lauantai 2. maaliskuuta 2013

Huonopäivä, hyväpäivä vai kenties huonopäivä?

Maanantaina oli tarkoitus käydä molempien virkistykseksi maastoilemassa. Kävimme tuttuun tapaan vain tuossa ihan lähellä pyörimässä Pahajärventiellä. Tällä kertaa en ajatellut päästellä kovaa, sillä tie näytti vähän liukkaalle. Molemmilla oli ihan mukavaa ja Lupu olisi halunnut mennä välillä vähän kovmpaa :D Tallille palatessa päätin kuitenkin poiketa kentällä.. Kumpa en olisi vain mennyt sinne..

Ajattelin vähän ravauttaa ja laukauttaa Lupua niin, että se kulkisi oikein päin. Lupu aluksi vastusteli aika paljon, mutta meni ajoittain ihan kivasti. Kuitenkin joku siinä sitten alkoi mättäämään ja Lupua ei kiinnostanut enää yhtään. Homma meni ihan sörsseliksi ja hevonen vain jäkitti paikallaan ja teki niitä spoppeja, mitä silloin alkuvuodestakin teki. Itse halusin vain yhden edes siedettävän pätkän, mutta ei niin sitten ei! Minullakin meni sitten lopulta maku koko touhusta, kun sain vähän väliä potkia hevosen liikkeelle, kun herra päätti vain pysähtyä keskelle kenttää, että "Nyt riittää!". Lopulta sitten sain sen yhden kierroksen sujumaan ilman jäkittämistä, niin lopetin äkkiä siihen... Kyllä pisti taas hitusen ärsyttämään, kun lähes aina on vaan niin pirun vaikeaa tuon hevosen kanssa.

Tiistaina menin poikulilla ilman satulaa. Sujui 10000x paremmin kuin maanantaina. Aluksi halusin hevosen kulkevan rentona eteen alas, enkä vaatinut siltä mitään muuta. Tämä onnistui tosi hyvin, välillä vain pikkuisen vastusteli vasemmalle taivuttaessa. Halusin Lupun myöskin ravaavan hitaasti, jottei se kiirehtisi pois alta. Sekä laukassa, että ravissa otin myös pari "kootumpaakin" pätkää ja tässäkään Lupu ei pahasti vastustellut. Kerran se vain stoppasi, kun mukamas oli liian haastavaa mennä ympyrällä ravia taivuttaen ulos päin. Muuten herra liikkui oikein mukavasti! Ratsastus oli tällä kertaa huomattavasti mukavempaa, kuin edellisenä päivänä. :)

Torstaina oli Hannan valmennus. Eilisenä päivänä Pekka oli pitämässä Hannalle treenejä, mutten itse päässyt tallille ollenkaan. Heti maneesiin tultuani innostuin, sillä näin jumppasarjan! Viime kerrasta onkin aikaa kepiästi yli puoli vuotta? Rakastan jumppasarjoja, sillä silloin voin oikeastaan vain nauttia hyppäämisestä ja antaa hevosen hoitaa loput. Jumppasarjalla on myös helppoa korjata omaa istuntaa!



Alkuverkassa Lupu oli aika hankalalla päällä. Ravissa tehtiin pidennyksiä, joissa Lupu tuntui vasemmassa kierroksessa tahdittavan. Myöskin ravipohkeenväistöt olivat kamala näky... Laukassa Lupu ei antanut niskastaan ollenkaan periksi, muttei jääty tällä kertaa keskittymään siihen, vaan laukan säätämiseen. Lisääminen oli helppoa, mutta lyhentäminen paljon haastavampaa. Kerran Lupu päätti myös stopata,mutta lähti siitäkuitenkin heti helposti liikkeelle.

Ensimmäinen hyppy oli kyllä taas niin mahtava, että... En ymmärrä mikä kiire minulla aina on mennä sille esteelle sen sijaan, kun vaan odottaisin rauhassa.. Valmennuksen aikana pari muutakin kertaa itse lähdin syöksymään estettä kohden, mutta Lupu ottikin vielä yhden askeleen ja tuli sellainen typerä hyppy. Tämän jälkeen pienet radat onnistuivat kuitenkin hyvin! Jumppasarja sujui ongelmitta joka kerta. Kerran Lupu meinasi jäädä puomeihin "roikkumaan" ja kolautteli, mutta muuten se nosti hyvin kinttunsa. Lopuksi tulimme vielä vain pitkiä lähestymisiä okserille ja pystylle kahdeksikolla. Hanna aina nosti esteitä joka hypyn jälkeen. Minusta tuntui, että laukkasin ihan hyvässä temmossa, mutta todellisuudessa kun videolta katsoo, niin se oli alitempoista. Hannakin patisti koko ajan laukkaamaan, sillä paikat tulivat huonosti hevosen ollessa pohkeen takana. Viimeinen rundi kuitenkin meni hyvin, kun vaan laukkasin reippaasti eteenpäin esteiden korkeudesta välittämättä.

Perjantaina piti tehdä hallissa rento läpiratsastus, sillä lauantaina oli rataharjoitukset. Aluksi meno näytti lupaavalta ja Lupu oli ravissa oikein mukava! Rento ja kevyt edestä, ilman suuria vastusteluja :) Päätin ottaa pienet välikäynnit ennen laukkatyöskentelyä, että Lupu saisi vähän levätä. Ei helkkari sentään, mitä meininki oli sitten välikäyntien jälkeen... Tällä kertaa Lupu oli se, joka heitti hanskat tiskiin, eikä hommasta tullut enää edes käynnissä mitään. Ilmeisesti heppa vaan päätti, että nyt ei enää tarvitse sitten tehdä mitään. Lupu vain vänksläsi suullaan koko ajan ja steppasi käynnissä ravikäynti sekoitusta. Ravissa samajuttu ja laukkassa hevonen oli niin kamalan vahva, ettei mitään rajaa... Aluksi se oli niin hyvä, niin mikä ihme sille oikein tuli?? Yritin vain rauhallisesti käynnissä ratsastaa hevosen pohkeen ja ohjan väliin, enkä pyytänyt mitään sen hankalampaa... Mutta ilmeisesti tuntumalla meno voi olla vaan niin hankalaa.... Huoh!

Lupu siinä muutaman kerran stoppasikin jälleen kerran, eikä ollut oikein halukas yhteistyöhön. Lopulta kun olin varmaan reilun tunnin ajan ratsastanut ja sain käynnissä yhden ympyrän ajan hevosen tuntumalle ja lopetin ratsastuksen... Wau mikä saavutus!!

Joopajoo, että sellainen viikko tällä kertaa! Hiihtoloma alkoi siis oikein mukavalla ratsastuskerralla, tai sitten ei. Tänään oli ne rataharjoituksen ja niistä teen sitten postausta myöhemmin. Sen verran kuitenkin voi sanoa, että ei voisi enää paskemmin mennä! :DD Hevonen tuntui hankalalta, mutta videota katsoessa meno ei kuitenkaan niin järkyltä näyttänyt.. Olen ma-to Rukalla ja saan hetkeksi ajatuksen pistää jonnekkin muualle kuin hevoseen. Eeva hoitaa ja ratsastaa sillä välin Lupua ja itse pääsen jälleen torstaina ratsastamaan. Perjantaina onkin sitten luultavasti Hannan treenit. Kuulemisiin!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti