ylitetystä enimmäisajasta, mahtavaa! Se keskeyttänytkin näyttäisi tuloslistalla paremmalta. :D En ole koskaan kisoissa keskeyttänyt rataa, joten se tuntui jotenkin isolta kynnykseltä luovuttaa kesken. Häpeä oli tosi suuri radan jälkeen..

Vertaa postauksen ekaa kuvaa Oulusta ja tätä Ypäjältä :D Pienoinen ero..
"Mahtavissa" fiiliksissä lähdimme kotia kohti ja sössimään kaikki tulevat kokeetkin parin tunnin lukemisella. Viikko Ypäjän kisojen jälkeen Foxi oli mystisesti epäpuhdas, eikä se jäänyt vain siihen yhteen päivään. Sillä oli myös vasen etunen muita lämpimämpi eli sama jalka, joka oli vuoltu liian lyhyeksi reilu kuukausi sitten. 1,5 viikkoa vain kävelytin Foxia, sillä emme saaneet klinikalle aikaisemmin aikaa. Oulun klinikalla heppa taivutettiin ja jalat kuvattiin. Kuvat olivat priimat ja ell epäili vielä arkaa kaviota ontumisen syyksi. Saimme muistaakseni metacamkuurin ja antibioottivoidetta Foxin riviin ja ohjeeksi viikko kävelyä. Taas kävelytin heppaa viikon ajan ja kun sai alkaa ravailemaan, niin parin päivän päästä vasen etunen oli taas lämmin :/

Wiwwe oli pari kk mun ratsuna Eevan lukiessa pääsykokeisiin

Foxin ihana harrastus: päivittäinen kakkaaminen tuoka -ja juomakuppiin




Oulun pannukakkutalo <3

Lähes viikon jatkoin hevosen kävelytystä ja jalan kylmäystä, kunnes pääsimme näyttämään Foxia hollantilaiselle eläinlääkärille Brunolle huhtikuun lopussa. Bruno löysi Foxin ongelmille heti syyn: luultavasti heppa oli riehunut tarhassa ja samassa rytäkässä vetänyt itsensä kauttaaltaan jumiin. Foxi niksauteltiin, sekä vasemman etusen kavionivel ja takapolvet piikitettiin. Ohjeeksi tuli viikko kävelyä, viikko ravia ja sitten normaali liikutus. Ja tämähän toimi! Foxi on liikkunut nyt tähän päivään asti hyvin, eikä jalat ole olleet lämpimiä/turvoksissa. (kop kop) On se vain mahtavaa, kun heppa on kunnossa! Viime vuonna meillä ei ollut mitään, mutta valitettavasti tänä keväänä sattui kaksi turhaa tapaturmaa, jotka vaikuttivat meidän kisasuunnitelmiin. Mutta tällaista se on elävien olentojen kanssa.

keskiviikko 17. kesäkuuta 2015

Hyvin menneet hallikisat

Ypäjän kisojen jälkeen meiltä jäi siis Helsingin kv-kisat väliin ja Foxi oli pelkällä kävelyliikunnalla hiihtolomaviikon. Pikku hiljaa Foxilla sai alkaa jälleen ravailemaan. Se liikkui puhtaasti, mutta se oli sileällä melko vahva ratsastaa. Kerran hyppäsin Foxilla itsenäisesti kotona paria estettä ja melko kuumana se kävi.

Nämä kuvat hyppypäivältä (c) Essi Alakopsa







Kolme viikkoa Ypäjän kisojen jälkeen vuorossa oli Äimärautiolla hallikarkelot. Kisat olivat yksipäiväiset ja päätin hypätä kaksi luokkaa. Yleensä olen hypännyt Foxilla vain yhden luokan päivässä. Halusin kuitenkin verkkaluokan alle ennen isompaa luokkaa, sillä Ypäjällä 130cm ei sujunut toivotulla tavalla.

Samalla viikolla täytin 18 ja käytiin Foxin kanssa synttärimaastossa.




Ensin vuorossa oli siis 120cm:n luokka arvostelulla 367.1. Verkassa Foxi ei tuntunut kovin hyvältä. Se oli kovin jännittynyt, eikä jarrutkaan toiminut parhaalla mahdollisella tavalla. Hypyt kuitenkin olivat hyviä, joten vähän ristiriitaisissa tunnelmissa lähdimme radalle.


Kaikki kisakuvat (c) Vilma Seppänen
Tyylillä mennään :D

































Radalla Foxi oli älyttömän hyvä ratsastaa. Heti ekalta esteeltä kakkoselle oli melko hankala tie, mutta tässä ei ollut meillä ongelmaa. Ypäjän kisoissa Foxi oli todella vahva, mutta nyt siitä ei ollut tietoakaan ja hypytkään eivät olleet yhtään hätäisiä. Tuloksena oli nolla nolla ja lopulta se riitti kolmanteen sijaan. Jes ensimmäinen sijoitus tälle kaudelle!

Videolta puuttuu viimeinen sarja



130cm:n luokkaan verkkasin lähinnä vain sileää parin hypyn lisäksi. Foxi tuntui jo paljon paremmalta ratsastaa ja kuunteli pidätteitä. Radalla Foxi oli jälleen mukavan rauhallinen. Esteet olivat mitoissaan ja  tekemistä radalla oli kivasti mm. suoraan kaarteesta kolmoissarjalle. Neloselta vitoselle eli sarjalle oli pidempi neljän laukan linja. Välissä sain sujua hieman enemmän, mutta Foxi hyppäsi silti hienosti sarjan. Sarjan jälkeen se tuli vähän vahvemmaksi, mutta sain sen silti pidettyä hyvin hallinnassa.




Kolmoissarjalta oli viiden laukan kaareva linja viimeiselle okserille. Radankävelyssä linjalle tuli vähän hassu kulma, joten sille piti ratsastaa tarkasti. Radalla kolmoissarjan jälkeen Foxi ei tullut heti takaisin ja vahingossa oikaisin hieman linjaa. Näin ollen viimeiselle okserille ajauduimme todella lähelle ja olin ihan varma, että puomi napattaisiin mukaan. Mutta mitä tekikään super Kettu? Ponnisti leikiten okserin yli puhtaasti!


Lopulta saimme ainoan nollaradan luokassa ja näin ollen voitimme luokan, tosin lähtijöitä taisi ollakin säälittävät neljä. Olin silti todella iloinen tuloksista Ypäjän fiasko kisojen jälkeen! Seuraavana viikonloppuna olikin vuorossa taas kisat Ypäjällä, jotka menivät melko vaihtelevalla menestyksellä. Tehtiin yhdessä luokassa uusi virhepiste-ennätys...