Hyvä valmennus, parempi mieli

Mikäs sen parempaa, kun on ulkona ihana ilma ja valmennus sujuu hyvin! Tällaisia päiviä lisää, kiitos! :) Tosiaan tänään oli Pekan valmennus ja sujui ainakin tuhat kertaa paremmin kuin viime kerralla. Saa olla hevoseen ja ehkä vähän itseenikin tyytyväinen. Kertaakaan ei tullut sellaista fiilistä, että hevonen kieltäisi. Päinvastoin Lupu oli ihan innoissaan ja vaikka jäimme vähän kauas tai tulimme liian lähelle estettä, niin hevonen ei ollut moksiskaan. Viime kertainen taisi olla vain niin jännä, kun ei oltu pitkään aikaan käyty hyppäämässä muualla.

Ensin kuitenkin vähän tiistaista. Aloitin jälleen pidemmällä ohjalla työskentelyn, jotta hevonen saisi vertyä rauhassa. Hetken menin käyntiä, kunnes tuumasin Lupun tulevan paremmin avuille ravissa, joten siirryin raviin. Ravissa Lupu aluksi hieman vastusteli, mutta lopetti sen melko nopeasti. Ohjia lyhentäessä Lupu alkoi jälleen enemmän vastustelemaan ja heitteli niskojaan. Ratsastin sitä vain tyynesti eteenpäin kohti tuntumaa ja lopulta pään viskely väheni. Tein ravissa vähän avotaivutusta, mutta muuten ihan vaan peruskuvioita. Lupu tuntui painavan aika paljon kädelle eteenkin laukassa. Viimeaikoina se on ollut niin mukavan kevyt edestä, mutta nyt tuntui käsistä loppuvan voimat.

Laukassa Lupu ei meinannut aluksi millään antaa periksi. Lopulta Lupu lopetti pään nakkelut, mutten silti ollut hirveän tyytyväinen, sillä se painoi kädelle niin paljon. Lopuksi tein vähän siirymisiä askellajista toiseen, jolloin Lupu hitusen keveni kädelle. Lopuksi tein vielä parit etuosakäännöset käynnissä, tai no Lupu ennemminkin pyöri vain miten sattuu. Olin loppuen lopuksi suht tyytyväinne, vaikka Lupu on toiminut paljon paremmin viimepäivinä.


Tänään suunnattiin siis Pikkaralaan Pekan valmennukseen. Ehdin hyvin verrytellä, sillä valmennus alkoi puoli tuntia myöhässä. Verryttelyssä jo Lupu oli paljon rauhallisempi ja mielyttävämpi kuin viikko sitten. Vähän meinasi kytätä toista päätyä, mutta rentoutui lopulta sielläkin. Verryttelyhypyt ei mennyt ihan putkeen.. Ainoastaan viimeisellä kerralla onnistuin tulemaan esteelle hyvin. Ensin tulimme sitä kaarteesta ja lähdin joko puskemaan sille ja paikka jäi kauas. Tai tein viimeisellä askeleella nyppäyksen, joka on ehdottomasti kiellettyä :D Kun tajusin lopettaa käsien värkkäämisen alkoi hommat sujumaan ja loppu valmennus menikin oikein sujuvasti! Aina tämä ikuinen ongelma vaan toistuu....

Maneesiin oli tullut pari uutta linjaa ja menimme ne ennen rataa läpi. Pekka sanoi joidenkin välien olevan vähän lyhyitä, mutta minusta ne tuntuivat juurikin sopivilta ja ainakin aluksi sain pikemminkin edetä kuin hidastaa, vaikka Lupulla onkin etenevä laukka. Löysin hyvän rytmin alku käsien värkkäilyiden jälkeen ja Lupukin tuntui oikein menohaluiselta kuten alussa mainitsinkin. Lopuksi tulimme vielä yhden radan n.110-120cm korkeudella. Radan näettekin myös videolta. Muuten sujui oikein hienosti, mutta vaikka Pekka varoittikin viimeisen linjan käyvän lyhyeksi, niin siltikin se kävi lyhyeksi. En ottanut hevosta tarpeeksi kiinni, mutta Lupu tsemppasi hienosti yli sarjasta. Jätettiin viimeinen linja tarkoituksella vähän hautumaan, eikä otettu sitä uudelleen. Ensi kerralla sitten muistan korjata asian!

Valmennuksen jälkeen käytiin vielä kakkukahveilla, kun viime kerralla lensin silloin Lupun selästä alas. Kylläkin kakku oli äidin leipoma, eikä meikäläisen, mutta näytti se Pekalle silti kelpaavan :P Juteltiin vähän ensi sunnuntain kisoista ja mennään ainakin siellä se 110cm ja jos ratsastan yhtä hyvin kuin tänään, niin mennään myös 120cm, mutta jos ratsastan niin kuin viime kerralla, niin mennään vaan kymppi ;)