Haaste

Ohjeet:

 

Tämän pienen haasteen tarkoitus on löytää uusia blogeja ja auttaa huomaamaan heitä, joilla on alle 200 lukijaa.

1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään.

2. Pitää vastata myös haastajan 11 kysymykseen.

3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.

4. Heidän pitää valita 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa.

5. Sinun pitää kertoa, kenet olet haastanut.

6. Ei takaisin haastamista.

 

11 Faktaa minusta:

 

1. En yhtään tykkää keksiä näitä faktoja itsestäni, mutta muuten kyllä tykkään haasteista. :-)

2. Odotan innolla tulevaa kisakautta ja haluaisin nyt päästä mahdollisimman pian treenaamaan ja kisaamaan. Seuraava valmennus on vasta maanantaina, sillä Lupulla oli tänään (keskiviikkona) rokotus.

 

P-SM 2011

 

3. Olen aina ollut aika nopea oppimaan uusia asioita ja pidän siitä tunteesta, kun asiat tuntuvat helpoilta.

4. Kaaduin tänä aamuna pyörällä kahdesti ja eilen illalla kerran.. Vihaan noita jäätyneitä loskauria ja kun siihen mukavasti tösäytät pyörällä niin saman tien pyörä lähtee alta... En edes muista milloin viimeksi olisin pyörällä kaatunut, sillä edellisessä oli nastarenkaat. Nykyisessä pyörässä ei ole ja sen kyllä huomaa :D

5. Olen oikeasti aika laiska ihminen, mutta jos jostain innostun todella, niin sitten minua ei pysäytä mikään.

6. Tunnen joskus itseni hyvin epänaiselliseksi, sillä muistutan useimmiten enemmänkin rölliä. :D

 

-2010

7. En voi sietää pitkiä kynsiä! :D Heti kun ne kasvaa millinkin, niin ne on pakko leikata taas lyhyiksi. Pari kertaa olen erehtynyt laittamaan tekokynnet ja ne oli niin inhottavan tuntuiset, että piti heti repiä pois!

8. Vietän tietokoneella aivan liian kauan aikaa joka päivä. Monestikkin menee kevyesti pari tuntia surffatessa, joskus melkein koko päivä...

9. Huoneeni ei millään meinaa pysyä siistinä. Tykkään kyllä järjestyksestä, enkä tykkää sotkuisesta huoneesta, mutta silti saan sen hetkessä ihan kaatopaikan näköiseksi.. 

10. Olen herkkuaddekti. Melkein joka päivä on pakko saada jotakin makiaa. Nykyään herkkuhimo ei ole enää niin suuri, kun esim. syksyllä vielä oli. Silloin söin päivässä n.1litran jäätelöä tai jotakin muuta herkkua! Nykyään saatan olla viikon syömättä jäätelöä, joka on minun mittakaavassa pitkä aika!

 

 

11.Olen myös puhelinriippuvainen ja koulussakin sitä pitää jatkuvasti räplätä.

2. Kysymyksien vastaukset:

 

1. Mikä on tärkeintä sinulle tällä hetkellä?

- Lupu, perhe ja kaverit.

2. Mistä on ollut hankalinta luopua?

- Omista poneista. Dani ja Katja olivat/ovat edelleen minulle hyvin tärkeitä ja jos aika vain olisi riittänyt, niin olisin ehdottomasti pitänyt ne itselläni loppu elämän! Kummankaan ponin myyminen ei itsessään ollut minulle kovinkaan hankalaa, kun tiesin niiden saavan parhaan mahdollisen uuden kodin :)

 

Katjaponny

3. Millainen olisi unelma talosi?

- Lähellä joen tai merenrantaa. Pieni ja kodikas omakotitalo, jossa olisi kaikki nykyajan mukavuudet. Ei kuitenkaan semmoinen liian moderni ja "tylsä". Ääh en osaa keksiä mitään :D

4. Urheiletko paljon?

- Ratsastan lähes päivittäinn.tunnin verran. Äidin luona pyöräilen kouluun, mutta isän luona joudun menemään autolla, ellen halua alkaa n.50km per suunta pyöräilemään :D Harvoin kuitenkaan liikun muuten kuin ratsain ja käyn ehkä pari kertaa vuodessa lenkillä ja silloin tällöin kuntosalilla. Jotenka voisin liikkua enemmänkin, mutta kuntotesteistä saan silti aina kymppejä.

5. Milloin viimeksi käytit suomi-englanti sanakirjaa? (ei google kääntäjä)

- Enkun tunnilla, jos tekstikirjan "sanasto" lasketaan. Mutta semmoista perinteistä sanakirjaa en muista pahemmin käyttäneeni.. Google kääntäjä on luottopeli ;)

6. Millainen tapetti siinä huoneessa on missä olet? vai onko se maalattu?

-Kolme seinää on tuollaista kullanruskeaa tapettia ja yksi seinä tummanruskeaa tapettia, jossa kukkakuvioita.

 

Just kännykällä napsastu kuva. Värit ovat vielä tummemmat, mutta ide näkyy kyllä

7. Mikä on tyhmin tekemäsi juttu ikinä?

- No ei tule mieleen mitään ylitse muiden tyhmintä juttua, mutta onhan sitä tullut tehtyä vaikka minkä näköistä, eteenkin pienempänä. Kaikki ei kuulu tänne blogin puolelle, mutta olen mm. uinut kaverin kanssa Kuivasjärven paskalammessa ja tarrannut ponin loimesta kiinni, kun se karkasi ja raahautunut sen perässä... Näitä riittäisi tuhansittain! Niin ja ihan eskari ikäisinä päätettiin pissata kaverin kanssa saunan kiuluun, vai mikälie onkaan, kun ei jaksettu käydä vessassa ja unohdettiin kaataa ne pois... Voitte vaan kuvitella kun mamma meni illalla saunaan ja heitti mukavan tuoksuiset löylyt kiukaalle XD

8. Minkä uskonnollisen pyhän muistat parhaiten?

- Joulun.

9. Oletko ikinä joutunut sairaalaan ambulanssilla?

- En onneksi!

10. Onko sinulla serkkuja?

- Jep, kuusi kappaletta. Pikkuserkkuja löytyy vähän sieltä täältä ympäri maailmaa.

11. Oletko ikinä tilannut hevoshullua?

- En ole.

Kysymykset muille:

 

1. Mikä on lempivuodenaikasi, entä inhokki? Miksi?

2. Oletko koskaan ratsastanut ilman varusteita?

3. Oletko käynyt uittamassa hevosia?

4. Käytkö koskaan treenaamassa salilla tai lenkkeilemässä yms?

5. Oletko/olitko hyvä koulussa?

6. Onko sinulla joitakin tiettyjä paheita?

7. Mitä kieliä osaat puhua?

8. Mikä on parasta ratsastuksessa?

9. Mikä on suurin haaveesi?

10. Monessako eri maassa olet käynyt?

11. Mitä haluat elämältäsi?

Haastan:

http://walkingddisaster.blogspot.fi/

http://jennaee.blogspot.fi/

http://jukkajaprillan.blogspot.fi/

http://pienipolledelia.blogspot.fi/

http://tanaanonhuominen.blogspot.fi/

http://tavoitteenagp.blogspot.fi/

http://team--crazy.blogspot.fi/

+ kaikki jotka haluavat tehdä

Kauden aloitus; viimeisen esteen kirous!

Nyt on sitten kisakausi vihdoinkin päästy aloittamaan! Kuski oli selvästikkin jäänyt vielä talviunille, mutta eiköhän se tästä lähde rutiinin myötä taasen sujumaan. Hevoseen saa olla kuitenkin ylpeä, sillä Lupu ei varmaan koskaan ole käyttäytynyt noin hienosti ja fiksusti kisapaikalla. Ehkä se alkaa jo pikku hiljaa aikuistua ;)

Ennen kisoja torstaina juoksutin Lupun ensin liinassa ja päästin lopuksi pojan myös irti. Heppa oli kyllä niin innoissaan taas! Suunnittelin kuvaavani joskus videon juoksutuksesta ja maastakäsittelystä, jotta tulisi jotain eri materiaalia välillä. Saa nähdä saanko koskaan aikaiseksi sitä tehtyä :D Nimimerkillä varustepostaus piti tehdä jo vuosi sitten...Perjantaina ratsastin ilman satulaa ja lauantaina läpiratsastin Lupun sunnuntain kisoja varten. Heppa tuntui oikein toimivalta ja hyppäsin muutaman kerran paria kavallettia. Ratsastuksen jälkeen buunasin hepan kisakuntoon; nypin harjan, leikkasin niskasiilin, pesin jalat ja hännän ja putsasin varusteet.

(c) kirmailevat.kuvat.fi

Sunnuntaina sain nukkua pitkään, sillä luokkani arvioitiin alkavan vasta klo 14.30. Heti jo herättyäni vähän jänskätti, mutta pystyin kuitenkin syömään aamupalan. En nimittäin jännittäessäni pysty syömään ja juomaan juuri mitään, sillä muuten saattaa tulla aika nopeasti tavaraa takaisin :D Ei ole mikään kovin kiva juttu, sillä joskus on huono olo noustessaan hevosen selkään, kun ei ole pystynyt syömään mitään. Vasta startin jälkeen voin syödä ja juoda huoletta... Tallille menimme hyvissä ajoin joskus 12 aikoihin. Pakattiin tavaroita autoon ja hain hevosen sisälle. Lupukin aavisti, että nyt ollaan lähdössä jonnekkin ja oli hieman hermostuneen oloinen. Itselläni oli ajoittain valtavan huono olo ja oli naurettavaa, kun jännitin niin paljon, sillä viime kaudella menin niin monta kympin rataa. Kisapaikalla olimme 12 jälkeen ja siinä oli hyvin aikaa tutustua rataan ja laittaa heppa kuntoon.

Kuskilla tuskainen ilme :D

Verkassa sai olla 8 ratsukkoa, joten verryttelin sitä ennen käynnissä ja ravissa hevosta kentällä. Hirveästi en laukannut, sillä pohja oli melko liukas. Keli oli kerrankin mitä mainioin, aurinko paistoi kirkkaasti ja piti hakea aurinkolasitkin, jottei pää menisi kipeäksi. Lupu tuntui pihalla toimivan ihan kivasti, mutta sitten maneesiin siirtyessä se ei enää ollut niin hyvin kuulolla. Pekka ei ollut vielä ehtinyt paikanpäälle, mutta onneksi ihana Jutta tuli auttamaan minua verkassa. Lupu hyppäsi tosi kivasti ja sain hyvää rytmiä ylle. Lähdinkin sitten oikein positiivisin mielin radalle. Rata menikin oikein mukavasti ja sujuvasti toiseksi viimeiselle esteelle asti. Sen hypättyäni minulla ei ollut mitään hajua missä oli viimeinen este ja ratsastin sen ohi... Jouduin sitten tekemään voltin ja sen seurauksena 4vrp! Että otti päähän tuollainen aivan naurettava virhe!! Muuten rata tuntui lasten leikiltä ja hevonen hyppäsi hyvin, mutta sitten minä pilaan kaiken.. Olisi vielä tullut ihan hyvä aikakin ja mahdollisesti olisi irronnut myös junnu halli P-SM mitalli. Mutta aina ei voi onnistua!




Kympin radan jälkeen vietiin hevonen pariksi tunniksi koppiin syömään ja sen aikaa katselin kisoja ja söin vähän ruokaa! :D Kyllä alkoi heti ruoka maistua suorituksen jälkeen, vaikka edessä olikin vielä 120cm luokka. Lähtöjä oli yllättävän paljon, joten kisat venyivät ihan iltamyöhäseen asti. Kun viimeinkin pääsin taas Lupsakan selkään, niin pihalla olikin jo hieman kylmä, kun aurinko ei enää paistanut. Verkassa tällä kertaa oli Pekka auttamassa. Lupu oli vähän laiskemman tuntuinen, mutta toimi kuitenkin ihan hyvin. Pystylle tulin aina tosi hyvin, mutta okseri osoittautuikin aika hankalaksi. Aloin aina pyytämään hevosta liian kaukaa, mutta sitten Lupu joutuikin ottamaan vielä yhden pienen askeleen. Sama toistui uudelleen ja Lupu kielsi kerran. Viimeisellä kerralla tulin vihdoinkin ihan hyvin okserille.

Radalle lähtiessä olin opetellut varmaan 100 kertaa radan ulkoa, joten ei ollut pelkoa siitä, etten osaisi rataa. En herätellyt Lupua tarpeeksi ennen ekaa estettä, joten rata alkoi vähän alitemmossa ja löysästi. Jäin liikaa värkkäämään ja hypyt tulivat aika lähelle. Kolmosen jälkeen kuitenkin alkoi sujumaan paljon paremmin ja löysin hyvän rytmin. Kunnes sitten tuli viimeinen este..... aloin säätämään jotakin omia ja tein saman virheen kuin verkassakin ja Lupu kielsi! Arggggghhh, ei muuta kuin uusi lähestyminen ja puhtaasti ylitse. Arvostelu oli AM5, joten ei päästy korotettuun uusintaan tällä kertaa.


Kokonaisuudessaan ihan jees kisakauden aloitus. Olisi voinut mennä paremminkin, mutta myös huonomminkin. Hevonen kyllä hoiti homman hienosti ja käyttäytyi niin fiksusti. Meillä oli ihan ilmi selvästi viimeisen esteen kirous, joka vainosi meitä :DD Keh keh, koskaan vika ei ole kuskissa ;)) No joo täytyy vain saada rutiinia paljon tähän hommaan, niin saataisiin radat sujuvimmiksi, lähinnä ne 120cm radat. Tästä on kuitenkin hyvä jatkaa eteenpäin kohti tulevia haasteita.

Hyvä valmennus, parempi mieli

Mikäs sen parempaa, kun on ulkona ihana ilma ja valmennus sujuu hyvin! Tällaisia päiviä lisää, kiitos! :) Tosiaan tänään oli Pekan valmennus ja sujui ainakin tuhat kertaa paremmin kuin viime kerralla. Saa olla hevoseen ja ehkä vähän itseenikin tyytyväinen. Kertaakaan ei tullut sellaista fiilistä, että hevonen kieltäisi. Päinvastoin Lupu oli ihan innoissaan ja vaikka jäimme vähän kauas tai tulimme liian lähelle estettä, niin hevonen ei ollut moksiskaan. Viime kertainen taisi olla vain niin jännä, kun ei oltu pitkään aikaan käyty hyppäämässä muualla.

Ensin kuitenkin vähän tiistaista. Aloitin jälleen pidemmällä ohjalla työskentelyn, jotta hevonen saisi vertyä rauhassa. Hetken menin käyntiä, kunnes tuumasin Lupun tulevan paremmin avuille ravissa, joten siirryin raviin. Ravissa Lupu aluksi hieman vastusteli, mutta lopetti sen melko nopeasti. Ohjia lyhentäessä Lupu alkoi jälleen enemmän vastustelemaan ja heitteli niskojaan. Ratsastin sitä vain tyynesti eteenpäin kohti tuntumaa ja lopulta pään viskely väheni. Tein ravissa vähän avotaivutusta, mutta muuten ihan vaan peruskuvioita. Lupu tuntui painavan aika paljon kädelle eteenkin laukassa. Viimeaikoina se on ollut niin mukavan kevyt edestä, mutta nyt tuntui käsistä loppuvan voimat.

Laukassa Lupu ei meinannut aluksi millään antaa periksi. Lopulta Lupu lopetti pään nakkelut, mutten silti ollut hirveän tyytyväinen, sillä se painoi kädelle niin paljon. Lopuksi tein vähän siirymisiä askellajista toiseen, jolloin Lupu hitusen keveni kädelle. Lopuksi tein vielä parit etuosakäännöset käynnissä, tai no Lupu ennemminkin pyöri vain miten sattuu. Olin loppuen lopuksi suht tyytyväinne, vaikka Lupu on toiminut paljon paremmin viimepäivinä.


Tänään suunnattiin siis Pikkaralaan Pekan valmennukseen. Ehdin hyvin verrytellä, sillä valmennus alkoi puoli tuntia myöhässä. Verryttelyssä jo Lupu oli paljon rauhallisempi ja mielyttävämpi kuin viikko sitten. Vähän meinasi kytätä toista päätyä, mutta rentoutui lopulta sielläkin. Verryttelyhypyt ei mennyt ihan putkeen.. Ainoastaan viimeisellä kerralla onnistuin tulemaan esteelle hyvin. Ensin tulimme sitä kaarteesta ja lähdin joko puskemaan sille ja paikka jäi kauas. Tai tein viimeisellä askeleella nyppäyksen, joka on ehdottomasti kiellettyä :D Kun tajusin lopettaa käsien värkkäämisen alkoi hommat sujumaan ja loppu valmennus menikin oikein sujuvasti! Aina tämä ikuinen ongelma vaan toistuu....

Maneesiin oli tullut pari uutta linjaa ja menimme ne ennen rataa läpi. Pekka sanoi joidenkin välien olevan vähän lyhyitä, mutta minusta ne tuntuivat juurikin sopivilta ja ainakin aluksi sain pikemminkin edetä kuin hidastaa, vaikka Lupulla onkin etenevä laukka. Löysin hyvän rytmin alku käsien värkkäilyiden jälkeen ja Lupukin tuntui oikein menohaluiselta kuten alussa mainitsinkin. Lopuksi tulimme vielä yhden radan n.110-120cm korkeudella. Radan näettekin myös videolta. Muuten sujui oikein hienosti, mutta vaikka Pekka varoittikin viimeisen linjan käyvän lyhyeksi, niin siltikin se kävi lyhyeksi. En ottanut hevosta tarpeeksi kiinni, mutta Lupu tsemppasi hienosti yli sarjasta. Jätettiin viimeinen linja tarkoituksella vähän hautumaan, eikä otettu sitä uudelleen. Ensi kerralla sitten muistan korjata asian!

Valmennuksen jälkeen käytiin vielä kakkukahveilla, kun viime kerralla lensin silloin Lupun selästä alas. Kylläkin kakku oli äidin leipoma, eikä meikäläisen, mutta näytti se Pekalle silti kelpaavan :P Juteltiin vähän ensi sunnuntain kisoista ja mennään ainakin siellä se 110cm ja jos ratsastan yhtä hyvin kuin tänään, niin mennään myös 120cm, mutta jos ratsastan niin kuin viime kerralla, niin mennään vaan kymppi ;)

Alustavaa kilpailukalenteria

Innostuin nyt katselemaan vähän tulevan kauden kisakalenteria tarkemmin. Mitkään näistä ei ole 100% varmoja, sillä suunnitelmat voivat aina muuttua. Toivotaan ainaskin, että heppa pysyisi terveenä, eikä kisakausi menisi sen takia pilalle :) Sulkeissa olevat ovat vielä aika auki mennäänkö vai eikö mennä. En tiedä kiinnostaako ketään lukea tuota kisakalenteri suunnitelmaa, mutta itselleni siitä kuitenkin on hyötyä.

maaliskuu

24.3 Oulu/OR kansallinen110cm ja (120cm (uusinta 120-130cm))

Vuosi sitten

huhtikuu

7.4 Kajaani kansallinen120/110cm ja 130/120cm
(20.4 Ruukki  alue (110cm) ja 120cm) En tiedä mennäänkö näihin kisoihin, mennään varmaankin, jos on hallikisat. Kutsussa ei käy asiaa ilmi :D
26-28.4 Ypäjä Spring show

toukokuu

5.5 Oulu/OR aluekisat ulkokentällä
18-19.5 Oulu/Pikkarala kansallinen
25-26.5 Iisalmi kansallinen  -Tänne mennään ehdottomasti. Viime vuonna oli niin mukavat kisat Iisalmessa :) Vissiin mökkikin jo varattu? :D

Iisalmi 2012

kesäkuu

(7-9.6 SM Ypäjä) Taidetaan varmaankin skipata nämä karkelot vielä tänä vuonna :)
16.6 Oulu/OR kansallinen      
29-30.6 Tampere Summer challenge tai Salo joukkue SM - Tampereella näyttäisi olevan myös junioriluokkia.

heinäkuu

13-14.7 Korpilahti kansallinen
(18-21.7 Jumping Kemiö) Ilokseni huomasin, että kisat ovat siirtyneet viikolla aikaisemmiksi, joten sinne sitten mahdollisesti päästäisiinkin. Kuitenkin on niin kaukana, että pitänee vielä miettiä asiaa. Huippua olisi päästä!!
26-28.7 Rovaniemi kansallinen -Ehdoton yksi lempparipaikka, siellä on tähän mennessä aina mennyt kisat meidän osalta hyvin ;)

elokuu

(4.8 Kiiminki alue-este)
29.8-1.9 Kalajoen venetsialaiset  -Tämä kuuluu kans "pakko päästä" -listalle. Venetsialaisissa on vaan aina niin mahtava fiilis ilotulituksineen :)

syyskuu

7-8.9 Kiuruvesi kansallinen, viimeiset ulkokenttäkisat
(27-19.9 Ypäjä Horse show)

lokakuu

13.10 Oulu/OR hallikansalliset    

Daniponi 2011

marraskuu

(24.11 Tampere Junioreiden hallimestaruus)


Täytin tänään 16 vuotta :) Äidilläkin on huomenna synttärit, joten nyt saa leipoa sitten urakalla. Pekallekkin pitäisi kakku keskiviikoksi leipoa, kun tipahdin Lupun selästä :D Käytiin tänään Ratsumestareilla katsomassa uusia saappaita, sieltä löytyi vain yhdet sopivat, mutten halua nyt Mountain horsen saappaita. Nykyiseni ovat juurikin Mountain horsen, olen ollut muuten ihan tyytyväinen, mutta tässä kahden vuoden aikana on kolmesti hajonnut vetoketjua ja nauhat katkeilee aika helposti.. Liikkeeseen on tulossa kuulemma keväämmällä lisää saappaita, joten katsellaan tarpeen mukaan niitä sitten. Nykyiset pitää vielä viedä korjaukseen. Joudun kuitenkin varmaan menemään sunnuntain kisoissa kaverin toisella saappaalla. Haluan nimenomaan vain yhden saappaan, sillä oma on aina parempi ;)

Kuitenkin Ratsumestareilta löytyikin sitten uusi kisatakki, jee!! Nyt saan heittää hyvästit vanhalle Pikeurin lörpölle kisatakille :) Ostettiin siis Equilinen ihan perus musta x-cool kisatakki. Se voisi olla hitusen tiukempi, mutta istuu kuitenkin tuhat kertaa paremmin kuin edellinen teltta. Takkeja oli jäljellä vain yksi kipale, joten saatiin siitä sitten 125e alennusta, not bad! Eiköhän tällä pärjätä ainakin seuraavat parisen vuotta! :D Tuo vanha Pikeurin takki tuleekin sitten tässä lähiaikoina myytiin. Noista saappaista tuli muuten mieleen, että bongasin eilen hötönetistä tällaiset saappaat. Mitäs ootte mieltä? Kelpais ainakin meitsille ;) Enpä oo pahemmin kenenkää jalassa tuollaisia nähnyt.

Ei saatu yhtään järkevää kuvaa :D Joko kauheen vakava...

Tai sitten kauhee irvistys :DD

Tänään oli Lupuskalla vapaata. Eilen ratsastin sen maneesissa. Heppa toimi jälleen tosi hyvin! Aluksi käynnissä vastusteli, joten siirryin melko nopeasti ravaamaan. Ravissa Lupu lopetti värkkäämisen ja oli mukava ratsastaa. Aloitin ensin pidemmällä ohjalla ratsastuksen ja pikku hiljaa keräilin sitten ohjat käteen ja työtin hevosta enemmän. Ravissa tein myös vähän avotaivutusta, joka oli vasemmassa kierroksessa paljon haastavampaa. Laukassa jälleen ensin pidemmällä ohjalla kevyessä istunnassa laukaten. Otin mukaan kavallettilinjan (17m) ja tulin sitä 5,6 ja neljällä askeleella. Oikessa kierroksessa tämä sujui hyvin, mutta vasen oli jälleen hankalampi. Minua alkoi ärsyttämään Lupun vinous ja meinasin hetkeksi menettää hermoni. Lupukin muuttui taas siinä vaiheessa hankalaksi ja älysin rauhoittua, jolloin heppakin yhtäkkiä toimi taas kuin unelma. Sen jälkeen ei ollut vasemmallekkaan ongelmaa. Lopuksi otin vielä eteen alas raveja :)

Nyt jotenkin tuntuu siltä, että sileällä ollaan tehty huima harppaus eteenpäin tässä lähi aikoina, mutta estepuoli on aika vaihtelevaa. Katsotaan keskiviikon Pekan treeneissä sitten sitä katastrooffia uudelleen :D

Tässähän menee jo pää ihan pyörälle

Huups, minun piti tehdä tämä postaus jo keskiviikkona, mutta oli niin paljon kouluhommia eikä muutenkaan oikein kiinnostanut kirjoittaa, kun Pekan valmennus meni päin mäntyä... Tähän alkuun voin sen verran kertoa, että tuloksena oli rikkinäinen saapas, hevonen kielteli ihmeellisen paljon ja kuski lensi kyydistä!! Ensin kuitenkin kerron alkuviikon tekemisistä ja sitten vasta saatte kuulla mielenkiintoisen version ei niin onnistuneesta valmennuksesta.. Muutenkin fiilikset ovat aika ristiriitaiset, sillä välillä hevonen tuntuu ihan mahtavalta ja kaikki onnistuu ja seuraavana päivänä ryvetään siellä jossakin syvällä kaivon pohjalla.

Kuten viime postauksessa mainitsinkin, että Lupu oli maanantaina tosi hyvä, niin sama hyvä putki jatkui vielä tiistainakin. Menin siis perustyöskentelyä maneesissa meidän omalla kuolaimella. Pitäisi hommata se ohuempi kuolain, mutta Hanna meinasi, että täysin samanlaista on hankala löytää. Hanna aikoo katsoa sitä sieltä Italiasta ja minä yritän etsiä ihan täältä Suomesta :D Sen aikaa kuitenkin pitää sinnitellä tällä kuolaimella.

Takaisin aiheeseen.. Eli Lupu oli siis oikein kiva! Aluksi välillä vähän vastusteli, mutta kun muistin yksinkertaisesti vain kantaa käteni niin heppa tuli tasaiseksi ja pyöreäksi edestä. Lopuksi tulin vielä muutaman kerran paria ristikkoa ja harjoittelin vähän tiukkoja käännöksiä seuraavan päivän valmennusta ajatellen. Nämä onnistui oikein hyvin ja heppa sekä kuski olivat tyytyväisiä.

Noniin ja sitten siihen pääaiheeseen eli täysin epäonnistuneeseen Pekan valmennukseen. Meillä ei ole ikinä mennyt niin huonosti kun nyt meni! Tässä menee jo ihan oma pää sekaisin, kun muten heppa on toiminut erittäin hyvin viime päivät, mutta nyt ei sitten niinkään... Alkuverkassa Lupu oli ihan jees, vähän oli levottomampi, mitä kotihallissa. Alkuhyppelötkin sujuivat vielä ihan hyvin ja tulimme eri linjoja pienemmillä laukkamäärillä. (Tässä vaiheessa jo minulta hajosi toinen saapas, joka hitusen hankaloitti ratsastusta.) Yhdellä esteellä korjattiin  Lupun vinoutta ja minun piti suoristaa aika paljon oikealla ohjalla, jottei Lupun pää olisi ihan vasemmalla. Eka kerralla tähän tuli ihan naurettava pikku pysähdys, kun ilmeisesti hevonen ei ymmärtänyt, että se piti hypätä.



Sitten tulimme samat linjat läpi oikeilla askelmäärillä. Yhdelle siniselle okserille meinasin aina tulla vähän pohjaan ja muutenkin rytmi oli vähän hakemista. Linjojen välissä jäin vain roikkumaan ohjaan, enkä tehnyt ns. yhtä kunnon pidätettä vaan annoin hevosen vaan puksuttaa eteenpäin ohjissa roikkuen  seuraavalle esteelle ja tultiin vähän pohjaan. Mun pitäisi heti ekan hypyn jälkeen ottaa kiinni, jotta voisin vain rennosti jatkaa seuraavalle esteelle.

Ei muuta kuin uudestaan selkään! No, tämän välikohtauksen jälkeen minulla meni ihan pasmat sekaisin ja menin epävarmaksi. Hevonen otti samaiselle esteelle vielä pari kieltoa, vaikka se olikin ihan säälittävän pieni. Pekka joutui auttamaan vähän juoksutuspiiskalla takaa, jotta varmasti hyppäisi. Tultiin vielä rata loppuun, enkä yhtään löytänyt rytmiä. Lupu oli ihan puomeissa kiinni koko ajan. Se tuntui samanaikaisesti innokkaalta, mutta myös nihkeeltä, enkä oikein tiennyt hyppääkö se vai ei. Sarjalle tulin sitten ihan pohjaan ja b-osalle tuli jälleen kielto... Seuraavalla kerralla päästiin yli ja lopetettiin siihen. Ei siis mennyt ihan putkeen!

Osa kielloista oli ihan omia virheitäni, mutta osa oli ihan mysteereitä. Heppa oli vähän jotenkin haluton jostakin syystä. Mietin, että mistä nyt kiikastaa, sillä viime päivät se on mennyt ihan mahtavasti. En tiedä sitten onko se yksi vähän huonommin mennyt hyppykerta vaikuttanut siihen vai mikä. Vai johtuiko tämä nyt siitä, kun ei olla vähään aikaan käyty muualla treenaamassa ja ollaan vaan menty turvallisesti kotosalla.

Torstaina juoksutin Lupun liinassa ja se liikkui aika magean näköisesti välillä! Harmi kun ei ollut kameraa.. Perjantaina ratsastin Lupulla ilman satulaa ja heppa oli jälleen aika mukava!!

Muorintuuttero ;) ps. huomatkaa jaksoin vihdoinkin vaihtaa ton joulukuussa ostetun otsapannan :D

Tänään oli sitten Hannan valmennus, joka meni alkuepävarmuudesta huolimatta lopulta oikein kivasti! Valitettavasti en muistanut ottaa kameraa mukaan, joten treeneistä ei ole videota. Aluksi tehtiin laukkatyöskentelyä ja tulimme puomilinjaa eri laukkamäärillä. Toisella pitkällä sivulla oli myös estelinja ja sitäkin tultiin todella lyhyellä kuudella laukalla. Päätyyn tehtiin aina ympyrä, jossa oli pari puomia ja itse hermostuin tässä pari kertaa. Ei vaan osunut askel millään ja hevonen vain kiskoi. Hanna kuitenkin sai minut rauhoittumaan ja muistutti siitä, ettei ne asiat ratkea hermostumalla. Näiden jälkeen tultiin pieniä radanpätkiä n.100-110cm tasolla. Itse olin aluksi hyvin epävarma, enkä nähnyt askelia. Jätin pari kertaa Lupun ihan yksin yhdelle okserille ja siihen tuli kaksi kieltoa. Pikku hiljaa muistin tsempata ja lopulta alkoi sitten sujumaan.

Viimeinen rata oli 120cm korkuinen ja se meni ihan super hyvin! Löysin taas rytmin ja luotin itseeni ja hevoseen, niin paikatkin löytyivät. Muistin vain laukata reippaasti eteen. Itseluottamus kasvoi siis huomattavasti loppua kohden. Keskiviikon epäonnistunut hyppykerta sai vähän molempien itseluottamuksen horjumaan, mutta kyllä se tästä taas pikku hiljaa nousee :) Vähän vaan huonoon paikkaan tuli tuo epäonnistuminen, kun viikon päästä startaa kisakausi. Siellä olisi tarkoitus mennä ainakin 110cm ja jos se sujuu hyvin niin myös 120cm luokka.

Lupun poikakaveri ;))

Meillä on siis viimeaikoina mennyt hyvinkin vaihtelevasti ääripäästä toiseen. Jospa se lähtisi kohta tästä tasoittumaan treenin myötä, kun aletaan nyt käymään enempi Pikkaralassa :) Olen jo pitkään halunnut mennä kisoihin, kun täällä pohjoisessa alkaa kisakausi vasta maaliskuun lopussa ja etelässä se on jo kovaa vauhtia menossa. Kuitenkin meidän kannalta on ollut ihan hyvä, että se alkaa vasta näin myöhää, sillä vähän tuntuu siltä, että se lähestyy uhkaavan nopesti :D Nyt jatkankin tästä Ypäjän livelähetyksen katsomista :)

Omnom leivottiin eilen tytsyjen kanssa kolmensuklaan juusttokakku, oli kyllä tosi hyvää!!

Pikku hiljaa hyvä tulee

Nyt se loma sitten loppuikin ja on taas aika palata normaaliin arkeen--- Mun puolesta loma olisi saanut jatkua vielä ainakin toisen viikon ;) Lupu on ollut nyt pari päivää tosi kiva ratsastaa ja on tuntunut siltä, että pikku hiljaa ne palaset alkavat loksahdella taas paikoilleen. Jospa nämä vaikeudet alkaisivat vähitellen tästä hellittämään.

Sunnuntaina oli Hannan treenit ja tällä kertaa kokeilussa oli todella ohut kolmipala. Meidän oma kuolain on Sprengerin paksu kolmipala, mutta nyt Lupu on ollut sillä viime aikoina niin hankala, että on syytä kokeilla muitakin vaihtoehtoja. Heti alkukäynneissä hevonen tuntui ihan eriltä, eikä pahemmin vastustellut ja oli kevyt edestä. Olin siinä vaiheessa jo ihan positiivisesti yllättynyt ja innostukseni vain kasvoi, kun siirryimme ravi ja laukkatyöskentelyyn. Aluksi aloitin kuitenkin aika maltillisesti, sillä olen todennut, että Lupu tarvitsee hyvän alkuverryttelyn ennen kunnon työstämistä. Pikku hiljaa aloimme tulemaan myös puomilinjaa ravissa ja laukassa. Huomasin heti, ettei Lupu ollut läheskään niin banaanimainen, kuin viime valmennuksessa. Se siis oli jotenkin paljon suorempi, eikä purrut kiinni kuolaimeen. Minun ei myöskään tarvinnut hulluna värkätä käsen kanssa, vaan riitti että pidin käden rauhassa paikoillaan.

Puomilinja nostettiin kavalleteiksi ja tämäkin sujui hyvin. Kerran itse mokasin ensimmäiselle puomille ja jumppalinja meni ihan plörinäksi, mutta kunhan vain muistin tuoda hyvin hevosen sisään, niin muuta ei tarvitsenutkaan tehdä. Linjan jälkeen työstimme hevosta aina ympyröillä. Hanna huomasi, etten kanna käsiäni tarpeeksi vaan pidän niitä liian alhaalla. Päinvastoin minun pitäisi nostaa ja kannatella kättäni paremmin ja aina kun hevonen vastustelee niin nostaa kättäni, eikä laskea. On Pekkakin asiasta huomauttanut joskus, mutta nyt koin varsinaisen ahaa elämyksen, kun yhtäkkiä hevonen toimi lähes tulkoon kuin unelma! Lupu ei ole koskaan ollut noin kevyt ja pyöreä edestä! Miten näinkin pieni asia, kun oman käden nostaminen hitusen ylemmäs ja istuminen kunnolla satulassa tuntien istuinluut voi muuttaa hevosen toimivuutta noin paljon!? Itse ihan häkellyin kun Lupu yhtäkkiä toimi super hyvin kuin taikaiskusta. Voiko muutenkin kuolaimen paksuus vaikuttaa hevoseen noinkin huomattavasti? En ole edes koskaan aikaisemmin ajatellut asiaa.



 Lopuksi hypättiin vielä kahta pystyä kahdeksikolla ja hypyt meni ihan jees.Esteet pidettiin kuitenkin aika maltillisilla korkeuksilla (max 110cm) Lupu ei oikein hiffannut, että kyseessä olisi "estevalkku", joten heppa oli aika laiskahko. Kerran tästä laiskuudesta johtuen tultiin vähän pohjaan, mutta muuten meni ihan jees. Kun Lupu joutui oikeasti työskentelemään, niin huomasi, että siltä meinasi moottori vähän sammua. Olin kuitenkin hevoseen todella tyytyväinen ja kuolainkin vaikutti hyvältä!

Tänään kävin poitsun kanssa vähän ulkosalla maastoilemassa. Tarkoitus oli mennä pellolle, mutta hetken siellä käveltäessäni lähdin suosiolla pois. Oli sen verran huono pohja, kun välillä hanki piti, mutta yhtäkkiä saattoi pettää. Siispä lähdettiin jälleen tutulle Pahajärventielle hihhuloimaan. Lupu toimi maastossakin tosi hyvin, vaikka käytössäni olikin meidän oma kuolain. Se tuli hyvin tuntumalle ja kulki kivasti pyöreänä. Yleensä en sen kanssa maastossa ollenkaan työskentele ns kunnollisesti. Heppa ei kuitenkaan ollut niin suora, kun eilen toisella kuolaimella.Lupu välillä pyöreämmin laukatessa innostui vetämään pari tosi pientä pukkiakin. Kerran otettiin vähän kovempi laukka pätkä, muttei ihan täysiä vedetty kuitenkaan.

Muuli <3

Takaisin pois päin tallilta kääntyessäni Lupu ei enää halunnutkaan mennä uudestaan van jumitti paikoillaan. Kärsivällisesti pyysin vain hevosta eteen ja lopulta se sinne sitten menikin. Lupua alkoi vähän sähläämään tämän jälkeen ja vain steppasi ja kiemurteli paikoillaan. Pyysin hevosta raviin ja sain Lupun taas toimimaan mukavasti. Lopuksi otettiin vähän eteen alas ravia reippaassa temmossa :) Lupu on ollut nyt ratsastuksien jälkeen tosi tyytyväisen oloinen, toivottavasti tämä sama putki jatkuu vielä pidempäänkin.

Keskiviikkona olisi sitten piiiiitkästä aikaa Pekan treenit ja tällä kertaa Pikkaralassa! En edes muista, milloin viimeksi ollaan siellä käyty, varsinkaan hyppäämässä. Vähän jänskättää miten meidän siellä käy, kun ollaan tänä vuonna oltu Pekan treeneissä vain kahdesti.... Huppista.... No, nyt ei ollakkaan oikein päästy matkustelemaan minnekklään, kun mamma on ollut sairaslomalla. Ihan hyvä siis, että Hanna on alkanut meitä valmentamaan. Harmittavasti hän lähtee 1,5 viikon päästä kuukaudeksi kilpailemaan hevostensa kanssa Etelä-Eurooppaan, jotenka meidän täytyy matkustella silloin vähän enempi ;)

Päivät vilisee silmissä

Hengissä ollaan! Rukalta ollaan palattu ja siellä oltiinkin yksi päivä enemmän kun mitä oli tarkoitus olla :) Hauska ja mukava reissu oli ja sai hetkeksi unohtaa kaikki hevosiin liittyvät asiat. Nyt on taas hitusen enemmän puhtia jatkaa treenejä ja katsoa asioita uudessa valossa. Olenkin lukenut paljon erilaisia blogitekstejä ja niiden avulla omaksunut uusia toimintatapoja hevosten suhteen. Muutenkin olen päättänyt turhaan sterssata tulevasta kilpailukaudesta ja menestymisestä. Ei minun tarvitse edetä samaan tahtiin kun jotkin muut vaan menen sitä vauhtia eteenpäin, mikä minusta tuntuu hyvältä. Turhaa siis kasata paineita siitä, että minun on pakko päästä hyppäämään isompia ja isompia ratoja ja päästä SM kisoihin jne. Silloin koko hommasta menee maku ja ratsastus tuntuu vain hampaat irvessä treenaamiselta, niin kuin se on välillä tuntunut. Ratsastushan on minulle harrastus, niin senhän pitäisi olla mukavaa ja hauskaa!

Joo aihe vähän karkasi käsistä....Tässä muutama kuva Rukalta :)

Normi meininki :D

Palataan vielä sinne mihin viimeksi jäätiin eli viime lauantain Hannan valmennukseen. Sehän meni siis aivan perseelleen, eikä hommasta meinannut tulla yhtään mitään. Ensin syytin vain hevosta, koska se oli niin hankala. Myöhemmin videolta katsottuani, minun olisi pitänyt vain ratsastaa kahta tehokkaammin, eikä vaan ajatella, että " kun tämä ei nyt näytä yhtään toimivan, niin sama se vaan luovuttaa koko touhu". Itselläni siis iski valmennuksen alussa asennevamma ja heitin hanskat tiskiin ja valitin kuinka hankala hevonen oli. Tottahan se oli, ettei Lupu helpolla päällä ollut, mutta ei asiaa auttanut se, että itse lakkasin ratsastamasta. Alkuverkassa jo Lupu oli hankala ja venkslasi suullaan kokoaja, enkä saanut mitään tuntumaa hevoseen. Silloin olin jo turhautua, mutta ajattelin vielä yrittää. Alkuhypytkin onnistui ihan jees, tultiin linjaa eri laukkamäärillä.


Ongelmat alkoivat ratoja hypätessä. Vaikka estekorkeus olikin pieni, kaikki vaan tuntui minusta mukamas niin hankalalta ja menin epävarmaksi. Ratsastin todella huonosti! Lupu tuntui jotenkin löysältä ja huonolta ja ajattelin vain kokoajan satulassa olevan jotakin vikaa, vaikka todellisuudessa minussa oli se vika! Lopulta minua alkoi ärsyttämään, eikä hyppäämisestä tullut enää mitään. En löytänyt sitä oikeaa fiilistä ja päätin lopettaa. Hanna kävi hyppäämässä Lupulla ja sanoi sen toimivan ihan hyvin. Minusta se vaan tuntui niin hankalalta ja vahvalta suustaan. Hannakin kyllä huomasi Lupun olevan aika vino ja sillä on pää mutkalla ihan vasemmalle. Hannan jälkeen kipusin itse vielä kyytiin ja hyppäsin pienen radan metrin korkeudella... Huoh, että otti päähän! Oma asenteeni vaan pilasi kaiken ja koko valmennus meni ihan plörinäksi. Oli tarkoitus vieläpä hypätä kunnolla raa eri korkeuksilla, mutta minkäs teet..

Lupulta terkkuja kaikille lukijoille! :)

Viime päivät onkin mennyt sitten näin:
su: ratsastin gramaaneilla
ma: Eeva juoksutti
ti: Eeva ratsasti, oli kuulemma tosi hyvä
ke: vapaa
to: Minun oli tarkoitus ratsastaa, mutta jäätiin vielä Rukalle, joten Eeva ratsasti. Lupu oli ollut aika löysä.
pe: Ratsastin Lupulla maneesissa. Aluksi oli todella löysä ja vastusteli. Tuli kuitenkin lopulta hyviäkin pätkiä, mutta nimenomaan vain pieniä pätkiä. Lupu oli varsinkin laukassa aika hankala ja vain nakkeli päätään. Hannakin sanoi, että sen pitäisi olla paljon tasaisempi edestä, joten katsotaan auttaisiko joku toinen kuolain.

Tänään piti olla Hannan valmennus, mutta se peruustui pakkasen takia. Kokeilin Hannan yhtä kuolainta( en tiedä sen nimeä, mutta se näkyy alla olevassa kuvassa).

Lupu oli sillä paljon tasaisempi, kun kolmipalalla. Lupu painoi tällä aika paljon kuolaimelle ja tämä systeemi oli turhan vahva Lupulle. Lupu tuntui juoksevan alta pois, vaikka muuten työskentelikin ihan hyvin. Saattoi olla myös energinen pakkasen takia, mutta silti se ei tuntunut ihan meidän kuolaimelta. Lupu kuitenkin on kolmipalalla tosi kivan tuntuinen ja kevyt, kun sen suu vaan pysyy hiljaa, mutta suurinosa ajasta menee vain värkkäilyyn, joten sekään ei ole hyvä juttu. Huomenna jatkuu kuolaimien testailu ja toivottavasti pystytään pitämään myös estevalkku :)

Ajattelin myös aktivoitua tämän blogin suhteen! Harmi vaan kun hiihtoloma meni vilisten ohi, enkä siellä Rukalla ehtinyt kirjoittelemaan. Lähiviikkoina pitäisi tehdä se varustepostaus ja ehkä jotakin muutakin mukavaa. Laittakaahan  ideoita kehiin! Kohta on 200 lukijan raja rikottu, niin senkin kunniaksi voisi tehdä jotakin mukavaa. Haluaisitteko jotakin arvontaa yms? Jos pidän arvonnan, niin mitä haluaisitte palkinnoksi?

Huonopäivä, hyväpäivä vai kenties huonopäivä?

Maanantaina oli tarkoitus käydä molempien virkistykseksi maastoilemassa. Kävimme tuttuun tapaan vain tuossa ihan lähellä pyörimässä Pahajärventiellä. Tällä kertaa en ajatellut päästellä kovaa, sillä tie näytti vähän liukkaalle. Molemmilla oli ihan mukavaa ja Lupu olisi halunnut mennä välillä vähän kovmpaa :D Tallille palatessa päätin kuitenkin poiketa kentällä.. Kumpa en olisi vain mennyt sinne..

Ajattelin vähän ravauttaa ja laukauttaa Lupua niin, että se kulkisi oikein päin. Lupu aluksi vastusteli aika paljon, mutta meni ajoittain ihan kivasti. Kuitenkin joku siinä sitten alkoi mättäämään ja Lupua ei kiinnostanut enää yhtään. Homma meni ihan sörsseliksi ja hevonen vain jäkitti paikallaan ja teki niitä spoppeja, mitä silloin alkuvuodestakin teki. Itse halusin vain yhden edes siedettävän pätkän, mutta ei niin sitten ei! Minullakin meni sitten lopulta maku koko touhusta, kun sain vähän väliä potkia hevosen liikkeelle, kun herra päätti vain pysähtyä keskelle kenttää, että "Nyt riittää!". Lopulta sitten sain sen yhden kierroksen sujumaan ilman jäkittämistä, niin lopetin äkkiä siihen... Kyllä pisti taas hitusen ärsyttämään, kun lähes aina on vaan niin pirun vaikeaa tuon hevosen kanssa.

Tiistaina menin poikulilla ilman satulaa. Sujui 10000x paremmin kuin maanantaina. Aluksi halusin hevosen kulkevan rentona eteen alas, enkä vaatinut siltä mitään muuta. Tämä onnistui tosi hyvin, välillä vain pikkuisen vastusteli vasemmalle taivuttaessa. Halusin Lupun myöskin ravaavan hitaasti, jottei se kiirehtisi pois alta. Sekä laukassa, että ravissa otin myös pari "kootumpaakin" pätkää ja tässäkään Lupu ei pahasti vastustellut. Kerran se vain stoppasi, kun mukamas oli liian haastavaa mennä ympyrällä ravia taivuttaen ulos päin. Muuten herra liikkui oikein mukavasti! Ratsastus oli tällä kertaa huomattavasti mukavempaa, kuin edellisenä päivänä. :)

Torstaina oli Hannan valmennus. Eilisenä päivänä Pekka oli pitämässä Hannalle treenejä, mutten itse päässyt tallille ollenkaan. Heti maneesiin tultuani innostuin, sillä näin jumppasarjan! Viime kerrasta onkin aikaa kepiästi yli puoli vuotta? Rakastan jumppasarjoja, sillä silloin voin oikeastaan vain nauttia hyppäämisestä ja antaa hevosen hoitaa loput. Jumppasarjalla on myös helppoa korjata omaa istuntaa!



Alkuverkassa Lupu oli aika hankalalla päällä. Ravissa tehtiin pidennyksiä, joissa Lupu tuntui vasemmassa kierroksessa tahdittavan. Myöskin ravipohkeenväistöt olivat kamala näky... Laukassa Lupu ei antanut niskastaan ollenkaan periksi, muttei jääty tällä kertaa keskittymään siihen, vaan laukan säätämiseen. Lisääminen oli helppoa, mutta lyhentäminen paljon haastavampaa. Kerran Lupu päätti myös stopata,mutta lähti siitäkuitenkin heti helposti liikkeelle.

Ensimmäinen hyppy oli kyllä taas niin mahtava, että... En ymmärrä mikä kiire minulla aina on mennä sille esteelle sen sijaan, kun vaan odottaisin rauhassa.. Valmennuksen aikana pari muutakin kertaa itse lähdin syöksymään estettä kohden, mutta Lupu ottikin vielä yhden askeleen ja tuli sellainen typerä hyppy. Tämän jälkeen pienet radat onnistuivat kuitenkin hyvin! Jumppasarja sujui ongelmitta joka kerta. Kerran Lupu meinasi jäädä puomeihin "roikkumaan" ja kolautteli, mutta muuten se nosti hyvin kinttunsa. Lopuksi tulimme vielä vain pitkiä lähestymisiä okserille ja pystylle kahdeksikolla. Hanna aina nosti esteitä joka hypyn jälkeen. Minusta tuntui, että laukkasin ihan hyvässä temmossa, mutta todellisuudessa kun videolta katsoo, niin se oli alitempoista. Hannakin patisti koko ajan laukkaamaan, sillä paikat tulivat huonosti hevosen ollessa pohkeen takana. Viimeinen rundi kuitenkin meni hyvin, kun vaan laukkasin reippaasti eteenpäin esteiden korkeudesta välittämättä.

Perjantaina piti tehdä hallissa rento läpiratsastus, sillä lauantaina oli rataharjoitukset. Aluksi meno näytti lupaavalta ja Lupu oli ravissa oikein mukava! Rento ja kevyt edestä, ilman suuria vastusteluja :) Päätin ottaa pienet välikäynnit ennen laukkatyöskentelyä, että Lupu saisi vähän levätä. Ei helkkari sentään, mitä meininki oli sitten välikäyntien jälkeen... Tällä kertaa Lupu oli se, joka heitti hanskat tiskiin, eikä hommasta tullut enää edes käynnissä mitään. Ilmeisesti heppa vaan päätti, että nyt ei enää tarvitse sitten tehdä mitään. Lupu vain vänksläsi suullaan koko ajan ja steppasi käynnissä ravikäynti sekoitusta. Ravissa samajuttu ja laukkassa hevonen oli niin kamalan vahva, ettei mitään rajaa... Aluksi se oli niin hyvä, niin mikä ihme sille oikein tuli?? Yritin vain rauhallisesti käynnissä ratsastaa hevosen pohkeen ja ohjan väliin, enkä pyytänyt mitään sen hankalampaa... Mutta ilmeisesti tuntumalla meno voi olla vaan niin hankalaa.... Huoh!

Lupu siinä muutaman kerran stoppasikin jälleen kerran, eikä ollut oikein halukas yhteistyöhön. Lopulta kun olin varmaan reilun tunnin ajan ratsastanut ja sain käynnissä yhden ympyrän ajan hevosen tuntumalle ja lopetin ratsastuksen... Wau mikä saavutus!!

Joopajoo, että sellainen viikko tällä kertaa! Hiihtoloma alkoi siis oikein mukavalla ratsastuskerralla, tai sitten ei. Tänään oli ne rataharjoituksen ja niistä teen sitten postausta myöhemmin. Sen verran kuitenkin voi sanoa, että ei voisi enää paskemmin mennä! :DD Hevonen tuntui hankalalta, mutta videota katsoessa meno ei kuitenkaan niin järkyltä näyttänyt.. Olen ma-to Rukalla ja saan hetkeksi ajatuksen pistää jonnekkin muualle kuin hevoseen. Eeva hoitaa ja ratsastaa sillä välin Lupua ja itse pääsen jälleen torstaina ratsastamaan. Perjantaina onkin sitten luultavasti Hannan treenit. Kuulemisiin!