Ei niin putkeen menneet P-SM kisat

Joo otsikosta ilmenikin, ettei ollut meidän viikonloppu... Ei mennyt ihan viime vuoden malliin, kun silloin voitin kaksi mestaruutta. Se joka haluaa lukea aina positiivisia postauksia, niin ei kannata lukea tätä!  :D

Lauantaina siis suuntasimme kohti Haukipudasta P-SM kisoihin. Lupun kanssa en ole aikaisemmin siellä käynyt, mutta paikka oli minulle ennestään tuttu. Laastaamisessa ilmeni ongelmia, kun Lupu ei suostunut vinkkaan menemään edes luudanvarren avulla. Lainasimme sitten juoksutuspiiskaa ja kävelihän poika oikein mallikkaasti sinne. Ei siís tietenkään hakattu sitä sillä piiskalla, vaan vähän hipaistiin persuksille. Paikan päällä Lupu oli aivan sekopää, kun huomasi olevansa uudessa paikassa. Lupu meinasi tulla trailerista läpi ja pukitteli siellä. Se oli pakko ottaa lopulta sieltä pois ja varustaa mahdollisimman nopeasti ja äkkiä nousta selkään, kun meinasi jyrätä päältä ja ottaa lähdöt. Onneksi luokkani alkoi varsin ripeästi, joten sen ei tarvinnut turhaan seisoskella.



Rata näytti oikein simppeliltä, eikä mitään vaikeita juttuja ollut. Verkassakin Lupu tuntui todella kivalta ja sain hyviä hyppyjä alle. Ainut asia mikä oli ihan perseestä, niin jouduin menemään minun vanhoilla kengillä + nahkavarsilla, kun saappaani vetoketju meni rikki. Siispä en osannut niillä enään ratsastaa ja joka hypyssä tuntui siltä, että pohkeeni heilahtivat paljon taaksepäin. Lisäksi en saanut pohjetta tarpeeksi lähelle hevosta, joten jalkani heiluivat normaalia enemmän ja en pystynyt hypyssä tukemaan hevosta.

Radalle menin vähän huonossa fiiliksessä, kun ratsastus oli ilman saappaita niin hankalaa. On mielestäni tyhmää syyttää saappaita, mutta kyllä ne vaikuttivat aika oleellisesti ratsastukseen.  :D Jouduin tukeutumaan normaalia enemmän kädellä ohjasta, kun en pystynyt tukemaan jalalla. No rata kuitenkin meni sika hyvin siihen nähden, että yritin kaikin keinoin kiikkua selässä. Asiaa ei ainakaan auttanut Lupun mutantti hypyt ja niissä tuntui että olen kohta tuolla maistelemassa kentän hiekkaa. Lupu kääntyi erittäin hyvin ja sain tehtyä nopeita ja tiukkoja käännöksiä. Kunnes tuli pysty, jonka jälkeen viidellä laukalla sarjalle. Tulin hyvin pystylle ja siitä hyvät viisi askelta sarjalle ja a-osa tipahti! Katsoin videolta ainakin 1000 kertaa, että mistä pudotus johtui ja tulin siihen tulokseen, ettei Lupu varmaankaan nostanut tarpeeksi jalkojaan. Arvaatkaas vaan kuin ärsytti suuresti radan jälkeen. Ja meillä oli vieläpä 3 sekuntia parempi aika, kuin voittajalla...

Muutama kuva viime Petroista (c) Olga

Sunnuntaina saavuimme ainakin 2-3h liian aikaisin kisapaikalle, vaikka lähtöjä olikin vähän. Ilmeisesti säännöissä lukee, että P-SM kisoissa pitää olla mestaruusluokkien välissä vähintään 30min tauot. Siellä sitten seisoskeltiin monta tuntia kylmässä ja sateisessa kelissä. Rata näytti ihan kivalta, aika paljon suunnan muutoksia, muttei mitään maata mullistavaa. Verkassa Pekka oli auttamassa ja aluksi tuli hyviä hyppyjä alle. Kunnes siirryttiin hyppäämään pientä okseria , jonka alla ihan normi vesimatto, niin Lupu päätti olla hyppäämättä sitä. Itse olin aivan ällikällä lyöty, kun Lupu ei pahemmin vesimatolle ole kiellellyt. Kolmannella yrityskerralla pääsimme raipan avustuksella ylitse ja sen jälkeen ei ollut ongelmia. Kuitenkin radalle mennessä oli vähän semmoinen fiilinki, että mitäköhän tästäkin oikein tulee. Rata menikin sitten oikein mallikkaasti ja pääsimme puhtaasti maaliin.

Uusinta oli n.10cm korkeempi ja otin ennen sitävielä muutaman hypyn alle Pekan avustuksella. Päätin tehdä lyhyet tiet, kun meillähän ei ollut enään mitään menetettävää. Mitalleille emme kuitenkaan pääsisi, vaikka voittaisimme koko luokan. Nimittäin olin eilisen jälkeen vasta sijalla 8, yksi pudotus siis oli jo aika paljon... Radalla Lupu muuttui yhtäkkiä kauhian vahvaksi suustaan, mutta siitäkin huolimatta kääntyi hyvin. Oikealle kääntäminen oli vaan hankalampaa, kun Lupun pää osoitti jälleen vasemmalle.. No pääsimme hyvin radan loppuun, kunnes vastaamme tuli viimeinen este, trippeli. Ja tietenkin minä tein aivan jonku emämunauksen lähestymisessä ja rysäytimme komiasti viimeisen puomin alas. Voi että kun otti päähän ja hävetti, kuinka kauhiaan paikkaan vein hevosen. Itse en oikein muista mitä siinä tapahtui, eikä videoltakaan oikein näe, mutta tulin siis todella huonosti esteelle ja hyppy lähti ilmeisesti aivan pohjasta, eikä Lupu vain pystynyt venymään enään siihen. Rehellinen hevonen kuitekin minulla on, kun yritti kaikin keinoin päästä esteestä yli, vaikka kuski ratsasti siihen aivan pahki. Moni hevonen olisi siinä tilanteessa kieltänyt. Tälläkin tuloksella olisin sijoittunut toiseksi, jos tämmöistä emämokaa ei olisi sattunut.

Radan jälkeen kyllä iski niin surkea fiiliis ettei toista. Menin purkamaan megavitutuksenmultihuipentumaa maastoreiteille yksikseni. Voi että ärsytti, kun kyseessä oli kuitenkin tämän kauden ns "tärkeimmät" kisat ja ne pystyinkin täydellisesti sitten feilaamaan. Ens vuonna tuskin P-SM:iin enään osallistutaan, kun ne kisataan 110cm:n tasolla. Ei auta kun nokka kohti uusia pettymyksiä! :D Okei, ehkä voisin jotakin positiivistakin miettiä... Nyt vaan ei siltä tunnu. Pahoittelen paljon nyt tämmöistä ei niin positiivista postausta! Jospa se mieli vähän tästä kohenisi :)