lauantai 16. maaliskuuta 2013

Tässähän menee jo pää ihan pyörälle

Huups, minun piti tehdä tämä postaus jo keskiviikkona, mutta oli niin paljon kouluhommia eikä muutenkaan oikein kiinnostanut kirjoittaa, kun Pekan valmennus meni päin mäntyä... Tähän alkuun voin sen verran kertoa, että tuloksena oli rikkinäinen saapas, hevonen kielteli ihmeellisen paljon ja kuski lensi kyydistä!! Ensin kuitenkin kerron alkuviikon tekemisistä ja sitten vasta saatte kuulla mielenkiintoisen version ei niin onnistuneesta valmennuksesta.. Muutenkin fiilikset ovat aika ristiriitaiset, sillä välillä hevonen tuntuu ihan mahtavalta ja kaikki onnistuu ja seuraavana päivänä ryvetään siellä jossakin syvällä kaivon pohjalla.

Kuten viime postauksessa mainitsinkin, että Lupu oli maanantaina tosi hyvä, niin sama hyvä putki jatkui vielä tiistainakin. Menin siis perustyöskentelyä maneesissa meidän omalla kuolaimella. Pitäisi hommata se ohuempi kuolain, mutta Hanna meinasi, että täysin samanlaista on hankala löytää. Hanna aikoo katsoa sitä sieltä Italiasta ja minä yritän etsiä ihan täältä Suomesta :D Sen aikaa kuitenkin pitää sinnitellä tällä kuolaimella.

Takaisin aiheeseen.. Eli Lupu oli siis oikein kiva! Aluksi välillä vähän vastusteli, mutta kun muistin yksinkertaisesti vain kantaa käteni niin heppa tuli tasaiseksi ja pyöreäksi edestä. Lopuksi tulin vielä muutaman kerran paria ristikkoa ja harjoittelin vähän tiukkoja käännöksiä seuraavan päivän valmennusta ajatellen. Nämä onnistui oikein hyvin ja heppa sekä kuski olivat tyytyväisiä.

Noniin ja sitten siihen pääaiheeseen eli täysin epäonnistuneeseen Pekan valmennukseen. Meillä ei ole ikinä mennyt niin huonosti kun nyt meni! Tässä menee jo ihan oma pää sekaisin, kun muten heppa on toiminut erittäin hyvin viime päivät, mutta nyt ei sitten niinkään... Alkuverkassa Lupu oli ihan jees, vähän oli levottomampi, mitä kotihallissa. Alkuhyppelötkin sujuivat vielä ihan hyvin ja tulimme eri linjoja pienemmillä laukkamäärillä. (Tässä vaiheessa jo minulta hajosi toinen saapas, joka hitusen hankaloitti ratsastusta.) Yhdellä esteellä korjattiin  Lupun vinoutta ja minun piti suoristaa aika paljon oikealla ohjalla, jottei Lupun pää olisi ihan vasemmalla. Eka kerralla tähän tuli ihan naurettava pikku pysähdys, kun ilmeisesti hevonen ei ymmärtänyt, että se piti hypätä.



Sitten tulimme samat linjat läpi oikeilla askelmäärillä. Yhdelle siniselle okserille meinasin aina tulla vähän pohjaan ja muutenkin rytmi oli vähän hakemista. Linjojen välissä jäin vain roikkumaan ohjaan, enkä tehnyt ns. yhtä kunnon pidätettä vaan annoin hevosen vaan puksuttaa eteenpäin ohjissa roikkuen  seuraavalle esteelle ja tultiin vähän pohjaan. Mun pitäisi heti ekan hypyn jälkeen ottaa kiinni, jotta voisin vain rennosti jatkaa seuraavalle esteelle.

Ei muuta kuin uudestaan selkään! No, tämän välikohtauksen jälkeen minulla meni ihan pasmat sekaisin ja menin epävarmaksi. Hevonen otti samaiselle esteelle vielä pari kieltoa, vaikka se olikin ihan säälittävän pieni. Pekka joutui auttamaan vähän juoksutuspiiskalla takaa, jotta varmasti hyppäisi. Tultiin vielä rata loppuun, enkä yhtään löytänyt rytmiä. Lupu oli ihan puomeissa kiinni koko ajan. Se tuntui samanaikaisesti innokkaalta, mutta myös nihkeeltä, enkä oikein tiennyt hyppääkö se vai ei. Sarjalle tulin sitten ihan pohjaan ja b-osalle tuli jälleen kielto... Seuraavalla kerralla päästiin yli ja lopetettiin siihen. Ei siis mennyt ihan putkeen!

Osa kielloista oli ihan omia virheitäni, mutta osa oli ihan mysteereitä. Heppa oli vähän jotenkin haluton jostakin syystä. Mietin, että mistä nyt kiikastaa, sillä viime päivät se on mennyt ihan mahtavasti. En tiedä sitten onko se yksi vähän huonommin mennyt hyppykerta vaikuttanut siihen vai mikä. Vai johtuiko tämä nyt siitä, kun ei olla vähään aikaan käyty muualla treenaamassa ja ollaan vaan menty turvallisesti kotosalla.

Torstaina juoksutin Lupun liinassa ja se liikkui aika magean näköisesti välillä! Harmi kun ei ollut kameraa.. Perjantaina ratsastin Lupulla ilman satulaa ja heppa oli jälleen aika mukava!!

Muorintuuttero ;) ps. huomatkaa jaksoin vihdoinkin vaihtaa ton joulukuussa ostetun otsapannan :D


Tänään oli sitten Hannan valmennus, joka meni alkuepävarmuudesta huolimatta lopulta oikein kivasti! Valitettavasti en muistanut ottaa kameraa mukaan, joten treeneistä ei ole videota. Aluksi tehtiin laukkatyöskentelyä ja tulimme puomilinjaa eri laukkamäärillä. Toisella pitkällä sivulla oli myös estelinja ja sitäkin tultiin todella lyhyellä kuudella laukalla. Päätyyn tehtiin aina ympyrä, jossa oli pari puomia ja itse hermostuin tässä pari kertaa. Ei vaan osunut askel millään ja hevonen vain kiskoi. Hanna kuitenkin sai minut rauhoittumaan ja muistutti siitä, ettei ne asiat ratkea hermostumalla. Näiden jälkeen tultiin pieniä radanpätkiä n.100-110cm tasolla. Itse olin aluksi hyvin epävarma, enkä nähnyt askelia. Jätin pari kertaa Lupun ihan yksin yhdelle okserille ja siihen tuli kaksi kieltoa. Pikku hiljaa muistin tsempata ja lopulta alkoi sitten sujumaan.

Viimeinen rata oli 120cm korkuinen ja se meni ihan super hyvin! Löysin taas rytmin ja luotin itseeni ja hevoseen, niin paikatkin löytyivät. Muistin vain laukata reippaasti eteen. Itseluottamus kasvoi siis huomattavasti loppua kohden. Keskiviikon epäonnistunut hyppykerta sai vähän molempien itseluottamuksen horjumaan, mutta kyllä se tästä taas pikku hiljaa nousee :) Vähän vaan huonoon paikkaan tuli tuo epäonnistuminen, kun viikon päästä startaa kisakausi. Siellä olisi tarkoitus mennä ainakin 110cm ja jos se sujuu hyvin niin myös 120cm luokka.

Lupun poikakaveri ;))


Meillä on siis viimeaikoina mennyt hyvinkin vaihtelevasti ääripäästä toiseen. Jospa se lähtisi kohta tästä tasoittumaan treenin myötä, kun aletaan nyt käymään enempi Pikkaralassa :) Olen jo pitkään halunnut mennä kisoihin, kun täällä pohjoisessa alkaa kisakausi vasta maaliskuun lopussa ja etelässä se on jo kovaa vauhtia menossa. Kuitenkin meidän kannalta on ollut ihan hyvä, että se alkaa vasta näin myöhää, sillä vähän tuntuu siltä, että se lähestyy uhkaavan nopesti :D Nyt jatkankin tästä Ypäjän livelähetyksen katsomista :)

Omnom leivottiin eilen tytsyjen kanssa kolmensuklaan juusttokakku, oli kyllä tosi hyvää!!

7 kommenttia:

  1. Tykkään paljon sun blogista, tää ulkoasu on tosi kiva ja kirjoitat kivalla tavalla! Lupu on ihuna poitsu, teillä ei mee joka kerta ihan päin peetä, eikä joka kerta täydellisesti, se on kiva!!:D (hahhah nauran). Mutta siis, tykkään sun blogista!:)♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla!! :) Eihän sitä aina voi mennäkkään ihan putkeen, epäonnistumisien jälkeen ne pienetkin onnistumiset tuntuvat 1000x paremmalta, kuin jos aina menisi hyvin ;)

      Poista
  2. saattohan olla et hevosella oli vaan huono päivä, jos kerta muuten mennyt hyvin:) mutta ei toi nyt niin pahalta näyttänyt minkä annoit tekstissä ymmärtää! :) Kui kauas aattelitte tulla kisoihi tänäkesänä?:) tuutteko joskus Tampereelle asti:D?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä! Saattoihan se olla vain huono päivä, eikä vaan huvittanut koko touhu ollenkaan. En oo vielä hirveesti kesän kisakalenteria suunnitellut, mutta varmaan jos Tampereella sattuu olemaan sopivia kisoja, niin miksei sinne sitten tultaisiin. Varmaan suurinpiirtein pysytään täällä Pohjoisessa ja käydään myöskin vähän kauempana. Ei kuitenkaan lähtä niin kauas, kuin silloin mentiin Kemiöön. Ainakin tuo Tampere summer challenge kesäkuussa kuulostais tosi kivalta!

      Poista
    2. toivottavasti oon sillo kotona et pääsen kattelemaan (ja kuvailemaan) jos satutte tulemaan:)!

      Poista
  3. Käykö pekka enää teidän tallilla valmentamassa vai alatko käymään vain pikkaralassa? :) kyllä se siitä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei hän ainakaan nytten käy tässä seuraavan kuukauden aikana, kun Hanna lähtee sinne Italiaan kilpailemaan. Käydään siis sen ajan ainakin Pikkaralassa! Muutenkin näköjään ihan hyvä juttu vaihtaa välillä maisemaa ;)

      Poista