lauantai 22. syyskuuta 2012

Klinikkareissu

Hellurei! Vähän kirjoittelen Lupun kuulumisista. Tämän viikon olen ainoastaan juoksuttanut sitä liinassa tai ilman. Tallillamme kellään ei ole hackamoreja, joten en ole pystynyt ratsastamaan Lupulla. Pitäisi itse semmoiset joskus hankkia ja varsin kokeilla miten Lupu niillä toimii. Perjantaina Lupulla oli klinikka-aika. Tarkoitus oli siis leikata siltä se lerpake pois ja raspata samalla hampaat. Meillä oli nais eläinlääkäri, joka puhui englantia. Olisi ollut parempi saada suomenkielinen eläinlääkäri, koska emme pystyneet kertomaan niin perusteellisesti mikä Lupua on vaivannut ja emmekä täysin ymmärtäneet kaikkea mitä hän sanoi. Hän ei löytänyt suusta mitään lerpaketta, mikä pitäisi siltä leikata pois. Täten päädyimme vain raspaamaan Lupun hampaat. Lupulle piti laittaa neljä rauhoituspiikkiä, ja siltikin se taisteli kaikin keinoin vastaan. Heti kun sähköraspi laitettiin sen suuhun, niin hevonen viskaisi pään ylös, vaikka muuten olikin ihan tillintallin. Lopulta hän sai hampaat raspatuksi ja hän sai poistettua sieltä myös piikkejä. Lupun hampaat vielä kuvattiin, jotta saataisiin varmuus ettei siellä lerpaketta ole. Kuvissa ei näkynyt pahemmin mitään poikkeavaa. Lopuksi Lupulta otettiin vielä verikoe ja arvot olivat ihan normaalit. Loppuun vielä pari kuvaa kesältä 2010, jolloin hepat olivat meidän pihalla viikon ajan. Oma koneeni on rikki, joten kuvia ei pahemmin ole ja en pysty tekemään vielä sitä videopostausta. :(

Kesä 2010 Iissä




Nyt poika saa vielä neljä juoksutus päivää, kun sille ei vielä saa laittaa kuolaimia suuhun. Eeva liikuttaa Lupua sen ajan, kun olen Saksassa. Toivottavasti lupu ei ole suustaan hankala ja pääsisimme normaalisti treenaamaan heti palattuani! :) Huomenna tulossa vielä

perjantai 21. syyskuuta 2012

Mielipidekirjoitus: loimittaminen/klippaus

Hei! Eräs lukija toivoi, että kirjoittaisin mielipidepostauksen klippauksesta ja loimittamisesta. Innostuin heti kirjoittamaan tätä ja tästä aiheesta riittääkin kirjoitettavaa. Hevostallinetissä käydäänkin välillä kiivaita keskusteluja aiheesta. Yleensä siellä kinastelevat kaksi eri puolta, ne jotka eivät missään nimessä halua hevoselleen loimia ja ne jotka laittavat niille ainakin neljä loimea päällekkäin oli keli mikä tahansa. Muistakaahan, että seuraava kirjoitus sisältää omia mielipiteitäni, joten niistä ei tarvi kenenkään ottaa herneitä nenäänsä. Lisäksi painotan sitä, että jokainen hevosenomistaja loimittaa hevosensa miten haluaa ja kaikilla on varmasti omat mielipiteensä asialle!

Aloitetaan klippaamisesta. Hevoset klipataan, jotteivät ne hikoilisi niin paljoa liikuttaessa ja hevosten kuivuminen olisi nopeampaa ja helpompaa. Mielestäni on järkevä klipata hevonen, joka on aktiivisessa kilpa-tai harrastekäytössä ja hikoilee paljon. Hevosen kuivattaminen on työlästä puuhaa ja klipattu hevonen kuivuukin hyvin nopeasti. On todella ärsyttävää, jos hevonen on jo heti alkuraveissa ihan hiestä märkä paksun karvan takia ja hengästyy siten paljon nopeammin. Kaikkia hevosia ei tarvitse klipata, vaikka olisivatkin aktiivisessa käytössä. Niillä onkin yleensä lyhyempi karva, joten ne eivät hikoile niin paljoa. Myöskin mielestäni on turhaa klipata hevonen, jota ei liikuteta päivittäin hikiseksi.

Kunnon karvaturri poni ja minä -08

Klipattu hevonen on aina loimitettava! Jos et ole valmis loimittamaan hevosta, niin älä klippaa sitä. Klipattu karva ei hylji vettä, eikä se pöyhisty kylmillä ilmoilla, joten loimi on välttämätön. Mieluusti hevoselle puetaan talliin yksi loimi ja ulos toinen. Itse pyrin siihen, että hevosella on vain kaksi loimea päällä. Paksuutta vaihdellaan lämpötilojen mukaan. En tykkää pukea hevosille useampaa loimea, koska hevoselle on paljon mukavampaa mitä vähemmän loimia päällä on. Loimet voivat puristaa je ahdistaa hevosta, eteenkin kun niitä on kerroksittain. Mutta monella tallilla näkee hevosien päällä neljäkin loimea. Itse myöskin suosin ulkona kaulakappaleellisia loimia, koska klipatulla on kaula vaarassa jäätyä. Suomessa kun ollaan, niin jätän hevoselleni jalkoihin ja puoleksi päähän karvat, kun pakkasta on monesti yli 20 astetta. Varsinkin, jos hevonen on kokopäivä tarhauksessa. Kokonaan klipattu hevonen voi paleltua jaloistaan ja päästään helposti. Tietysti on mahdollista klipata hevoselle ainoastaan vauhtiraidat, jolloin se ei välttämättä tarvitse loimea ollenkaan. Näin pääsee vähemmällä vaivannäöllä.




Hevoset ovat kaikki yksilöitä, joten ne myöskin loimitetaan omien tarpeidensa mukaisesti. Toiset eivät tarvitse koskaan loimea ja toiset vetäisevät heti selän jumiin kylmässä. Tämä asia monesti unohtuukin ja sitten kauhistellaan kun hevosella on jo 15 asteen keleillä loimi päällä. Rajansa kullakin, joskus näkee liika hössötystä ja hevosilla on kesälläkin toppaloimi päällä. Jotta mamman mussukka varmasti tarkenee. Hevonen viihtyy mielummin vähän viileässä kun kuumassa, eikä varmasti ole kovinkaan terveellistä laittaa liikaa vaatetta lämpimällä kelillä. Jotkut hevoset tarvitsevat aina paljon vaatetta, kun palelevat jatkuvasti. Jokainen hevosenomistaja tietää, mikä on sille omalle hevoselle paras vaihtoehto.

Vasta klipattu poni, rajat näkyy vielä selvästi

Mitä olette mieltä tästä hieman sekavasta postauksesta? Kertokaahan toki omia mielipiteitänne, miten itse loimitatte hevosianne. Hyvää syksyn jatkoa kaikille! :)

maanantai 17. syyskuuta 2012

Humputtelua

Hellou! Tämä viikko alkoi sitten sateisissa merkeissä. Inhoan kylmää ja vesisadetta yli kaiken. Onneksi lähden viikon päästä Saksaan "vaihto-oppilaaksi" kymmeneksi päiväksi, niin siellä on sentään vähän lämpimämpää, toivottavasti. Viime vuonna kuulemma siellä oli ollut näihin aikoihin ihan hellettäkin. Teiltä lukijoilta pyytäisin yhtä asiaa, kertokaa postaustoivomuksia! Tällä viikolla voin niitä hyvin toteuttaa, kun olen yllätys yllätys tallilla tetissä. Ainakin suunnitelmissani olisi toteuttaa videopostausta. Miltä kuulostaa?

Lupun suuongelmaan saamme pian helpotusta, nimittäin perjantaina Lupulle on varattu leikkausaika klinikalta. Sitä ei tarvitse nukuttaa ja paranemisaika on nopea, joten pitkää taukoa treenaamiseen ei ole onneksi tulossa. Samalla Lupu myös raspataankin. Ensi viikolla olisi myös tarkoitus rokottaa Lupu, joten kaikki tulee nyt kätevästi "yhtäaikaa". Kun kerta sinne Saksaan olen lähdössä, niin samalla heppakin saa viettää pientä lomaa :)



Sunnuntaina oli ihanan aurinkoinen ja lämmin ilma, joten päätin lähteä pienelle maastolenkille. Äiti lähti mukaani vähän kuvailemaan. Lupu oli aivan innoissaan, kun tajusi pääsevänsä maastoon. Menimme ihan rennosti vaan, kerran otin kunnon spurttia kotiapäin ja Lupu lähti vähän käsistä. Se yleensä tulee hyvin pidätteistä takaisin myös kiitolaukassakin, mutta nyt sai pidättää rajummin, eikä siltikään meinannut hidastaa. Sain sitten sen lopulta pysähtymäänkin ja otettiin vielä vähän rauhallisempaa laukkaa ja ravia. Lopuksi päätin käydä vielä kentällä kokeilemassa, että olisiko Lupu yhtään parempi. Oli se huomattavasti parempi, mitä edellisenä päivänä, mutta siltikin oli hankalaa.

Tänään tuli talleiltua n.8h. Ratsastin Lupulla ehkä n. 10 minuuttia. Menin vain löysin ohjin ravia ja laukkaa. Kokeilin kerran antaako ottaa tuntumaa, vastaus oli ei, joten hyppäsin heti pois selästä juoksuttamaan. Juoksuttaessa Lupu liikkui todella hyvin, eikä temppuillut yhtään.

Nyt ennen leikkausta ratsastus on semmoista löysin ohjin humputtelua. Ja jos ratsastan kuolaimella, niin menen maastossa. Myöskin voin juoksuttaa hevosta liinassa ja irti. Tarkoitus olisi myös kokeilla Hackamoreja, jos joltakin saan niitä lainaan. Mielenkiintoista nähdä miten Lupu niihin reagoi. Niin ja sinne Sannan valmennukseen tosiaan ei olla menossa, myöskin seuraavat Petran treenit jää väliin, kun olen siellä Saksassa. Ehdotelkaas nyt niitä postaustoivomuksia, niin voin vaikka ajastaa niitä siksi ajaksi, kun olen reissussa. Muuten tulee aika pitkä postaustauko!

lauantai 15. syyskuuta 2012

Blogikirppis + paha suuongelma

Käykäähän kaikki katsomassa blogikirppistä! Sain sen lopultakin väsättyä, lisäilen sinne lähipäivinä vielä lisää tavaraa :) Päivitin myös kilpailukalenteriin tuloksia.

Maanantaina ratsastin Lupulla kevyesti ilman satulaa. Kävin nopeasti vain kaikki askellajit ja ratsastin hevosta eteen alas. Lopuksi kävimme Jutan kanssa kävelemässä loppukäynnit tiellä.

Tiistai - Torstai Lupu sai viettää vapaata. En edes käynyt kävelyttämässä taikka harjaamassa sitä. Annoin hevosen ihan huilata muutaman päivän, kun sillä on ollut aika raskas kesä takana.

Eilen ratsastin Lupulla maneesissa. Käynnissä tein paljon väistöjä ja taivutteluja. Aluksi Lupu vähän vastusteli kuolainta, mutta lopetti sen nopeasti. Ravissa Lupu oli tosi hyvä heti alusta alkaen. Olin ihan fiiliksissä, että kerrankin vapaapäivien jälkeen heppa on tosi hyvä. No sitten harjoitusravissa Lupu alkoi vähän hangoittelemaan vastaan, mutta siitä vielä selvisimme jotenkin. Laukka oli sitten asia erikseen! Aivan kamalaa.. Iski kauhea epätoivo, kun heppa ei vain toiminut, ei sitten millään.. Ainoastaan laukka sujui pitkällä ohjalla, mutta jos otin vähänkään lyhyempää ohjaa ja halusin vähän kootumpaa menoa, niin ei! En saanut laukkaa kunnolla pyörimään, Lupu oli niin pirun hankala suustaan. Lopuksi sain jonkun näköistä laukkaa aikaiseksi, mutta jouduin vähän antamaan periksi. Loppuravit oli ihan ok, ei mikään paras mahdollinen. Kyllä otti päähän, kun alku tuntui niin hyvältä ja sitten ratsastus ei ollut enään yhtään mukavaa!



Tänään eilinen ei ollut mitään verrattuna tähän päivään! Kunpa en olisi edes noussut ollenkaan hevosen selkään. Ratsastus oli täysi katastrooffi! Aluksi menin maneesissa, äiti laittoi sinne laukkapuomeja ja yhden kavalletinkin. No loppuenlopuksi en edes voinut mennä niitä. Heti käynnissä kaikki oli todella vaikeaa. Lupu vänksläsi suutan minkä kerkesi. Yritin kuitenkin ravissa ja laukassakin jotakin, mutta meno oli aivan kamalaa. Lupu suostui ravaamaan hyvin ainostaan pitkällä ohjalla, jos otin ohjia vain kaksi senttiä lyhyemmäksi alkoi ongelmat. Lupu ei vaan rauhoittanut suutaan. Laukka oli jälleen kamalin. Lupu ei edes suostunut liikkumaan eteenpäin! Se ei antanut ottaa minkäännäköistä tuntumaa suuhun. Jos ei saa mitään tuntumaa hevosen suuhun, niin ratsastus on aika hmm turhaa? Menin sitten ítkukurjussa kentälle, josko siellä sujuisi paremmin... No ei todellakaan! Lupu laukkasi paikoillaan ja vaihteli laukkoja ja välillä meni ristilaukkaa jne. Tässä vaiheessa pääsi itku. Hyppäsin välillä pois selästä rauhoittumaan ja sitten yritin uudelleen.. EI! Yritin aivan pehmeällä kädellä pitää ohjia normaalisti, niin hevonen ei vaan suostunut yhteistyöhön. Nakkeli vain päätään ylös ja vänksläsi suutaan...

Nauroin tälle! :DD

Loppuen lopuksi luovutin. Hevosella ei ollut kivaa, eikä ratsastajalla. Minusta ratsastuksen pitäisi olla mukavaa, eikä joka kerta turhautumista ja pettymistä. Katsotaan nyt mitä lähipäivät tuo tullessaan. En kyllä halua Lupulla nyt ratsastaa, joudun varmaan tyytymään juoksuttamiseen. Tuo suu ongelma on jo niin paha, ettei siellä selässä voi tehdä enää mitään. Vielä viikko sitten pystyi ihan hyvin menemään, nyt enää ei. Lupu on selvästikkin kipeä suustaan ja asialle pitäisi nyt tehdä mahdollisimman pian jotain. Siltä pitäisi leikata se lerpake suusta pois ja raspata piikit hampaista. Tällä hetkellä ei vaan hirveästi ole rahaa leikkauttaa sitä. En halua ratsastaa, kun näen, että hevoseen sattuu. Ensi viikolla olisi Sannan valmennus, mutta näillä näkymin sinne en ole menossa, ellei ihmettä tapahdu. Hevosen hyvinvointi menee kuitenkin etusijalle.

tiistai 11. syyskuuta 2012

Kisakuulumisia

Noniin, vihdoinkin sain aikaiseksi tulla kirjoittelemaan. Edelleenkin saa ehdotella vapaasti postausehdotuksia, niin voisin toteuttaa vähän mieluisempiakin tekstejä! Itselläni on pari kivaa juttua mielessä, mutta aina lukijoiden toivomukset menee etusijalle :)

Torstaina päätin juoksuttaa hevosen kentällä, kun olin tullut aika myöhään tallille. Kentällä oli paljon ravi -ja laukkapuomeja, joten innostuin juoksemaan niitä pari kertaa Lupun kanssa. Okei, se jäikin sitten siihen kahteen kertaan, kun hevonen päätti hieman lähteä omille teilleen. Lupu siis lähti vähän turhankin innokkaasti puomeille ja ryykäisi minun edelle. Itse roikuin sitten siellä perässä ja kappas olin törmätä tolppaan. Minun oli sitten pakko päästää liinasta irti, etten juoksisi päin tolppaaa. Lupuhan päätti lähteä paikalta nopeasti pukkilaukkaa vedellen. Se juoksi tallin pihaan ja antoi siellä kiltisti kiinni. Hevoselle ei tullut naarmun naarmuakaan, joten menimme sitten takaisin kentälle jatkamaan juoksuttamista :D Kyllä sitä virtaa piisasi sitten myös ympyrällä juostessa. Ja tämä välikohtaus päätyi myös osittain videollekkin. (Ah niin ihana kännykkälaatu <33)





Perjantaina pääsin itse vasta neljän aikoihin koulusta ja sieltä suuntasin suoraan tallille. Kävin pikaisesti ratsastamassa Lupun läpi. Vitsit kun heppa oli sika hyvä! Ei ole ollut pitkään aikaan niin hyvää fiilistä koko ratsastuksen ajan. Kaikki vaan jotenkin natsasi! Oli kuskin ilme yhtä hymyä vaan ratsastuksen jälkeen. Hevosen hoidin pikaisesti pois ja aloimme pakkaamaan. Lopultakin pääsimme lähtemään kohti Kiuruvettä ja paikanpäällä olimme varmaan joskus kahdeksan kieppeillä. Kisapaikalla oli todella hyvä opastus, ettei voinut eksyä. Ehdimme just ja just tekemään kaikki tarvittavat hommat, ennen kuin tuli pimeä.



Lauantaina oli sitten ihanan sateinen ja kylmä päivä, hyrrr. Ensimmäisenä luokkana oli vuorossa 110cm. Verkassa Lupu oli suoraan sanottuna hirveä! Sitä oli todella hankala ratsastaa ja en saanut minkäännäköistä kuolaintuntumaa suuhun. Joka ikinen asia tuntui hankalalta. Meinasin jo perua starttini, kun mikään ei sujunut. Kuitenkin menin radalle ja sielläkään meno ei tuntunut kovinkaan hyvältä. Videolta meno ei näyttänyt ollenkaan pahalta, mutta siltä se kyllä tuntui. Tuntui siltä, ettei Lupu kääntynyt mihinkään ja jouduin kiskomaan sitä paljon sisäohjasta. Radan jälkeen olin kyllä todella pahalla päällä, kun ärsytti niin paljon. Kuitenkin ylsimme luokkavoittoon, joka hitusen paransi mielialaani. Kympissä tuli vain kaksi puhdasta rataa, joka vähän minua ihmetytti. Rata ei kuitenkaan ollut minusta mikään haastava! Pohja oli vaan aika pehmyt ja se söi monelta hevoselta laukan. Pudotuksia tuli joka luokassa paljon ja se johtui varmasti pitkälti pehmeästä pohjasta. Lisäksi jotkut valittivat liian erikoisia esteitä, muttei ne minusta yhtään sen kummempia ollut ;)

120cm verkassa Lupu tuntui jo paljon paremmalta. Rata sujui todella hyvin, mutta yhdelle pystylle tein aika lyhyen tien ja pohja söi vähän laukkaa, joten askel ei osunut ja este putosi. Luokassa tuli vain kolme nolla tulosta ja olin nopein nelonen, joten sijoituin neljänneksi :)


<3

Sunnuntaina luokkani alkoi vasta iltapäivällä, joten saimme nukkua hieman pitempään. Ilmakin oli aurinkoisempi, mutta tuuli kylmästi. Vuorossa oli siis meidän ensimmäinen kokonaan 130cm luokka. Rata onneksi ei näyttänyt liian haastavalta. Verkassa Lupu oli todella hyvä, verrattuna eiliseen päivään. En hypännyt mitään kovin isoa estettä, kun olen liian monta kertaa verkassa ryssinyt lähestymiset niin pahasti. Verkassa myös tapahtui pieni "onnettomuus". Olin nimittäin tulossa pystylle ja olin huutanut ihan normaalisti tulevani esteelle. Olin parin askeleen päästä esteestä ja joku nainen kävelee suoraan esteen alle!! Karjun sille ihan täysiä, että varo ja hän ehti mennä hieman kyykkyyn. Me sitten kirjaimellisesti hyppäsimme sen naisen ylitse. En olisi enään kerennyt kääntää hevosta pois esteeltä, kun kaikki tapahtui niin nopeasti. Itse säikähdin tapahtunutta ihan hulluna ja tapahtuman nähneet sanoivat, etten tehnyt mitään väärää. Aina pitäisi ehdottomasti katsoa, että onko joku tulossa esteelle, ennen kuin kävelee alle! Hänelle olisi voinut käydä paljon pahemminkin, mutta onneksi selvisimme säikähdykesellä.

Radalle mentäessä iski yhtäkkiä pieni "paniikki". Itselläni oli joku hirveä kiire päästä taas esteille ja en pystynyt yhtään rentoutumaan. Ensimmäiset kolme estettä olikin aivan järkyttävää menoa! Ekalle tultiin vielä ihan ok, vähän pohjaan. Tokalle ihan pohjaan... Siltä oli viisi laukkaa sarjalle ja en saanut siihen sitä viittä laukkaa, kun hevonen ei edennytkään niin hyvin eteen. Sen seurauksena tulimme epämääräiset kuusi laukkaa sarjalle ja ihan pohjaan a-osalle. Rehellisesti Lupu yritti okserin hypätä, mutta puomi tipahti ja käänsin hevosen ohi b-osasta. Sain pienen hengähdystaon rahoitella itseäni ja hevosta. Sara tsemppasi meidät matkaan ja ajattelin, että pakkohan tässä on oikeasti alkaa ratsastamaan, jos halutaan päästä maaliin asti! Sittenhän se lähtikin sujumaan :) Viimeisellä linjalla itseltäni lähti jalustin, joten jouduin vähän tasapainottelemaan siellä selässä, jotta pysyisin kyydissä. Viimeinen linja oli joko viisi sujuvaa laukka-askelta tai kuusi lyhyttä. Tulin kuudella ja väli kävi vähän ahtaaksi ja kiskaistiin vika puomi matkaan. Lopputuloksena 14vrp: kaksi pudotusta, yksi ohi meno ja kaksi aikavirhettä. Ei mikään paras mahdollinen tulos, mutta hengissä selvittiin! Itse olin  tyytyväinen loppurataan ja siihen, että sain nollattua tilanteen katastrofin jälkeen. Lupulle esteet eivät tuottaneet mitään vaikeuksia :) Kuski tarvitsee vain paljon paljon lisää treeniä ja rutiinia.

Katja uudessa kodissaan


Hei hei rakas!

Tämä viikko otetaan ihan rennosti, pidän Lupulla viikolla kolme täysin vapaapäivää. Hevonen saa vähän huilata ja rentoutua. Ensi viikon maanantaina jatkuu sitten Petran treenejen merkeissä ja keskiviikkona minulla on pitkästä aikaa Sanna B:n valmennus! :) Seuraavat kisat onkin sitten vasta 14.10 Äimärautiolla.

Ja muuten Katja lähti tänään uuteen kotiin koeajalle. Turbomummoponia tulee kyllä kova ikävä, ehtihän poni olla minulla 4,5 vuotta :( Ponitavaraa on tulossa lähiaikoina paljon myyntiin, joten kaikki ponin omistajat olkaahan tarkkoina! Lisäksi tulee myös vähän muutakin tavaraa myyntiin, eikä ainoastaan ponitavaroita.

torstai 6. syyskuuta 2012

Kuvia kisoista

Heipähei! Ajattelin kirjoitella nyt vähän kuulumisia ja laitella tänne muutamia kuvia P-SM kisoista. Käykäähän myöskin osallistumassa arvontaan täällä! Palkintona ihana CH collection riimu.

Maanantaina ratsastus ei oikein onnistunut Lupun kanssa, mutta siitä voin syyttää ihan vain itseäni. Jokin vain itseäni ärsytti niin suunnattomasti, ettei työskentelystä tullut yhtään mitään. Alku näytti ihan lupaavalta ja yritin olla mahdollisimman kärsivällinen. Pelkäsin ottaa aluksi kunnon tuntumaa suuhun, kun kerta Lupulla voi olla suu kipeä sen ylimääräisen lärpäkkeen takia. Kun sain käynnin sujumaan, siirryin kevyeeseenraviin. En jotenkin osaa enään ratsastaa niin hyvin jalustimien kanssa kuin ilman ja tämä alkoi vähän pännimään :D Varsinkin harjoitusravi jalustimien kanssa oli ihan ylitsepääsemätön asia. Lopulta tyydyin menemään jälleen kerran ilman jalustimia. Lopuksi sain itseni jotenkin kuosiin ja hevonenkin alkoi toimimaan.


Kaikki kuvat (c) http://haave.otokset.fi/#/kuvat/

Wihiii, lähti vähän kaukaa! Ja kuski sukeltaa..

Tässä kuvassa näkyy hyvin, kuinka jalka ei pysynyt paikoillaan.

Tiistaina Lupu sai vapaapäivän. Itse vietin päivän kaverini kanssa ja illalla käväisimme Zimmarissa uimassa ilmaiseksi. Me ysiluokkalaiset saimme kaikki ilmaiset sporttipassit, jolla pääsee vapaasti käymään kuntosalilla ja uimahallissa (:


wruuum!


Keskiviikkona ratsastin Lupu läpi kentällä. Sillä oli aika paljon energiaa eilisestä vapaapäivästä johtuen ja Lupu jo tarhasta hekiessani veteli siellä pukkishowta. Kentällä oli estevalmennus loppumaisillaan. Ja sen ajan pääasiassa tein käyntityöskentelyä. Ravissa Lupu kulki ihan kivasti, välillä vaan piti muistuttaa jalalla aktiivisuudesta. Ratsastin koko tunnin jalustimilla! Oli kyllä aika saavutus ;) Laukassa Lupu toimi muös mukavasti ja menin muutamaan otteeseen laukkapuomejakin. Tulin niitä oikeassa laukassa enemmänkin, kun Lupu aina ärsyttävästi halusi mennä puomit vasemmasta reunasta. Kun lopulta sain sen menemään ne keskeltä, otin vielä vähän laukkaa ja loppuravit. Ratsastuksen jälkeen oli pitkästä aikaa kiva fiilis, kun sain hepan toimimaan hyvin :)

Katsotaas, mitä tänään meinaan tehdä. Varmaankin teen jotain vähän rennompaa. Huomenna ratsastan Lupun läpi kaikille avuille ja suuntaamme illalla kohti Kiuruvettä!

maanantai 3. syyskuuta 2012

Ei niin putkeen menneet P-SM kisat

Joo otsikosta ilmenikin, ettei ollut meidän viikonloppu... Ei mennyt ihan viime vuoden malliin, kun silloin voitin kaksi mestaruutta. Se joka haluaa lukea aina positiivisia postauksia, niin ei kannata lukea tätä!  :D

Lauantaina siis suuntasimme kohti Haukipudasta P-SM kisoihin. Lupun kanssa en ole aikaisemmin siellä käynyt, mutta paikka oli minulle ennestään tuttu. Laastaamisessa ilmeni ongelmia, kun Lupu ei suostunut vinkkaan menemään edes luudanvarren avulla. Lainasimme sitten juoksutuspiiskaa ja kävelihän poika oikein mallikkaasti sinne. Ei siís tietenkään hakattu sitä sillä piiskalla, vaan vähän hipaistiin persuksille. Paikan päällä Lupu oli aivan sekopää, kun huomasi olevansa uudessa paikassa. Lupu meinasi tulla trailerista läpi ja pukitteli siellä. Se oli pakko ottaa lopulta sieltä pois ja varustaa mahdollisimman nopeasti ja äkkiä nousta selkään, kun meinasi jyrätä päältä ja ottaa lähdöt. Onneksi luokkani alkoi varsin ripeästi, joten sen ei tarvinnut turhaan seisoskella.



Rata näytti oikein simppeliltä, eikä mitään vaikeita juttuja ollut. Verkassakin Lupu tuntui todella kivalta ja sain hyviä hyppyjä alle. Ainut asia mikä oli ihan perseestä, niin jouduin menemään minun vanhoilla kengillä + nahkavarsilla, kun saappaani vetoketju meni rikki. Siispä en osannut niillä enään ratsastaa ja joka hypyssä tuntui siltä, että pohkeeni heilahtivat paljon taaksepäin. Lisäksi en saanut pohjetta tarpeeksi lähelle hevosta, joten jalkani heiluivat normaalia enemmän ja en pystynyt hypyssä tukemaan hevosta.

Radalle menin vähän huonossa fiiliksessä, kun ratsastus oli ilman saappaita niin hankalaa. On mielestäni tyhmää syyttää saappaita, mutta kyllä ne vaikuttivat aika oleellisesti ratsastukseen.  :D Jouduin tukeutumaan normaalia enemmän kädellä ohjasta, kun en pystynyt tukemaan jalalla. No rata kuitenkin meni sika hyvin siihen nähden, että yritin kaikin keinoin kiikkua selässä. Asiaa ei ainakaan auttanut Lupun mutantti hypyt ja niissä tuntui että olen kohta tuolla maistelemassa kentän hiekkaa. Lupu kääntyi erittäin hyvin ja sain tehtyä nopeita ja tiukkoja käännöksiä. Kunnes tuli pysty, jonka jälkeen viidellä laukalla sarjalle. Tulin hyvin pystylle ja siitä hyvät viisi askelta sarjalle ja a-osa tipahti! Katsoin videolta ainakin 1000 kertaa, että mistä pudotus johtui ja tulin siihen tulokseen, ettei Lupu varmaankaan nostanut tarpeeksi jalkojaan. Arvaatkaas vaan kuin ärsytti suuresti radan jälkeen. Ja meillä oli vieläpä 3 sekuntia parempi aika, kuin voittajalla...


Muutama kuva viime Petroista (c) Olga



Sunnuntaina saavuimme ainakin 2-3h liian aikaisin kisapaikalle, vaikka lähtöjä olikin vähän. Ilmeisesti säännöissä lukee, että P-SM kisoissa pitää olla mestaruusluokkien välissä vähintään 30min tauot. Siellä sitten seisoskeltiin monta tuntia kylmässä ja sateisessa kelissä. Rata näytti ihan kivalta, aika paljon suunnan muutoksia, muttei mitään maata mullistavaa. Verkassa Pekka oli auttamassa ja aluksi tuli hyviä hyppyjä alle. Kunnes siirryttiin hyppäämään pientä okseria , jonka alla ihan normi vesimatto, niin Lupu päätti olla hyppäämättä sitä. Itse olin aivan ällikällä lyöty, kun Lupu ei pahemmin vesimatolle ole kiellellyt. Kolmannella yrityskerralla pääsimme raipan avustuksella ylitse ja sen jälkeen ei ollut ongelmia. Kuitenkin radalle mennessä oli vähän semmoinen fiilinki, että mitäköhän tästäkin oikein tulee. Rata menikin sitten oikein mallikkaasti ja pääsimme puhtaasti maaliin.

Uusinta oli n.10cm korkeempi ja otin ennen sitävielä muutaman hypyn alle Pekan avustuksella. Päätin tehdä lyhyet tiet, kun meillähän ei ollut enään mitään menetettävää. Mitalleille emme kuitenkaan pääsisi, vaikka voittaisimme koko luokan. Nimittäin olin eilisen jälkeen vasta sijalla 8, yksi pudotus siis oli jo aika paljon... Radalla Lupu muuttui yhtäkkiä kauhian vahvaksi suustaan, mutta siitäkin huolimatta kääntyi hyvin. Oikealle kääntäminen oli vaan hankalampaa, kun Lupun pää osoitti jälleen vasemmalle.. No pääsimme hyvin radan loppuun, kunnes vastaamme tuli viimeinen este, trippeli. Ja tietenkin minä tein aivan jonku emämunauksen lähestymisessä ja rysäytimme komiasti viimeisen puomin alas. Voi että kun otti päähän ja hävetti, kuinka kauhiaan paikkaan vein hevosen. Itse en oikein muista mitä siinä tapahtui, eikä videoltakaan oikein näe, mutta tulin siis todella huonosti esteelle ja hyppy lähti ilmeisesti aivan pohjasta, eikä Lupu vain pystynyt venymään enään siihen. Rehellinen hevonen kuitekin minulla on, kun yritti kaikin keinoin päästä esteestä yli, vaikka kuski ratsasti siihen aivan pahki. Moni hevonen olisi siinä tilanteessa kieltänyt. Tälläkin tuloksella olisin sijoittunut toiseksi, jos tämmöistä emämokaa ei olisi sattunut.


Radan jälkeen kyllä iski niin surkea fiiliis ettei toista. Menin purkamaan megavitutuksenmultihuipentumaa maastoreiteille yksikseni. Voi että ärsytti, kun kyseessä oli kuitenkin tämän kauden ns "tärkeimmät" kisat ja ne pystyinkin täydellisesti sitten feilaamaan. Ens vuonna tuskin P-SM:iin enään osallistutaan, kun ne kisataan 110cm:n tasolla. Ei auta kun nokka kohti uusia pettymyksiä! :D Okei, ehkä voisin jotakin positiivistakin miettiä... Nyt vaan ei siltä tunnu. Pahoittelen paljon nyt tämmöistä ei niin positiivista postausta! Jospa se mieli vähän tästä kohenisi :)