Lupulla meni pulut pöksyyn

( Warning, luvassa järkyttävän paljon tekstiä, pitkä valmennusvideo ja  massor av kuvia kissasta, joka leikkii kuolleella oravalla! :D)

Fiilis on aivan huikea tämän päivän ratsastuksen jäljiltä, sillä Lupu meni varmaan parhaiten ikinä! Se korvasikin hyvin eilisen valmennuksen pelleilyt.. Siitä siis johtuu tuo mielenkiintoinen otsikkokin ;D Lupu päätti järjestää treenien ohella vähän omaa kivaa ja ensimmäistä kertaa ihan maneesissa pomppasi muutaman kerran takajaloilleen.

Aloitetaan ensin kuitenkin viime lauantaista. Harjoittelimme Lupun kanssa Pekan antamia kotiläksyjä eli jatkettiin samaan malliin, mitä viime valmennuksessa ja lisäksi harjoiteltiin pohkeenväistöjä käynnissä sekä ravissa. Lupu oli tosi hyvä ja väistöt sujui ihan jees. Ravissa ne  meinasi hajota käsiin ja heppa vaan ravasi silleen vinottain ja takapää tuli ilman väistöaskelia perässä.

Sunnuntaina  minulla vierähtikin tallilla nelisen tuntia, kun ratsastin kahdella hevosella ja yhden hoidin. Ensin oli vuorossa Lupun ratsastus ja päätin lähteä pitkästä aikaa sen kanssa yksin maastoilemaan. Viimeksi löysimme Heidin kanssa uuden reitin sinne parempiin maastoihin, joten menimme sitä kautta Lupun kanssa. Vitsit sain olla ylpeä hevosestani! Se ei kertaa kysellyt onko pakko ja liikkui reippaasti eteenpäin. Itsekkin sain menomatkalla vain nauttia ja rentoutua, eikä tarvinnut pelätä autojen tuloa. Tarkoitus oli mennä ihan rennosti ja ottaa vain yksi kunnon revittelypätkä.. Takaisin päin päästin Lupun laukkaamaan sydämensä kyllyydestä ja vitsit se meni lujaa! Sain kuitenkin sen melko hyvin hallintaan ja päätin tehdä vielä pikku lenkin takaisin päin.

Elmerin saalis...

Sai vähän kyytiä :DD

Olololooooo!!

Fackkk!! Hyppäsin ohi.. Perkule..!..

Haijaa! Täältä pesee!

Otin vähän matkaa ravia ja menin kävelemään pienemmälle polulle. Voi kunpa en olisi sinne mennyt, sillä sitä ennen kaikki oli niin täydellistä! Ehdin kävelemään joku 20m kunnes huomasin muutaman ampiaisen ja lähdin takaisin isolle polulle. Sinne tultua huomasin, että helevetti perässäni on 30 agressiivista ampiaista!!? Sitten se olikin menoa... Ei sitä paljoa siihen kävelemään jääty, sillä olin ilmeisesti mennyt jonkun maapesän lähelle ja ne ampiaiset olivat todellakin agressiivisia ja tulivat kimppuun. Ja auta armias, kun minä pelkään jo kahta ampiaista hulluna, niin menin ihan hysteeriseksi nähdessäni hirveän parven ympärilläni. Lähdettiin aika reipasta laukkaa takaisin päin ja vaikka menimme aika lujaa, niin ampiaiset tulivat parin metrin päässä perässä. Jouduin menemään ravissa myös "ojien" yli ja Lupu raukka meinasi kaatua nokilleen. Heti ravin otettua ampiaiset olivat jo kimpussa. Lähellä tallia on joku parisen kymmentä metriä inhottavaa sepelitietä, eikä siinäkään auttanut hidastella, vaan menimme ravissa. Normaalisti menisin siinä todellakin käyntiä... Tallille tulin kiitoravia ja sinne asti seurasi vielä pari ampiaista! Huhhuh! Aivan kamalaa..  Se siitä rennosta maastoreissusta, kun heppa oli ihan hiestä märkä... Lupu parka :/

Seuraavaksi oli vuorossa Preta, jonka kanssa suuntasimme kentälle. Sielläkin pörräsi yksi ampiainen, mutta se ei ollut mitään verrattuna edelliseen. Tarkoitus oli tehdä oikein kunnon koulutreeni ja lopuksi ottaa muutama hyppy. Ravissa Preta ajoittain oli ihan sikahyvä, kun lopetti vesimattojen kyttäämisen. Laukka ei kuitenkaan luonnistunut millään ja luovutinkin sitten lopulta ja siirryin esteisiin :D Ensin tulimme kavalletteja aikaratsastuskäännöksin ja lopuksi tulimme pysty okseri kuuden laukan linjaa, joka oli huimat 80cm korkea. Preta oli ihan super ja palkinnoksi se sai vielä mennä kentän kukkulan päällä olevan maastoesteen.

(oho tulipa sunnuntaista kivasti tekstiä ;DD)

Maanantaina menin maneesiin Lupun kanssa harrastamaan kouluratsastusta. Aluksi ei sujunut oikein millään ja meinasin itsekkin pitkästä aikaa vähän hermostua. Lupukin alkoi myös hermostumaan ja tajusin rauhoittua jolloin yhtäkkiä homma alkoi luistamaan. Ajoittain heppa oli eteenkin ravissa sikamagee ja laukkakin hetken taivuttelun jälkeen oli kivaa. Mutta heti kun aloin tehdä muuta kuin perus ympyrä - tai urallatyöskentelyä, niin eipä enää sujunutkaan niin hyvin. pohkeenväisöt erityisesti olivat aika mielenkiintoisia... kröhööm.. no ei siinä vielä mitään, mutta lopuksi yritin epätoivoisesti tehdä takaosakäännöksiä ja niistä olimme sitten vähän eri mieltä. Vasemmalle meni vielä joten kuten, mutta oikealle ei ollut yritystäkään.. Lupu vain joko pyöri paikallaan tai junnasi paikallaam :D Lopulta oli ihan oikeasti pakko luovuttaa,sillä hevonen alkoi hermostumaan sen verran paljon. Ajattelin vain, että sittenpähän huomenna tuskaillaan valemnnuksessa.

Pelottais muakin! Voi orava parka.. onneksi se ei tiennyt mihin joutuu

Hyii Elmeri näyttää aikas pelottavalta :O

The gorillaman

Siinä nyt muutama, oishon noita viel lisääkin ollut :D Toivottavasti ette saaneet pahoja traumoja.

Eilen oli Pekan treenit taasen. Ensin  aloitettiin ihan samalla tavalla, kun viimeksikkin ja sen jälkeen oli tarkoitus katsoa, miten kotiläksyt ovat sujuneet. Käynnissä eteen alas jumppaa ja samaa ravissa. Pikku hiljaa kooten ympyrällä samalla eteenpäin liikkuen. Lupu oli vähän levottomampi mitä viimeksi, eikä oikein tullut kunnolla tuntumalle ja lähtenyt pyöristymään. Sitten tullaankin siihen Lupun shownumeroon. Menimme toiseen päähän, jossa on hurja estevarasto, jonka ohi ei olla varmaan koskaan aikaisemmin menty!! Lupu oli ennen valmennuksen alkua säikähtänyt siellä jumiutunutta pulua ja ilmeisesti kyttäsi sitä siellä. Sinnehän herra ei suostunut menemään ja alkoi jumittamaan ja hyppimään pystyyn. Jouduin muutamaan kertaan käyttämään raippaa apuna, että saataisiin heppa eteenpäin. Tosin käytin raippaa tuossa tilanteessa vähän väärin ja läpsin monta kertaa pienesti, kun minun olisi pitänyt tehdä se kerran kunnolla. (Saa nähdä saanko videosta valitusta asiasta, mutta niihin en jaksa vaivautua vastaamaan. ) Ja tämä kaikki oli vain silkkaa pelleilyä, sillä Lupu yritti vain luistaa työnteosta.Ennen tuota tilannettakin Lupu yritti vähän luistaa hommista ja nyt se vaan keksi syyn paeta sitä, kun "nyt vähän kyttäilen tuota, niin eihän mun tartte tehdä mitään". Lupu ei ollut muutenkaan mitenkään pelkotilassa. Minusta siltikään raipan käyttö ei ole koskaan mukavaa ja mielummin yritän selvitä aina ilman.

Onneksi pian Lupu tajusi, ettei hommista luistaminen auta ja meni sen jälkeen oikein mallikkaasti kaikki tehtävät. Erityisesti takaosakäännöksiin olin positiivisesti yllättynyt, koska ne eivät kotona onnistunut yhtikäs mitenkään. Lopuksi tulimme sitten palkinnoksi esteitä. Aloitimme samalla tehtävällä kuten viimeksikkin eli puomi-pysty-okseri linjaa. Tällä kertaa vaan vaihtelimme askelmääriä eli tulimme joko viidellä tai kuudella laukalla. Tehtävät onnistui oikein hyvin ja lopuksi tulimme myös pienen radan.

( Pointsit sille, joka jaksaa katsoa koko videon! Kestää 13min; alussa Lupun oma show, sitten pätkiä sen jälkeisestä työskentelystä ja 10 minsan jälkeen muutamat estepätkät.)



Valmennukseen olin ihan tyytyväinen. Pekka sanoi, että edistystä on jo tapahtunut tässä muutaman päivän ajan. Ilman tuota välikohtausta olisin ollut oikein tyytyväinen. Pekka sanoikin, että nuo asiat pitää jatkossa tehdä hevoselle kerralla kunnolla selväksi ettei tuosta tule tapa esimerkiksi kisapaikalla. Tuo myöskin oli ihan sikäli ymmärrettävää, koska nyt Lupu on joutunut muutaman päivän ajan työskentelemään ihan eri tavalla kuin ennen, joka on sille rankempaa. Siksi minun pitääkin jatkossa kotona motivoida sitä työntekoon, pitämällä paljon taukoja ja kehumalla hevosta, jottei se jätä ns hanskoja tiskiin. :)

Tänään menin Lupun kanssa kentälle. Menimme vähän rennommin koulua. Aluksi Lupu oli sellainen normi vähän vastusteleva suustaan. Aloitin ravissa pitkin ohjin humputtelulla ja sitten eteen alas käynnissä ja ravissa. Pikku hiljaa keräsin ohjia käteen ja vaadin vähän syvempää muotoa. Muistin aina myödätä kunnolla kädellä, kun Lupu antoi periksi ja pian hevonen oli ihan uskomaton! Se liikkui hyvin eteen, kulki nätisti peräänannossa ja mikä parasta, se oli todella kevyt kädelle! Se ei ole varmaan ikinä ennen ollut niin hyvä kuin mitä se oli tänään. Ero oli ainakin tuhat kertaa parempi eiliseen verrattuna. Tein välillä askeleen pidennyksiä, avotaivutusta ja hieman sulkua. Etu- ja takaosakäännöksetkin meni ihan mukavasti. Tein paljon siirtymisiä ja heppa tuntui toimivan kuin ajatuksen voimalla :) Laukkakin oli ihan super kivaa ja vastalaukkakin sujui melko mallikkaasti. Tein varmaan kolmet välikäynnit ja muistin kehua paljon hevosta. Lupukin näytti niin iloiselta ja kulki korvat hörössä. Lopuksi laukkasin palkinnoksi kukkulan päälle ja hyppäsin maastoesteen. Lopuksi vielä ravit eteen alas ja pusut ja halit.

Hymy oli ihan korvissa ja tuntui että olisin ihan jossain toisessa maailmassa. Eilisistä pelleilyistä ei ollut tietoakaan ja minä myöskin ratsastin tosi hyvin, vaikka nyt itse sanonkin. Palkitsin aina hevosen kun se teki asiat oikein ja en edes kaivanut kantapäällä kertaakaan ;D Toivottavasti tällaisia päiviä tulee lisää!

PS. Essi tulee meille pe-su majailemaan, joten me varmaankin keksitään jotakin kivaa teillekkin ;)