Ahkeraa treenausta

Sinne meni sitten sekin loma.. Minun puolesta olisi vielä voinut jatkua toisenkin viikon! Lomalla tuli vietettyä mukavasti aikaa myös kavereiden kanssa, joita tulee vähän harvemmin nähtyä. Kaikkea suunniteltua en silti kerennyt tehdä ja mm. pari suunniteltua postausta jäi kirjoittamatta. Viikonloppu meni kouluhommien parissa, kun hienosti jätin ne kuitenkin viimeisille lomapäiville. No ei siinä mitään; tyhmästä päästä kärsii koko kroppa..

Lauantaina kävimme Heidin kanssa vähän maastoilemassa, mutta kiireellisen aikataulun vuoksi menimme vain n. 40 min lenkin. Tällä kertaa minulla oli myös gramaanit matkassa, koska ajattelin niiden pitävän hevosen paremmin kontrollissa. Viime kerralla kun oli "vähän" ongelmia hevosten lähdettyä lapasesta. No alkumatka meni vielä ihan jees, mutta paluumatkalla Lupu taas päätti vaan lähteä, eikä gramaaneilla ollut minkäänlaista vaikutusta. Oikeastaan ne vain pahensivat tilannetta, koska Lupu alkoi painaa kädelle :D Koskaan aikaisemmin Lupu ei ole lähtenyt lapasesta, mutta nyt parilla viime kerralla kyllä on! Pitäisi siis lähteä pidemmälle maastoreissulle revittelemään kunnolla..

<3

Sunnuntaina Hanna katsoi maneesissa meidän perään, kun menimme sieleäntyöskentelyä. Vähän nihkeä Lupu oli aluksi, mutta vertyi siitä sitten pikku hiljaa. Ravityöskentely tuotti enemmän ongelmia, mutta ilman jalustimia sain paremmin vaikutettua hevoseen. Laukassa harjoiteltiin vastalaukkaa loivalla kiemurauralla. Oikea laukka meni superhyvin, mutta vasemmassa kierroksessa Lupu vaihtoi muutaman kerran laukan. Hanna antoi tosi hyvän ohjeen nostaa vähän ulko-ohjaa korkeammalle eli tässä tapauksessa oikeaa ohjaa. Näin Lupu pysyi paremmin tasapainossa, eikä enää kertaakaan tullut rikkoja :)

Maanantaina oli Maijan kouluvalmennus. Ilmeisesti Lupu tunnistaa Maijan, koska aina juuri kouluvalmennuksessa se on paljon laiskempi pohkeelle .. Lupua ei selvästi nuo koulukiemurat niin innosta, mutta paras alkaa kiinnostamaan, kun joutuu nyt valmennuksiin viikottain. Viime valmennus meni päin mäntyä, kun hevonen ei liikkunut eteen, mutta tällä kertaa se liikkui siihen nähden paljon paremmin. En silti ollut täysin tyytyväinen ja parannettavaa löytyy, mutta pikku hiljaa hyvä tulee. Maija sanoikin tunnin jälkeen, ettei hän näe mitään isoa ongelmaa ja Lupu liikkuu tällä hetkellä ihan hyvin. Minun pitää muistaa antaa Lupulle riittävästi aikaa esimerkiksi siirtymisissä, sillä Lupu on melko iso hevonen, eikä sen tarvitse lähteä aivan tykinsuusta eteenpäin.


Toinen melko rajoittava tekijä Lupun eteenpäin  liikkumiseen on ajoittain oma istuntani. Kun hevonen ei vastaa pohkeeseen tai käsken sitä eteenpäin,  niin itse jäykistyn; kantapää saattaa nousta ja puristan pohkeella. Pahimmassa tapauksessa alan huomaamatta puskea istunnalla hevosta eteenpäin, joka päin vastoin vain hidastaa hevosta, eikä se pysty lähtemään rennosti eteenpäin.

Tiistaina aioin juoksuttaa Lupun, mutta Hanna sai houkuteltua minut ratsastamaan, kun hän aikoi laittaa maneesiin puomeja ja tulla katsomaan menoamme. Lupu oli jälleen paljon parempi ratsastaa, kun kouluvalmennuksessa! Heti alkuraveissa laitoin hevosen vastaamaan kunnolla pohkeeseen. Se reagoikin aika hyvin, muttei vielä tarpeeksi hyvin ;) Sain hevosen ravissa mukavan pyöreäksi ja rennoksi. Tein pari kertaa käynnissä väistöä ja ravissa siirtymisiä ja taivutuksia.

En muista olenko muistanut sanoa blogissa, että käytiin yksi päivä lomalla katsomassa Katjaa! Se on jo vuoden ollut uudessa kodissa ja kovasti ovat ponista tykänneet. Harmi, kun en muistanut ottaa yhtään kuvaa )

Hannan tultua ravailin puomien yli ja Lupu pysyi puomin päällä myös rentona, eikä jännittynyt lainkaan. Laukassa tulin maneesissa olevia puomeja sikin sokin ja Lupu toimi super hyvin! Osuin kerrrankin ihan joka ikiselle puomille ja Hannankin mielestä meno näytti oikein sujuvalta. Päätettiin sitten ottaa vain loppuravit eteen alas, koska Lupu oli jo vähän hikinen ja seuraavana päivänä oli vuorossa estevalmennus.

Keskiviikkona oli siis Hannan valmennus ja tällä kertaa menimme paljon puomi/kavallettityötä ja lopuksi menimme todella pienellä kahdeksikolla laukkaa pyöristäen ja taivuttaen hevosta kunnolla. Videomateriaalia ei tällä kertaa valitettavasti ole, koska en voinut ottaa kameraa mukaan tallille..

"Elämäänsä kyllästynyt hevonen" Lupu oli vähän möksmöks kun ei saanut porkkanaa :D

Aloitimme ravipuomeilla, joita aina korotettiin vähän joka kerralla. Yllätyin, kun Lupu suoritti tehtävän joka kerta hyvin. Aikaisemmin ravipuomit ovat olleet Lupulle jotenkin erityisen hankalia, sillä Lupu ei ole halunnut venyttää askelta. Laukassa tulimme puomilinjaa eri askelmäärillä ja pieniä estetehtäviä, joiden edessä ja takana oli puomit jumppana. Sain hyvin laukan säädeltyä, mutta yhden tehtävän/radan aikana minua alkoi jostain syystä naurattamaan, enkä pystynyt kunnolla keskittymään.. :D Sen seurauksena tyylikkäästi sähläsin jokaiselle puomille, mutta onneksi Lupu sentään oli ajan tasalla. Myöskin käsieni vispaaminen tuli "pitkästä" aikaa esiin, kun ne eivät vaan meinaa pysyä rauhassa paikallaan. Hanna antoi sitten hyvän neuvon, että minun pitää pitää kämmenet vastakkain vähän liioitellusti, jotta käsi pysyisi rauhallisempana.

Lopuksi tosiaan teimme kääntämisharjoituksia sillä mini kahdeksikolla vaihten puomin päällä laukan. Lupu ja minä jouduimme todella töihin, sillä kahdeksikko oli oikeasti todella pieni ja minun piti pitää laukka yllä ja samalla taivuttaa reilusti sisälle ja puomille suoristaa ja vaihtaa laukka. Aluksi Lupu oli tosi jäykkä, mutta pikku hiljaa se antoi periksi ja siitä irtosi mageeta rentoa ja pyöreää laukkaa!

Tänään juoksutin Lupun kevyesti sivuohjilla. Kerrankin herra käyttäytyi oikein siivosti ja onneksi maneesissa oli lisäksemme vain kaksi ratsukkoa, vaikka olimmekin "ruuhka-aikaan" liikenteessä.

Äiti osti eilen Lupulle kaksi pienisilmäistä heinäverkkoa; toinen aamuheinille tarhaan ja toinen iltaheinille sisälle. Päätin kokeilla Lupulla tuota verkkoa, jotta sillä olisi kauemman aikaa syömistä. Myöskin aitojen syöminen vähenisi, kun herralla olisi muuta tekemistä = heinän syömistä. Verkon ansiosta myöskään ruokintaväli ei ole niin pitkä, kun meidän tallilla hepat saavat vain kolmesti päivässä ruuat. Tallillemme on myös tullut jo kauraa ja pikku hiljaa jätetään prixi pois ruokinnasta. Ajattelin kauran lisäksi alkaa syöttämään Lupulle jotain energiaa lisäävä ja kauraa täydentävää rehua, koska ei yhtään haittaisi, jos sillä olisi ratsastaessa vähän lisäpotkua kintuissa. Toki kaurakin voi "kuumentaa", mutten usko sillä olevan niin suurta vaikutusta. Racingin Speedpower tai Hannan tilaamista Havens rehuista nämä vaihtoehdot vaikuttaisi osuvimmilta:

1.

•        Maittava runsas energiapitoinen mysli kilpakäyttöön
•        Sisältää extra elektrolyyttejä
•        Kuumentaa, ei lihota 

Kohderyhmä:

Hevosille, joille halutaan lisäpotkua treenaukseen/kilpailuun. Helposti lihoville hevosille, joille halutaan energiaa ilman lihomista.

2.

•        Runsas energinen nappula kilpakäyttöön

•        Saattaa kuumentaa

•        Matala proteiinipitoisuus 

Kohderyhmä:

Hevosille, joille halutaan virkeyttä lisää. Hevosille, joiden lihakset menevät helposti jumiin. Vahva kilparehu paljon energiaa tarvitseville hevosille.

(Tämä saattaisi olla turhankin vahva ja ennemminkin kisakaudella syötettävä rehu). Toisaalta Lupu on "helposti jumiin menevä", joten selostuksen mukaan voisi ehkä auttaa?

3. 

Racing Speedpower on uuden sukupolven energiarehu, jolla saat lisää vauhtia ja voimaa! Speedpower on kehitetty täydentämään kauraa harraste- ja urheiluhevosten ruokinnassa.

Tässä olisi myös kaikki vitamiinit, hiven- ja kivennäisaineet.

Tällaisia rehupohdintoja on siis meneillään. Täytyy vielä vähän miettiä sitä parasta vaihtoehtoa. Huomenna Lupu saakin luultavasti ansaitun vapaapäivän ja lauantaina mennään ehkä maastoilemaan Heidin kanssa kunnon lenkki. Sanna Backlund on mahdollisesti tulossa marraskuussa tännepäin, joten toivottavasti päästään mekin osallistumaan :-)

Estehyppelöt

Nettiyhteys vähän takkuilee, mutta koitan saada jotakin aikaiseksi.

Keskiviikkona oli Hannan estevalmennus, joka meni super hyvin! Ennen valmennusta mietin, että onkohan Lupun hyppyinto palannut ennalleen ja vastaus oli kyllä! Aloitettiin ensin ravityöskentelyllä ylittäen satunnaisia puomeja maneesissa. Minun piti kuvitella, että Lupu on kolme vuotias ratsunalku, joten minun täytyi ratsastaa oikein hellästi, eikä liian nuttura kireällä ratsastaen ;) Sama juttu laukassa ensin kevyessäistunnassa laukaten ja sitten normaalisti. Laukkapuomitkin sujuivat ihan hyvin, kun vain muistin tiukemmissa kurveissa lähteä kääntämään tarpeeksi ajoissa. Tuo onkin yksi minun ongelmakohdista, kun monesti lähden kääntämään kaarteissa liian myöhään ja teen ns pussin ennen estettä.

Kaikki estetehtävät näette videolta. Lupu oli ihanan innoissaan korvat tötteröllä menossa. Maneesissa oli rata pystyssä, joten menimme erilaisia ratoja matalilla esteillä, jotta fiilis pysyisi näin tauon jälkeen sekä hevosella että kuskilla hyvänä. Pari hassua hyppyä tuli, mutta muuten meno oli mukavan sujuvaa. Mikä parasta, en juuri nyppinyt kädellä ollenkaan, vaan pidin tasaisen tuntuman ja laukan yllä. Tosin välillä meinasi hevonen päästä vähän turhankin pitkään laukkaan, mutta parempi niin kuin nyppien juuri ennen estettä. Pääasia oli, että kummallakin oli hauskaa!

Torstaina juoksutin Lupun kera sivuohjien. Kerrankin herra oli oikein nätisti, eikä vetänyt hirveää
pukkishow´ta. Tosin maneesissa oli vain yksi ratsukko lisäkseni, joten siitä Lupu ei ottanut hertsiä. Ympyrällä oli sopivasti ravipuomeja, niimpä Lupu sai mennä myös niitä. Laukkaa pyysin vain muutaman ympyrän ajan, sillä Lupu sai rennomman hölkkäpäivän.

Vielä alkuviikosta täällä oli tuon verran lunta -- eipä ole enää

Tänään pojulla oli vapaapäivä ja käytin sitä vain kävelykoneessa. Muuten olenkin vain ottanut rennosti ja koittanut tehdä niitä kouluhommia pois alta. Vielä olisi paljon jäljellä..

Loppuviikon liikutuksista en ole vielä aivan varma. Joko lähdetään Heidin kanssa maastoon tai sitten minulla on sunnuntaina kouluvalmennus, jos vain Maija kerkeää pitää. En vielä lupaa mitään erikoisempaa tänne blogin puolelle. Toteutan kyllä jotain, jos vain aika riittää :) Ärsyttää jo valmiiksi loman loppuminen ja kouluun paluu :D

Onks nyt ihan pakko?

Hejssan kaikille! Ihanaa, kun on loma menossa, eikä ole aikaisia kouluaamuja! Tosin tämäkin viikko tuntuu vierähtävän uhkaavan nopeasti ja kohta sitä istutaan taas koulunpenkillä... Lupasin tehdä koulujutut alta pois heti loman alkaessa, mutta arvatkaas vaan olenko edes koskenutkaan kirjoihin, hahah! Joka päivälle on ollut ihan kiitettävästi tekemistä ja pahalta näyttää ehdinkö mitään kivaa teille järkätä. Hope so!

Sunnuntaina minulla oli kolmen hevosen päivä. Ensin hoidin Prinssin ja vein sen koneeseen, jonka jälkeen hain Lupun sisälle ja hoidin sen ratsastuskuntoon. ->Prinssi pois koneesta ja sen hoito, jonka jälkeen Lupulle varusteet niskaan ja maneesiin. Minulla oli vaihteeksi gramaanit mukana, jotta pystyisin keskittymään ainoastaan siihen, että Lupu reagoi eteenpäin. En tiiä oliko se paras mahdollinen ratkaisu, kun Lupu meinaa gramaaneilla painaa vähän turhan paljon edestä ja näin ollen tulee turhan raskaaksi.

Lupu sai vihdoinkin uuden ja sopivamman ratsastusloimen. Tosin tämäkin olisi saanut olla hitusen pidempi, mutta minkäs teet, kun Lupu on niin pitkä rungostaan :D

Loimessa on ihanat koristeompeleet <3

Äiti oli laittanut maneesiin kavalletti-puomi linjan 17 metrin välillä, jota tulin eri askelmäärillä laukassa. Tämä tehtävä meni ihan hyvin, tosin välillä en keskittynyt kunnolla ja homma meni vähän höpöksi. Lopuksi tulin vielä ristikkoa molemmista suunnista useamman kerran ja otin gramaanit pois, kun ohjat meinasi aina valua turhan pitkiksi. Samalla kun hyppelin ristikoita, niin juttelin Julian kanssa, joten homma oli vähän sen mukaista. Näköjään minua pitäisi aina olla joku valvomassa, hahah!

Lupun jälkeen menin vielä pitkästä aikaa Pretalla. Ihana äiti oli sen jo harjannut, joten eikun varusteet niskaan ja menoksi! Viimeksi ratsastin Pretalla joskus kesällä ja se kerta oli suoraansanottuna aika hirveä :D Nyt Preta oli kuitenkin taas oma itsensä ja oikein miellyttävä ratsastaa. Tein sen kanssa kunnon treeniin ja heppa olikin ihan hikinen sen jälkeen. Tein sekä laukassa että ravissa paljon siirtymisiä, joissa Preta tuuppaa jännittyä ja lähteä juoksemaan alta. Myöskin temmonvaihteluita tuli tehtyä paljon ja väistöjä sun muita. Pretankin kanssa tulin samaa 17 metrin linjaa ja Putte oli aivan super! Kiitos Heidille pollen lainasta!

Myös tällainen Equilinen pipo tuli napattua mukaan.

Maanantaina oli jälleen Maijan kouluvalmennus. Minulla oli heti alkuverkasta alkaen vähän sellainen mututuntuma, ettei tänään oikein tunnu sujuvan. Jatkoin kuitenkin itsenäisesti verryttelyä hölkötellen ympäri maneesia ravissa ja laukassa. Maijan tultua jatkettiin taas samantyyppisillä asioilla kuten viimeksikkin eli ihan perusjutuilla. Tärkeintä oli taas, että hevonen liikkuu jalasta rehellisesti eteenpäin, taipuu kaarteissa ja kulkee suorassa. Miten näinkin yksinkertaiset asiat tuntuvat tuon hevosen kanssa välillä niin vaikeilta?

Teille on taas kattava valmennusvideo nähtävillä, joten tehtävistä en ala selittämään turhia. Lupu oli tällä kertaa huomattavasti hankalampi kuin viimeksi ja välillä tuntuin selässä jo puoleksi luovuttavan, enkä keskittynyt enää 100%sti. Ilman Maijaa olisin vienyt varmaan hevosen jo talliin :D En ole silti todellakaan mikään luovuttaja luonteeltani, joka varmaan ilmenee jo siinä, että ylipäätään jaksan aina yrittää uudelleen ja uudelleen, vaikka mitä tapahtuisikin. No, ei se valmennus mikään ihan totaalinen katastrooffi ollut, vaan oli siellä myös hyviäkin pätkiä. Valitettavasti kuitenkin ne epäonnistuneet pätkät jää enemmän kaivelemaan mieltä.. Lupu pitkästä aikaa keksi taas sen ihanan tempun, nimeltä: "En jaksa tehdä töitä, joten en tee mitään". Eli suomeksi; yritti jälleen pysähtyä, kun joutui laukannoston aikana säilyttämään pyöreyden, eikä saanut nostaa päätä ylös ja jännittyä.

Nyt pysähtelyt eivät johdu siitä, että hevonen olisi kipeä, vaan ihan selkeästi yrittää luistaa työnteosta. Mitään ongelmaa ei ole, kun mennään mukavuusalueella.. Valmennuksen jälkeen olisi tehnyt mieli purskahtaa itkuun, vaikkei se nyt oikeesti niin huonosti mennyt :D Ehkä vähän ylireagoin, mutta ette vaan tiedä kuinka paljon "pelkään" sitä, että Lupu ottaa tuon tavaksi. Siinä vasta purtavaa estekisoihin...

Myöhemmin Maija tuli vielä juttelemaan kanssani. Hän sanoi, että ulkopuolisen silmistä nämä ongelmat näyttävät paljon pienemmiltä, miltä ne saattavat minusta tuntua. Siksi hän ei välttämättä pidä niitä niin suurena ongelmana. Lupu on oppinut, milloin se pääsee luistamaan työnteosta, kun ratsastan sillä. Sitä asiaa ei korjata ihan hetkessä, joten tarvitaan paljon kärsivällisyyttä ja ennen kaikkea päättäväisyyttä, jotta saadaan hevonen tekemään pyydettyjä asioita ja työmotivaatiota parannettua.

Hieman nuutunut hevonen treenin jälkeen :D

Tänään menin maneesiin ratsastamaan ja Hanna oli siellä samaan aikaan katsomassa vähän perääni. Aloitin taas ravissa hölkäten vaatimatta kummempia ja tein jonkin verran siirtymisiä. Lopulta keräilin ohjat tuntumalle ja aloin vaatia enemmän liikettä eteen ja pyöreyttä ympyröillä, suorilla ja kiemuroilla. Tein myös samaa harjoitusta, kuin eilenkin eli väistän ensin käynnissä ja sitten heti siirtyminen raviin. Lupu oli aluksi aika vänkslä, mutta kun vaan jatkoi kärsivällisesti, niin pikku hiljaa hevonen alkoi tuntua paremmalta ja paremmalta. Siinä vaiheessa Hannakin sanoi, että "sehän ravaa hyvin".

Kirottujen välikäyntien jälkeen paketti oli taas levähtänyt käsiin ja jouduin aloittamaan suurinpiirtein nollasta. Lupu vänksläsi, eikä liikkunut rehellisesti eteenpäin. Aikansa sitä pyöriteltyäni herra rentoutui taasen ja pääsin aloittamaan laukkatyöskentelyn. Ensimmäinen laukannosto oli liian hidas ja Hanna käski tehdä se nuudelleen. Loput kerrat sujuivatkin paremmin. Ensin annoin mennä pitkin ohjin kevyessä istunnassa, jotta Lupu saisi ensin vähän vertyä. Sitten aloin työskentelemään enemmän ja oikea laukka sujuikin ihan jees. Vasen laukka oli jälleen se kompastuskivi, mutta aikansa vännettyä alkoi sekin sujumaan ihan kohtuudella.

XD Tää on vaan niin huippu kuva! Lupun mielipide kavalletista ;)

Hanna ehdotti vielä muutaman hypyn ottamista yhdelle pienellä pystylle. Ensimmäisellä kerralla tulin vähän liian himmaillen, mutta muilla kerroilla osuin hyvin esteelle, mutta esteen jälkeen kontrolli ja tasapaino olisi saanut tulla nopeammin. Muutaman kerran pysäytin ja peruutin esteen jälkeen, kun heppa kiskoi turhan paljon. Vasemmassa laukassa piti muistaa kaarteessa taivuttaa hyvin ja rauhoittaa tahti, ettei Lupu kaatunut sisäpohjetta vasten ja oikonut liikaa. Hannan mukaan noita miniesteitä saisi hypätä vaikka päivittäin muutaman kerran, niin että ne sujuisivat t ä y d e l l i s e s t i, koska siten isommatkin esteet sujuvat helpommin. (Tauon jälkeen meinaa olla asiat vähän ruosteessa.) Hyppyjen jälkeen vielä loppuravit, jotka sujuivat oikein hyvin! :)

Huomista estevalmennusta odotellessa!

Kouluvalmennus

Hei vaan kaikille! Minulla vihdoin alkoi syysloma ja toivottavasti saisin vähän hengähtää ja ladata akkuja joululomaan asti. Vaikka mitään erikoista ei tänä syyslomalla tapahdu, niin siltikin tekemistä riittää ja pitäisi ehtiä tekemään sitä, tätä ja tuota. Vino pino koulujuttujakin odottaisi, jotka yritän tehdä mahdollisimman nopeasti alta pois, ettei sitten tarvitse tuskailla niiden kanssa juuri ennen kouluviikon alkua.. Olen nimittäin maailman mestari jättämään koulujutut viime tinkaan ja vältellä kaikin keinoin niiden tekemistä! Tämä viikonloppu menee lähes kokonaan tallilla, kun Lupun hoidon lisäksi auttelen Juliaa Hannan hevosten hoidossa ja sunnuntaina Lupauduin hoitamaan ja ratsastamaan Pretalla. :) Toivottavasti ehdin josakin välissä ensi viikolla panostamaan blogiinkin enemmän.

Tänne satoi torstaina ensilumi!

Tiistaina Lupun jalat näytti edelleen paremmilta, eikä ne olleet onneksi reagoineet eilisestä valmennuksesta. Tarkoituksena oli mennä kevyesti maneesissa, hyödyntäen eilisiä oppeja seuraavan päivän valmennusta silmällä pitäen. Lupu ei onneksi ollut lähellekkään niin laiska pohkeelle kuin maanantaina, mutta edelleenkin oli vähän nihkeän oloinen. Hanna oli katsomassa maneesissa vähän perääni ja antoi samalla myös ohjeita. Aloitin ravissa ensin pitkillä ohjilla ravaten, jotta Lupu saisi rauhassa vertyä. Tämän jälkeen tein käynti-ravi siirtymisiä, testatakseni kuinka muuli se tänään olisi jalalle. Tarkkailin paljon omaa istuntaani, että jalat pidän pitkinä, kädet paikoillaan, katseen edessä ja ohjat kädessä jne. (lista jatkuu loputtomiin) Lupu alkoikin liikkumaan oikein mukavasti ja sen kanssa oli kiva työskennellä.

Anna sitä porkkanaa prkl!

Välikäyntien jälkeen aloitin laukkatyöskentelyn. Ensin muutama kierros pitkin ohjin kevyessä istunnassa ja sitten pikku hiljaa työskentelemään. Lupu oli aluksi aika vastusteleva edestä, mutta lopulta pehmeni kuitenkin. Vasen laukka oli taas huomattavasti hankalempaa ja pitää nyt ottaa itseäni talvella niskasta kiinni ja harjoitella vasenta kierrosta hiukan enempi. Nimittäin ruukaan vasenta kierrosta vältellä ja ratsastankin aina ensin oikeassa kierroksessa ja muutenkin työskentelen mielellään siinä helpommassa suunnassa, hehheh... Hanna käski kokeilla myös vastalaukkaa ja yllätys yllätys vasen vastalaukka oli hankalaa, kun taas oikea sujui oikein hyvin! Pari kertaa Lupu pudotti raville ja sain tosissani "puskea" hevosta eteenpäin, jotta laukka säilyisi kaarteessa. Kun laukka alkoi sujumaan kelpuuttavasti, niin siirryin heti eteen alas raveihin, jotta Lupu jaksaisi seuraavana päivänä valmennuksessa.

Keskiviikkona minulla oli ensimmäistä kertaa Maijan kouluvalmennus. Maija on juuri täydellinen kouluvalmentaja meille; sopivan tiukka, jotta oikeasti minä pistän hevosen tekemään 100%:sti töitä ja pääsemme kehittymään eteenpäin, mutta kuitenkin hän osaa ottaa hyvin huomioon meidän lähtötason, eikä aseta meidän eteen liian vaikeita tehtäviä :) Ensimmäisen valmennuksen jälkeen olin enemmän kuin tyytyväinen ja sain rutkasti lisää vinkkejä ratsastukseen.

Kaiken oleellisen näette ja kuulette videolta, joten en ala tähän nyt tällä kertaa selostamaan sen koommin. Äiti videoi koko tunnin ajan, joten minulla oli melkoinen työ kerätä ne olennaisimmat asiat videolle. Toivottavasti jaksatte katsoa loppuun asti ja pystytte havainnollistamaan siitä ongelmakohdat ja niiden korjaukset :) Lupu liikkui pääsääntöisesti oikein kivasti, mutta laukka oli tällä kertaa hankalampaa kuin ravi, eikä laukassa keskitytty oikein laukan pyöreyteen, vaan lähinnä siihen, että Lupu liikkuisi pohkeesta eteen.

Torstaina kävi jälleen satulansovittaja, sillä testasimme vielä meneekö meidän edellinen Batesin satula Lupulle. Se ehti silloin pari vuotta sitten olla meillä vajaan kuukauden, kunnes hevonen alkoi liikkumaan huonosti sen kanssa.. Eihän se mennyt sille nytkään, joten pitäisi saada myytyä se jollekin, jos vaan jaksaisi sitä aktiivisesti kaupitella. Paras vaihtoehto tällä hetkellä on edelleenkin meidän Antares + karvaromaani.

Kävin sovituksen jälkeen vielä juoksuttamassa Lupun kera sivuohjien. Maneesissa näytti olevan vain pari ratsukkoa, joten ajattelin ettei juoksutuksesta aiheutuisi liian paljoa haittaa. No kappas vain, yhtäkkiä olikin ruuhka-aika ja meidän lisäksi oli muistaakseni joku 4-5 hevosta. En itsekään tykkää, jos joku silloin juoksuttaa hevosta, niin tällä kertaa minä olin siellä sitten tientukkona ja vieläpä kurittoman hevoseni kanssa...! Kyllä välillä meinasi hävettää, kun Lupu vaan veteli pukkilaukkarodeota ja sinkoili sinne tänne. Noh, onneksi poju siitä sitten vähän rauhoittui ja lähdettiin vähin äänin takaisin talliin ;)

Porkkanakuorma tuli!

Näyttääpäs ankealta, kun ei ole enää lehtiä puissa.. 

Perjantaina käytiin Heidin ja Pretan kanssa maastoilemassa. Tällä kertaa heitettiin vähän lyhyempi reitti eli noin tunteroinen. Onneksi maastoreitit olivat vielä pääosin pehmeät, eikä vielä olleet jäätyneet. Toivottavasti ne ovat vielä käyttökelpoiset ensi viikollakin, niin päästään vetämään kunnon pitkä rallittelureissu. Sitten pystyykin seuraavan kerran maastoilemaan vasta kunnon lumipeitteen tultua. Menomatka sujui ihan hyvin normaaliin tapaan, mutta takaisinpäin laukatessa Heidin ratsu lähti taas vähän lapasesta ja Lupu myös, joka on aina ennen kuunnellut hyvin pidätteitä!! Eiköhän sekin lähtenyt pää pystyssä hanattamaan ja oikein puri kuolaimeen kiinni. Ei siinä muuten mitään, mutta kun se reitti ei ollut ihan niitä parhaimpia laukkasuoria.. Saatiin kuitenkin hepat hallintaan, mutta myöhemmin kävi sama juttu uudestaan.. Lupu oli selvästi sitä mieltä, että nyt mennään eikä meinata.

Vielä karvainen poju. Tästä näkee hyvin, ettei sillä vielä mikään megapitkä turkki ollut.

Lopuksi alkoi vähän jo kärsivällisyys loppua ;)

Kukkuu!!  Olen_normaali.com, liekö tullut omistajaansa?

Valmista! Lupusta tuli taas ihanan vaalea <3

Lauantaina tallilla vierähti taas usempi tunti, kun ensin siirrettiin porukalla mönkkärillä estekalusto maneesiin ja minä olin tietysti kuskina ;) (ps. kukaan ei jäänyt alle) Seuraavaksi oli operaatio Lupun klippaus, johon vierähti aikaa vajaa pari tuntia. Päätin vihdoinkin tehdä siitä nakupellen, kun nyt ollaan alettu treenaamaan kunnolla ja heppa on alkanut hikoamaan. Klippauksen jälkeen Lupu sai syödä loput päiväruokansa ja sillä välin hoidin Prinssin ja vein sen kävykoneeseen, kuten edellisenäkin päivänä. Prinssin jälkeen Lupu sai käydä myös koneessa, sillä herra sai muuten vapaapäivän.

Tässä kaikki tältä erää, hyvää syyslomaa kaikille!

Vihdoinkin!

Jes, tänään jalat näytti jo onneksi normaaleille, joten pääsimme Hannan rääkkiin! Hööksin pakettikin tuli viimein. Tosin juurikin se BOT -loimi oli väärä, nimittäin meille oli lähetetty verkkoloimen sijasta fleeceloimi! No, ei auta kuin lähettää takaisin, toki sitä kannattaisi varmaan sovittaa ensin koon puolesta, ettei sitten tarvitsisi sitä verkkoloimea vaihtaa vielä isompaan. Tilasin myös ruskeat bootsit, kun edelliset olivat aivan karmean näköiset. Agrista ostettiin jokin aika sitten uudet heijastinbootsit tarhaan/maastoon, kun edelliset olivat jo aikansa nähneet. Sentään tilaamani tallitoppaloimi kaulakappaleella oli oikein sopiva! Siitä sai mukavasti 15% alennuksen, kuten BOT-loimestakin, joten hinta ei ollut yhtään paha; vain n.64 euroa. Loimi istui todella hyvin Lupun päälle, kun yleensä sillä tuuppaa jäämään pyllystä loimi liian lyhyeksi tai vastaavasti kaula-aukko on liian iso.

Tänään oli siis tosiaan piiitkästä aikaan Hannan valmennus! En edes muista milloin viimeksi ollaan hypätty esteitä lukuunottamatta niitä kolmea ristikkoa muutama päivä takaperin. Tosin ei tietenkään vielä tänään hypätty kummoisia vaan lähinnä menimme sileäntyöskentelyä ja puomeja, jotka osoittautuivat ihan riittävän hankalaksi varsinkin ravissa.

Aloitin ensin itsenäisesti vähän verryttelemällä hevosta ravissa. Tein paljon käynti-ravi siirtymisiä, jotta saisin vähän hevosta aktiivisemmaksi, joka ei tosin hirveästi onnistunut :D Lupu oli tänään jotenkin kauhean laiskalla tuulella johtuen varmaankin eilisestä rodeosta. Onhan Lupu ennenkin ollut vähän hidas pohkeelle, mutta tänään sai oikeasti välillä tuskaisena pyytää sitä eteenpäin. Se ei ole ikinä ollut noin laiska.. Extra poweri ei olisi yhtään ollut pahitteeksi. Videoita katsellessa Lupu ei tosiaankaan näytä niin laiskalle, miltä tuntui. Onneksi olin Hannan silmien alla, joten en menettänyt hermojani.

Dressage_poni

Hannan kanssa jatkettiin ravityöskentelyä ja otettiin ravipuomit mukaan. Lupulle on nyt jotenkin ylitsepääsemättömän hankalaa pidentää askelta, joten välillä se otti mukaan extra askeleita tai laukkaa. Sille venyttäminen on ollut ennenkin hankalaa ravissa, mutta tänään se korostui vieläpä kun Lupu ei reagoinut pohkeeseen mitenkään parhaalla mahdollisella tavalla. Lopulta ravipuomit useiden toistojen jälkeen rupesi sujumaan, niin siirryimme laukkatyöskentelyyn. Lupu oli laukassa aluksi niin vetelä, että otimme muutaman kierroksen vain maneesia ympäri pitkin ohjin. Hitusen se siitä heräsi onneksi, joten ravi-laukka siirtymiset eivät olleet niin tuskaisia ;) Videolta voittekin nyt hyvin havainnollistaa, mitä tarkoitan sillä, että Lupu vänkslää suullaan. Silloin sitä on todella hankala ratsastaa, kun yrittää jäkittää paikoillaan ja jää tyhjäksi edestä. Kuitenkin kun Lupu löytää oman tasapainonsa taas, niin ravi on oikein kivan tuntuista! Silloin kun Lupu vänkslää sullaan, niin ravin pidentäminen on myös lähes mahdotonta.

Laukka on taas ihan omaa luokkaansa kuin ravi, eikä Lupu siinä läheskään niin paljon vänkslää. Laukkaan olinkin tyytyväinen, tosin edelleenkin se pohkeeseen reagointi.. Laukkapuomit menivät paremmin kuin ravipuomit, mutta siinäkin Lupu ei aina venyttänyt kunnolla askelta, enkä pystynyt sitä hirveästi sillä pohkeella auttamaan. Maiskutus auttoi välillä, jota yhdisteltiinkin sitten aina eteenpäinpyynnössä pohkeen kanssa.

Laukkapuomejen jälkeen tulimme ensin pari kertaa jumpan ravilähestymisellä. Lupu hyppäsi alusta lähin oikein mukavan pyöreästi, vaikka väsymys näyttikin jo painavan. Muutaman kerran linja vielä laukassa ja yksi toinenkin puomi-portti este. Hienosti poika hyppäsi kuitenkin, eikä viitsitty ottaa enempää. Heppa olikin aika hikinen treenin jälkeen, pitäisi saada se viikonloppuna klipattua. Tosin voipi olla, että kuntokin on vähän huonontunut. Tallissa vielä kylmät jalkoihin ja yöksi jalkoihin patjat. :)

Toivottavasti jaksoitte katsoa videon, kun siinä oli vaihteeksi enemmän sileäntyöskentelyä. Kauhia romaanikin tuli, mutta itse vaan tykkään aina näköjään kirjoittaa kunnon analyysit myös niistä ei niin onnistuneista pätkistä. Huomenna kevennellään ihan kevyesti vain, jotta Lupu jaksaisi sitten keskiviikkona mennä ensimmäistä kertaa Maijan kouluvalmennuksessa. Toivottavasti jalat ovat normaalit huomenna! :)

Eipä mene taaskaan kuin elokuvissa

Ei voi oikeasti olla todellista! Kyllä nyt vastustaa tämä harrastus.. Eihän koskaan hevoseton ole huoleton, mutta sanotaanko näin, että toisilla sattuu olemaan vähän parempi tuuri ja toisilla taas ei, mukaanlukien meidät. Jostain syystä alkoi tänään pännimään ihan olan takaa ja tekisi mieli vaan lyödä hanskat tiskiin ja karata yksin jonnekkin kaukaisimpaan maan kolkkaan. Okei, ehkä vähän liioiteltua, mutta siltikin vähän ärsyttää! Tosiaan lyhykäisyydessään meidän piti aloittaa tällä viikolla pitkästä aikaa treenit, joita olin odottanut hartaasti, mutta kuinkas ollakkaan meidän tuurillamme tuli muutama mutka "vaihteeksi" matkaan.

Blogiinkin piti tulla kirjoittelemaan aikaisemmin, mutta aika on ollut taas uskomattoman kortilla, eikä uusia kuvia vielä(kään) ole. Tänä viikonloppuna olisi ollut kerrankin kuvaaja mukana, mutta enköhän ollut lahjakkaasti hukannut toisenkin muistikortin, jota en ollut vielä kertaakaan ehtinyt käyttämään, jippii. Nyt kuitenkin haluan purkaa teille ärsytystä, hahah :D Onneksi sentään syysloma lähestyy vauhdilla ja ehdin silloin kirjoitella lupaamani postaukset valmiiksi. HIHS:iin oli tarkoitus lähteä, mutta se taitaa kuitenkin tänäkin vuonna jäädä välistä. Hööksiltä ei ole vielä tullut sitä BOT-loimea, joka saisi jo olla käytössä. Ärrhh. Lupukin pitäisi vihdoinkin klipata, kunhan vain saadaan ostettua uudet terät.

Totaaa.. :D Tällainen "hieno" otos löytyi kovalevyltä! Ossaa se mennä nätimminkin ;D

Sunnuntaina oli siis muuttopäivä, josta ajattelin kertoa myöhemmin vähän lisää. Tallilla vierähti kummasti aikaa 6,5 tuntia mm. järjestelemällä hirveä kasa tavaraa toiselle tallille. Ihanaa, että pääsimme kuitenkin vanhalle puolelle, jossa on vieläpä kaikki parhaat tyypit <3 Hanna pyysi käydä ratsastamassa Foxilla ja tottakai suostuin ilomielin. Viimeksi olen sillä ratsastanut joskus keväällä, joten mielenkiinnolla odotin miten tällä kertaa menisi. Edellisellä kerralla nimittäin oli lieviä hallinta ongelmia, kun hepalla oli "hitusen" energiaa kiikuttaa minua ympäri maneesia.Tällä kertaa Foxilla oli rauhallisempi vaihde päällä, ainoastaan laukan jälkeen ei meinannut malttaa ravata. Teinkin paljon laukka ravi -siirtymisiä, jottei Foxi pääsisi liian vahvaksi. Loppuravit olisi saanut olla vielä vähän maltillisemmat, mutta sain kuitenkin lopetettua suht rauhalliseen pätkään. Kivaa vaihtelua hitaasti reagoivaan muuliini! ;)

Haiijaaa!

Maija vielä ratsasti Lupulla ensimmäistä kertaa katsoakseen, mitä pitäisi lähteä työstämään tulevissa valmennuksissa. Lupu näytti vastustelevan suustaan jonkin verran ja kaarteissa liike näytti vähän tahdittavalta välillä. Ajoittain maisemien katselu oli Lupun mielestä paljon kivempaa hommaa, josta tulikin sanomisia. Maijan kommentti ratsastuksen jälkeen kutakuinkin näin: "Pääasiassa Lupu liikkuu oikein kivasti, vaikka onkin aika pitkä ja kankeahko hevonen. Kaikki mainitsemasi pohkeeseen reagointi, vinous, tuntuma yms ovat ns pikku juttuja. Isoin ongelma on se, ettei tämän hevosen työskentelymotivaatio ole paras mahdollinen, mitä pitäisi ensi sijaisesti lähteä korjailemaan. Se ei jaksa keskittyä täysin työntekoon, eikä käytä itseään 100%:sti eli työskentelee puoliteholla. Lisäksi sen liike isoksi hevoseksi on liian suppea, joten askelta pitäisi saada venytettyä paremmin. Sitä kautta myös nämä "pienemmät" ongelmat korjaantuvat lähes itsestään, kun moottori saadaan oikeasti käyntiin ja hevonen työskentelemään kunnolla."

Olen tiedostanut, ettei Lupulla ole kovin hyvä motivaatio työntekoon, mutta jotenkin ammattilaisen suusta sen kuultuani, havahduin siihen, että asiaan pitää tulla muutos. Ongelma on siinä, että työskentelen mielelläni sillä mukavuusalueella, joka menee suhteellisen vaivatta, eikä tarvitse alkaa kummemmin vääntämään rautalangasta Lupun kanssa. Takaraivossani "pelkään" pyytää hevoselta enemmän, koska viime keväänä se heitti siitä heti hanskat tiskiin ja alkoi pysähtelemään. Silloin hevonen oli kipeä, joten se vaikutti pysähtelyihin. Kuitenkin välillä minulla on Lupun selässä sellainen tunne, että nyt se saattaa stopata, kun tehdään vaikeita asioita. Kun se ei reagoi kunnolla pohkeeseen eikä siten liiku tarpeeksi eteen, joudun joskus muistuttamaan kannuksella tai raipalla, eikä Lupu siitä oikein tykkää. Nimenomaan silloin Lupu pysähteli, kun vaadin sitä pohkeesta eteen.

Okei, oli meillä hauskaakin viikonloppuna :D

Maanantaina menin Lupulla ilman satulaa selässä olevien parin patin takia. Eipä ne siitä ole mihinkään lähtenyt, vaikka ollaankin menty paljon ilman satulaa. Tiistaina Pupu pääsi kävelykoneeseen. Keskiviikkona olisi pitänyt olla Hannan valmennus, mutta valitettavasti hänellä pamahti uudelleen rintalasta, eikä tietenkään voinut valmennusta pitää. Ei siinä mitään, Lupu pääsi sitten juoksutukseen liinan päähän. Torstaina ryhdistäydyin ja menin satulalla sileäntreenin. Menin kuitenkin aika kevyesti viikonlopun valmennuksia silmällä pitäen, joita ei sitten ollutkaan.. Lupu oli ihan ok, ei mikään super eikä nyt huonokaan. Vähän etupainoinen oli kuitenkin. Perjantaina päätin mennä kuitenkin vielä ilman satulaa maneesissa. Lupu oli aika vänksläys tuulella, eikä homma sujunut kovin kiitettävästi. Laukassa heppa kuitenkin parani ja uskalsin jopa hypätä piiitkästä aikaa kolme kertaa ristikon! Wohoou, joka kerta osui paikatkin!

Kukkuu!!

Noniin ja sitten tuli lauantai, jolloin piti olla Hannan valmennus. Hain hevosen tarhasta ja hoitaessa huomasin, ettei nyt ole kaikki ihan kohdallaan. Lupun etujalat olivat turvoksissa ja vähän lämpimät. Ei ne nyt ihan aivan tukkina kuitenkaan olleet, mutta huomattavasti turvonneet verrattuna normaaliin.. Varustin kuitenkin Lupun ja menin maneesiin kävelemään ja odottamaan Hannan mielipidettä. Kuten osasin arvatakkin, niin ratsastus jäi siihen 5 minuuttiin. Testattiin pari kierrosta ravia ja Lupu ravasi ihan ok. Ei kuitenkaan viitsitty riskeerata hyppytreenillä, koska se ei ainakaan olisi parantanut asiaa. Siispä hevonen takaisin talliin ja kylmäsuojat jalkaan, jonka jälkeen paljon arnikaa ja lämpöpatjat yöksi + muut hoitorutiinit, joista luvassa tarkemmin myöhemmin ;) Ilmeisesti Lupu oli päivällä rallitellut tarhassa, jonka takia jalat olivat turvoksissa? Muuta selitystä toistaiseksi ei ole. Kuumettakaan ei ollut.

Tänään sain aamusta viestiä, ettei Lupua voinut laittaa tarhaan, koska heppa oli heti sännännyt tarhaan ja vetänyt rodeota. Täälläpäin oli muutenkin ollut kauhea myrsky ja jalkojen kannalta oli parempi viedä herra takaisin sisälle. Päivällä tallille tultuani jalat näyttivät hitusen paremmilta, mutta olivat kuitenkin edelleen turvoksissa. Kylmät jalkoihin ja myöhemmin käytiin Hannan kanssa tarkistamassa miten Lupu liikkuu. Ensin suoralla, jossa Lupu meinasi lähteä täysiä minun edelle, kun virtaa oli kertynyt karsinassa seisoskelusta. Seuraavaksi ympyrällä ravia tai no pukkilaukkarodeota. (Onneksi laitoin suitset, heh) Lupu näytti aluksi vähän epäpuhtaalta, kun oli niin jäykkä, mutta vetreytyi siitä kuitenkin. Toiseen suuntaan päästäessä Lupu teki taas sen ärsyttävän tempun eli kun olen laittanut liinan toiselle puolelle ja pyydän sitä kiertämään käynnissä ympäri minua, niin se lähtee siitä pukkilaukkaa täysiä.. Kävi pari kertaa taas kaviot aika läheltä omaa pärstääni, joten äiti kävi varalta hakemassa kypärän. Lupuhan rallitteli kuin viimeistä päivää, välillä lensi takakaviot ja välillä etukaviot :D Liike näytti kuitenkin sen verran hyvältä, että Hanna käski mennä selästä vähän ravailemaan ja sen jälkeen taas hoitamaan jalat.

Yritin ottaa Lupusta hienoa kuvaa, muttei ihan onnistunut :D

Nooh, eihän siitä ratsastamisesta meinannut mitään tulla, kun Lupu oli taas niin muuli kuin olla ja voi. Kai se sitten kulutti kaikki virtansa riehumiseen. Se ei vastannut pohkeeseen ja vänksläsi suullaan.. Siinä sitten itkukurkussa yritin saada hevosta toimimaan ja viimein lopuksi tuli hyvää ravia ja lopetin siihen. Vaikka lopuksi Lupu liikkuikin todella kivasti, niin siltikin ärsytti se, että siihen meni turhan kauan aikaa.. Plääh, haluan koulutreeniin ja äkkiä!

Katsotaan nyt alkuviikosta miten jalat voivat. Lupu oli tänään hommannut vielä kivan haavan takaseen, joten toivottavasti ei vetäise mitään impparia. Keskiviikkona olisi mahdollisesti Maijan kouluvalmennus, jos vaan hevonen on kunnossa! Näköjään ei pidä turhaan intoilla mistään, kun suunnitelmat menee kuitenkin perseelleen..

Noniin nyt lähen nukkumaan ja tuskailemaan alkavaa kouluviikkoa, heipsan!

PS. Tämä blogi tarvitsisi kiperästi uutta ilmettä, joten täytyypi laittaa bannerientekijöille viestiä. ;)

Mukavia heposia

Heipsan taas! Ihanaa, kun olen saanut vihdoinkin intoa bloggailuun. Oikeastaan koko kesän ajan kirjoittaminen tuntui vähän ankealta, eikä intoa oikein ollut. Harmi vain, kun uusia ratsastuskuvia ei ole. Pitäisi saada värvättyä joku kuvaamaan ensi viikolla...hahah josko Terhi joutuisi tällä kertaa uhrikseni. ;D (vink vink!) Ärsyttää laittaa vanhoja kuvia, mutta onkai nekin parempi kuin ei mitään. Eilen alkoi toinen jakso lukiossa ja se onkin minun osaltani varsin rento. Toivottavasti ehdin siten kirjoitella tänne enempi. :)

Keskiviikkona ratsastin Lupun ennen kengitystä maneesissa. Silloin ei vielä saanut mennä ihan normaalisti, joten menin vähän kevyemmin. Ravissa herra oli taas erittäin laiska pohkeelle ja sain tehdä paljon herättelyjä, jotta saisin kopukan liikkeelle. Ravi oli muuten ihan jees, mutta tuntui aika työläältä, joten päätin herätellä hevosta laukassa. Ensin muutama kierros löysin ohjin "humputellen", jotta Lupu pääsisi vertymään. Tämän jälkeen spurttasin aina pitkät sivut ja hiljensin vauhtia lyhyillä sivuilla. Lupu heräsi tästä ihan mukavasti ja sen jälkeen tuli hyvää laukkaa molempiin suuntiin. Lopuksi vielä ravit eteen alas, jotka menivät mainiosti!

Laatu 10+, en osaa käyttää photoshoppia (sain sen vasta, kun kone kävi huollossa), niin en pysty yhtään muokkaamaan näitä kuvia paremmiksi :( Oon tottunut vaan windowsin? huikeaan kuvankäsittelyohjelmaan, muttei sitä enää ole tässä koneessa. Ei se auta, kun opetella vähän sitä enklantia ;)

Tosiaan vaihdettiin nyt Lupulle kengittäjää, sillä kuten varmaan muistattekin Lupu meni edellisen takia kolmijalkaiseksi, jonka takia klinikalle lähdettiin ultraukseen. Vuoden se kerkesi kengittää, mutta meillä oli tämän kyseisen kengittäjän kanssa vähän muitakin ongelmia mm aikataulujen pidossa...! (ne jotka asuvat p-suomessa varmaan tunnistavat henkilön :D) No kuitenkin Hannan hevosien kengittäjä alkaa tästä lähin kengittämään myös Lupua.

En tajunnut ottaa kuvaa Lupun kavioista ennen kengitystä, mutta niistä näki aivan selkeästi kuinka kieroon ne oli vuoltu. Lupulla oli ennen oikein vahva ja hyvä kavioaines, mutta edellinen kengittäjä oli onnistunut sen pilaamaan. No ei se auta kuin niellä pettymykset ja taas todeta, ettei kaikkien ammattilaisten kädenjälkeen voi välttämättä luottaa. Aina sitä oppii jotakin uutta näissä asioissa, vaikka joskus olisi ihan mukavaa oppia asiat ennen, että tarvisi jälkiviisastella..

Neljä seuraavaa kuvaa ei liity mitenkään aiheeseen, mutta tässä muutama kuvanen vuosien takaa ;) Tekisi mieli tehdä joku postaus "arkistojen kätköistä", jos vaan teitä kiinnostaisi sellaisia lukea? Kuvia ja videoita nimittäin löytyisi teidän päiviinne viihdykkeeksi. Ehkä joku kerran kuussa ilmestyvä "sarja" voisi olla kiva, heittäkäähän ehdotuksia!

Oulunsalon tallinpoppoo maastoilemassa <3 Katja ja Danikin vielä mukana! Vuosi 2010?

Torstaina Lupulla oli vapaapäivä. Käveltiin ulkona n. 40min, jonka jälkeen vein hevosen takaisin tarhaan ja venyttelin sen siellä. Ennen Lupun hoitoa olin käynyt ratsastamassa Essillä, josta olen maininnut täällä aikaisemminkin. Tämä oli nyt kolmas kerta ja joka kerralla meno on parantunut huomattavasti!

Ennen kuin ehdin edes maneesiin asti, niin Essi pääsi purkamaan enimmät virtansa rallittelemalla ulkona tuhatta ja sataa... Neiti nimittäin otti lähdöt ja pääsi karkuun, nice! Tästä viisastuneena vahdin hevosta tarkasti joka sekunnin sadasosan ja pidin tiukasti kiinni. Olisiko mitään yhtä noloa kuin päästää hevonen uudestaan karkuun? :D Noniin aloitin ratsastuksen käynnissä tekemällä paljon väistöjä ja keskittymällä mahdollisimman hitaaseen käyntiin. Kokeilin myös peilien edessä muutamia peruutuksia, jotka sujuivat hyvin viime kertoihin nähden. Se älysi heti mitä siltä pyydettiin ja peruutti lähes suoraan, eikä viisi metriä vinoon. Ravissa keskityin myöskin hitaaseen tempoon, sillä tämä hevonen helposti lähtee juoksemaan alta. Viime kerroista poiketen tein super paljon siirymisiä ja kaiken maailman kiemuroita, jotta se pehmenisi edestä, eikä lähtisi kiskomaan. Näitä sai toistaa armottoman paljon, mutta kun vain jaksoin työstää niitä, niin lopulta työnteko palkittiin! Essi väläyteli oikein mukavia pätkiä ja sain ensimmäistä kertaa välillä jopa vain nautiskella menosta.

<33 Katjaponny (ei varmaan käy ilmi, mikä oli silloin lempiväri ;)) Apua, Katjakin ollut jo vuoden uudessa kodissa!! (c) Saara Niskala

Välikäyntien jälkeen otin tavoitteeksi saada myös laukka toimimaan yhtä hyvin ja päätin saada molempiin suuntiin yhden onnmistuneen vastalaukka kaarteen. (Aikaisemmin en ole onnistunut sitä saamaan, sillä Essi lähti täysiä puskien kaarteeseen ja pudotti laukan raville) Laukassa Essi on mielestäni hankalin ratsastaa, mutta jaksoin silti tehdä paljon siirtymisiä raviin ja laukannostoja ja hetkittäin se tuli edestä oikein pehmeäksi ja hyväksi. Sain myös pari "Ahaa" -elämystä , kun muistin pitää myös siirtymisissä jalan lähellä hevosta, näin siirtymisistä selvittiin ilman kiskomisia. Toinen oli vasemmassa vastalaukassa, kun tajusin asettaa oikealle, jotta tasapaino säilysi paremmin, eikä hevonen kaatuisi liikaa sisälle. Onnistuneiden laukkojen jälkeen otin vielä eteen alas ravit ja sekä ratsu että ratsastaja olivat tyytyväisiä :)

En kommentoi.. :D -10 leiriltä

Joo oo mullahan on aina ollut aika hyvä ryhti.. Oikealla Heidi Pretan kanssa ja ilmeisesti lieviä hallinta ongelmia :D (c) Saara Niskala

Ilmeet kunniaan! Siitäkin on jo kaksi vuotta kun Dani lähti meiltä. (c) Saara Niskala

Perjantaina Lupun selässä oli edelleen kaksi sormenpään kokoista pattia (tulivat keskiviikkona ratsastuksen jälkeen), joten en viitsinyt laittaa satulaa. Ne ovat luultavasti joko satulan aiheuttamia tai sitten siitä, kun Lupu oli "karannut" oman tarhansa ja Prinssin tarhan väliin syömään vihreää?!! Herra oli siis ilmeisesti päässyt ali yhdestä kohtaa, mistä lankku on jyrsitty irti ja sen tilalla on lankaa. Melkoinen porsas! Menin siis ilman satulaa Heidin karvapehmusteella, koska ilman sitä Lupun selkäranka hiertäisi mukavasti... Ärsytti, kun juuri sai alkaa käyttämään satulaa, niin eiköhän joudu menemään taas ilman. No, kohta olikin pelkkää hymyä vain, koska Lupu oli ihan mielettömän hieno! Lupulla sai mennä jo ihan normaalisti, joten otin mukaan pitkästä aikaa väistöjä. Ne oli aika ruosteessa, kuten osasin arvatakkin. Ravissa tein myös Lupun kanssa paljon siirtymisiä, jotka  tuottivat taas tulosta! Peilien edessä tein myös muutamat raviväistöt, avot ja suoristukset.

Loimesta lähti vähän karvaa ennen pesua :D

Laukassa annoin Lupun ensin mennä omaa vauhtiaan, jonka jälkeen taas eteen ja kiinni harjoituksia. Tällä kertaa vaadin myös lyhentämistä enemmän ja Lupu odotti hienosti. Yhtäkkiä Lupu muuttui aivan sika hyväksi ja kevyeksi edestä! Fiilis oli katossa ja Lupukin näytti olevan tyytyväinen. Vielä lopuksi eteen alas ravailuja ja paljon kiitoksia pojalle hyvästä työstä. Mikä parasta, Lupu liikkui uuden kengittäjän jäljiltä puhtaasti ja lennokkaasti. :--)

Vielä mahdollisimman lyhyesti tästä päivästä:

Vähän fiilistelyä "erämaassa"!

Meillä oli aamu -ja päivätalli viimeistä kertaa uudella puolella. Pakkailimme vähän tavaroita valmiiksi huomista muuttoa varten ja pesimme pari likaista loimea. Maija ilmoitti ratsastavansa vasta huomenna Lupulla, joten otettiin Heidin kanssa suunnaksi pitkästä aikaa kunnon maastot ja yksi kolmesta hiekkakuopasta <3 Lupu oli taas niin mielissään kun pääsi maastoilemaan ja tällä kertaa saatiin myös päästellä täysiä, kun ei ollut mitään liikkumisrajoitteita. Lupu käyttäytyi tosi hienosti ja pysyin kyydissä, vaikka jouduin menemään ilman satulaa. Kyllähän tuo 2h reipas maastolenkki kieltämättä tuntui jaloissa ja takamuksessa. Ainoastaan hiekkakuopilla lupu otti slaakia siitä, että Heidi meni Pretan kanssa kuoppien päälle ensin. Ensimmäisellä kerralla en osannut siihen varautua, mutta onneksi pysyin kyydissä! ;) Hihih, olihan se vähän hurjaa kotimatkalla päästellä täysiä ilman satulaa. Ei olisi kyllä pari vuotta sitten uskonut, että menen Lupun kanssa ilman satulaa maastossa, sen verran villitapaus se oli.

Huomenna ompi sitten muuttopäivä, jippii! Katsotaan saisinkos teille jotakin uusia kuvia räpsittyä, että jaksatte paremmin lukea näitä kilometripostauksia.

Uudet tuulet puhaltaa

Jes, nyt on vihdoinkin ensimmäinen koeviikko ohitse. Pari viimeistä koetta (englanti ja pitkämatikka) menivät vähän huonommin, mutta toivottavasti pääsen läpi ;) Kerrankin kun on ylimääräistä aikaa, niin hyödynnän sitten tätä kirjoitusintoani. Kuten otsikosta voikin päätellä, niin lähitulevaisuudessa tulee tapahtumaan, niin isoja kuin pieniäkin muutoksia heppailun suhteen.

Talli missä Lupu asustaa, muuttuu täysihoitotalliksi tai oikeastaan vain se uusipuoli. Me muutetaan Lupun kanssa vanhantallin puolelle, josta tulee ns. Hannan valmennettavien puoli. Kauas ei olla siis muuttamassa, ainoastaan maneesin toiseen päähän ;) Odotan muuttua innolla, sillä olen aina halunnut vanhantallin puolelle. Se on paljon kodikkaampi ja viihtyisämpi, ei siinä etteikö uusitallikin viihtyisä olisi ollut! Eihän me muuten siellä oltaisi reilua kolmea vuotta pysytty. (Apua, mihin tämä aika katoaa!) On muutenkin kiva, että valmentaja on samalla tallilla katsomassa vähän meidän urpojen perään :D Vanhantallin puoli pysyy puolihoitona eli teemme jatkossakin tallivuoroja. Kyllähän se täysihoito houkuttelisi, mutta jotenkin olisi outoa, kun tallilla ei tarvitsisi tehdä mitään muuta kuin liikuttaa oma hevonen.

Viikonloppuna pitää siirtää aikamoinen tavaraläjä toiseen talliin. Samalla voisi katsoa löytyisikö jotakin ylimääräistä rompetta myytäväksi. Suurin muutos oikeastaan tapahtuu ruokinnassa, sillä pienpaaalikuivaheinä vaihtuu pyöröpaalikuivaheinään ja täysrehu prix vaihtuu kauraksi. Pikku hiljaa totutellaan hevosia tähän muutokseen. Eniten mietityttää, miten Lupu reagoi kauraan, kun se ei ole ainakaan minulla ollessani syönyt koskaan kauraa enkä tiedä onko Hannalla ollessaankaan. Voi olla, että kaura on ihan hyväksi Lupulle, joka on välillä vähän laiskahkon oloinen. Täytyy myöskin kysyä joltain järkevämmältä, kannattaisiko kauran, kivennäisen ja pellavan lisäksi syöttää jotain mysliä.. Ennen Lupu nimittäin söi treenikaudella 3l prixiä ja 2l mysliä.

Lupun vielä nykyiset ruoka-aineet

Syökö teidän hevoset kauran lisäksi jotain muuta rehua? Paljonko annatte kauraa hevosillenne?



Ainiin meinasin jo unohtaa!! Pääsen taas kiusaamaan Ainoa, joka hylkäsi meidät vuosi? sitten uudelle tallille! ;DD

Tallimuutoksen lisäksi kohta saa alkaa treenata Lupulla ! Olen vihdoinkin saamassa kouluvalmentajan itselleni, joten ensiksi laitetaan sileänpuoli hyville mallille. Se on kuitenkin kaiken perusta ja haluan saada asiat toimimaan myös siellä esteiden välissä just eikä melkein. Sovittiin, että Maija (ehkä tuleva kouluvalmentajani) loppuviikosta ratsastaa Lupulla, jotta hän tietää sitten minkälainen Lupu on ratsastaa ja mitä lähteä korjailemaan. Varmaankin ensi viikolla aloitetaan sitten valmennukset, jännää! Muutenkin on todella mukavaa, ettei tarvitse lähteä aina vinkan kanssa toiselle tallille treenaamaan, vaan kaikki löytyy samasta pihasta. Olen myöskin ajatellut Hannan valmennuksien lisäksi käydä satunnaisesti jonkin "vierailevan tähden" luona. Ainakin Kari Nevalan valmennuksissa kiinnostaisi käydä kokeilemassa. Hän on tulossa Ouluun ensi viikolla, mutta se tulee meille liian äkkiä. Katsotaan, jos hän tulisi myöhemmin uudestaan.

Osaa teistä saattaa nyt mietityttää, käynkö enää Pekan velmennuksissa. Tähän on vähän vaikea vastata, sillä koskaan ei tiedä käymmekö vielä joskus hänen valmennuksissaan. Ollaan kuitenkin tultu siihen tulokseen, että Pekan opetustyyli ei ehkä ole se parhain vaihtoehto meille. Arvostan silti Pekkaa todella paljon ja hän on vienyt tässä vajaan kahden vuoden aikana meitäkin rutkasti eteenpäin. Jotenkin tänä vuonna on kuitenkin tuntunut siltä, ettei hänen tyylinsä sovi meille tässä tilanteessa. Toki siihen on voinut vaikuttaa se, että hevonen on ollut välillä kipeä, mutta silloin minusta tuntui siltä, että siitäkin huolimatta meidän täytyi suoriutua samalla lailla tehtävistä kuten ennenkin . Yksinkertaisesti Lupu ei pysty suorittamaan kaikkia asioita juuri niin kuin osa muista hevosista. Sille eteenkin koulukiemurat ovat vielä vaikeita, eikä siltä voi pyytää samalla lailla asioita. Näin ollen hevoselta tuntui hiipuvan työskentelymotivaatiota ja se alkoi pistää hanttiin ratsastaessa. Samalla itseltäni lähti osa luottamusta pois. En kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö minun tulisi vaatia hevoselta mitään, mutta jatkuva vaikeiden asioiden tekeminen ei ainakaan lisää hevosen halukkuutta.

Petran treeneissä Äimärautiolla 2012

Olen saanut Pekalta paljon kullan arvoisia vinkkejä, jotka varmasti pysyvät mielessäni ikuisesti. :) Olen kuitenkin sitä mieltä, että kaikki valmentajat eivät vain sovi jokaiselle ratsukolle. Jokaisen tulisi löytää se oma valmentautumistyyli, joka kehittää ratsukkoa eteenpäin. Ei ole järkevää käydä jonkun valmennuksissa vain "miellyttääkseen" valmentajaansa, vaikkei itse kokisi sitä hyödylliseksi. Nyt tuntuu siltä, että on aika mennä askel eteenpäin.

Paljon siis tapahtuu tässä lähiviikkoina. Motivaatiota on enemmän kuin laki sallii ja pidetään kaikki peukut pystyssä, että suurimmat muurit olisivat jo ylitetty! ;)