Kuulumispostaus

Vihdoinkin sain raahattua itseni koneeni ääreen ja katsotaan saanko teille jotakin järkevää tekstiä aikaiseksi. Paljon on tässä viikon aikana tapahtunut, enkä meinaa näin kesäisin pysyä edes viikonpäivissä mukana.

Maanantaina oli vuorossa Hannan estetreenit. Alkuverkkasin yksikseni ja se ei sujunut sitten yhtään. Hevonen alkoi kyttäämään kaikkia reunoilta löytyvää tavaraa ja se alkoi minua ärsyttämään.. Lopulta hevonen vain jumitti paikallaan ja lähdin tyhmänä taistelemaan sen kanssa, joka ei ainakaan auta asiaa. Onneksi Hanna tuli samoihin aikoihin paikalle ja sain hevosen taas eteenpäin, kun en "hyökännyt hevosen kimppuun". Lupu oli todella vauhdikas, vaikka olinkin edellisenä päivänä sen irtojuoksuttanut hikeen. Laukkailtiinkin aika paljon ympäri kenttää ennen hyppäämistä, jotta polle rauhoittuisi vähän. Aloitimme hypyt pituushalkaisijalla olevalla ristikolla. Kerran tulin vähän lähelle, mutta muuten ok.

Kaikki tehtävät näette videolta. Jotenkin minusta tuntui, ettei sujunut oikein mikään! Kyllä hevonen tsemppasi hienosti, vaikka toinkin sen pari kertaa huonosti tai jäin hypystä jälkeen. Itse yleensä värkkään kaikkea mahdollista siellä selässä, mutta tällä kertaa päinvastoin vain matkustelin menemään ja sitten ihmettelin vaan, miksei sujunut. Kerran Lupu mukamas pysähtyi "jumpan" eteen ekalla kerralla, mutta muuten se meni kaikki ihan innoissaan. Toinen asia, mikä itseäni ärsyttää on se, kun videoita katsellessa meno näyttää jotenkin vaan ihan kauhealta :D Lupu laukkaa pitkänä ja minä en osaa tuoda sitä esteille, jipjei!Kuitenkin hyppäämisfiilis oli parempi kuin viime kerralla.


Tiistaina lähdimme aamulla katsomaan entistä poniani, Dania Oulaisiin :) Siellähän turbopappa näytti oikein hyvin viihtyvän ja oli mukavaa seurata ponin omistajan estetuntia. Oulaisissa menikin useampi tunti ja olin vasta illalla ratsastamassa Lupua.

En muista oikeastaan mitään, mitä tein ja miten meni. Sellainen muistikuva kuitenkin on, että joko meni todella huonosti tai vähemmän huonosti :D

Keskiviikkona Lupuska sai vapaapäivän ja käytiinkin sitten mamman kanssa Zeppeliinissä shoppailemassa. Meiltähän sinne onkin ehkä hurjat muutama sataa metriä.

Siellä se turbopappa jaksoi hypellä isojakin esteitä ;)

aww, the crocodile sundancer :D

Repesin tälle kuvalle! :D Danilla on niin pienet korvat, joten huppu lerpattaa korvista.

Torstaina oli jälleen vuorossa Hannan estevalmennus, joka meni ainakin sata kertaa paremmin kuin maanantaina. Valmennus oli puoliltapäivin ja oli aivan järkyttävän kuuma!! (30 astetta) eli siis oikein ihanteellinen treeni-ilma... Voitte vaan kuvitella, kun jo alkuverkassa olin ihan hiestä märkä ja tuntui kuin istuisi saunassa. Meninkin paljon käyntiä, kun äiti ja Hanna rakenteli esteitä.

Hypyt aloitettiin kaarevasti olevalla ristikolla. Vasempaan kierrokseen tulimme vain pari kertaa, koska se onnistui niin hyvin. Oikeakierros olikin sitten asia erikseen, kun en vaan saanut askelia sopimaan hyvin. Teen aina kaarteessa liikaa "pussia" ennen estettä ja silloin ajaudun pohjaan. Eli minun pitäisi aloittaa kaarteen tekeminen paljon aikaisemmin ja vähän oikaista esteelle ennemmin, kuin tehdä liikaa kulmaa. (Tästähän ei ole koskaan aikaisemmin minulle mainittu mitään... hehhheh) Laukka pitäisi myös säilyttää siellä kaarteessa ja hevosen nokka ylhäällä. Lupu meinaa nimittäin monesti kiskoa kaarteessa. Tämän jälkeen menimme linjat läpi. Okseri-pysty 7 laukkaa ja pysty-pysty 6 laukkaa. Tämä sujui tosi hyvin.

Linjojen jälkeen tulimme erilaisia ratoja. Väleihin otimme yhden askeleen vähemmän, mitä aluksi. (ratatempo) Sarjalle tuntuin aina tulevan vähän lentäen sisään. Esteitä lopuksi nostetiin 110cm:n, eikä se tuntunut pahalle. Ainut vaan, että pari kertaa kaarteeseen jäin haahuilemaan ja tulin linjan ensimmäiselle esteelle pohjaan, jolloin käänsin hevosen voltille. Hanna huomautti moneen kertaan, että linjoilla päästän hevosen pitkäksi laukkaamaan eteen ja ajaudun hieman liian lähelle toista estettä. Pitäisi muistaa tasapainottaa ja odottaa rauhassa, eikä kiirehtiä. Kokonaisuudessaan valmennus meni tosi hyvin ja ratsastin paljon paremmin edelliseen kertaan nähden. Selkäänkin meno tuntui hyvälle ja suht sujuvalle. Videoa katsellessa näytti Lupu olevan paremmin kontrollissa, eikä se kulkenut niin pitkänä eli sain sen paremmin ylös. :)



Perjantain voisi skipata mun puolesta yli..  Tarkoitus oli tehdä perus sileäntreeni ja mahdollisesti harjoitella myös niitä meille vähän hankalempiakin juttuja. Aluksi ei tuntunut oikein sujuvan, mutta sain kuitenkin lopulta hevosen liikkumaan todella kivasti! Seuraavaksi aloin koota enemmän ohjia ja istumaan harjoitusraviin ja ei vaan toiminut. Lupu ei ollut oikein yhteistyöhaluisella tuulella ja muutaman kerran jumittelimme sitten maneesissa. Olisin mennyt kentällä paljon mielummin, mutta se oli sateen jäljiltä vähän plösö.

Josakin vaiheessa meni hermot ja hevosella myös. Lopuksi yritin tsempata kunnolla ja ennen kaikkea ratsastaa kunnolla ja sainkin lopettaa ihan hyvään suoritukseen. Siltikin ratsastuskerta jäi kaivelemaan inhottavasti. Tälläkin kertaa kävi niin, että aloin liian nopeasti vaatimaan Lupulta liikaa ja sen lisäksi en muistanut kehua/palkita sitä tarpeeksi, joten eihän Lupulla sellaiseen riitä motivaatiota. Se on vaan niin jännä, että pelkkä oma fiilis jo merkitsee paljon. Jos olen ratsastaessa heti alusta alkaen positiivisella asenteella menossa, niin menee paremmin. Joskus se mielentila on vaan vaihtunut siinä matkan varrella ja heppahan heti vaistoaa sen.

Lupun ja Wiwwen romanttinen hetki ;) (c) puhelin

Laitan huomenna (tänään) puhelimeen 10minuutin välein kellon soimaan, että pidä tauko,niin säästyisin toivottavasti paremmin hermoromahdukselta. Ja muistan kehua hevosta paljon ;) Sille pitää saada lisää motivaatiota.

Illalla oli vielä Hannan järjestämät mitalipartyt! Oli kyllä todella mukavaa hyvässä seurassa ja ruuan parissa terveisin suursyöppö, joka kävi santsaamassa muutamaan otteeseen lisää ruokaa :DD Omnom kyllä maistui ;)

Lauantaina oli tarkoitus lähteä ensimmäistä kertaa tälle vuodelle kunnolla maastoilemaan Heidin ja Lauran kanssa. En ymmärrä miten me ei olla vieläkään käyty tekemässä useamman tunnin lenkkejä hiekkakuopille, kun viime vuonna kävimme jo pari kuukautta aikaisemmin. Tuntuu vain, että nykyään käydään yhä harvemmin ja harvemmin kunnolla maastoilemassa. Tälläkään kerralla emme maastoon lähteneet, vaan lähdimmekin yllättäen uittamaan hevosia. :) Parempi niin, sillä ulkona olikin hellelukemat!

Ensimmäistä kertaa olin ihan super innoissaan Lupun kanssa merellä. Aina ennen olen joutunut enemmän tai vähemmän neuvottelemaan sen kanssa menemmekö uimaan asti vai ei. Tällä kertaa Lupu oli oikea vesipeto! Jouduin sitä kyllä paljon tsemppaamaan syvemmälle mentäessä, mutta heti kun herra uskalsi liikkua, niin se oikein lähti mielellä syvemmälle uimaan :) Laukattiin ja ravattiin myös hiekkadyynillä ja vedessä. ( Vesi oli muuten todella lämmintä) Lupu oli vaan niin innoissaan, ihan huippua!

Noniin sitten kerronkin teille vähän yllättäviä uutisia. :D Olemme tortaina lähdössä Savonlinnaan kisaamaan. (Juu, ei yhtään pitkä matka taaskaan, ottaen huomioon viime kisojen saldon) Emmehän me sinne ilman Hannaa olisi lähteneet. Siellä sattuu olemaan sopivat luokat meillekkin ja aloitetaan kisaaminen ihan rennosti pikku hiljaa taas edeten. Ollaanhan me viime vuodesta ihan tosi paljon jäljessä, mutta näiden epäonnistumisien jälkeen parempi edetä hitaammin. Hyppäämme perjantaina metrin ja lauantaina ja sunnuntaina kympin. Toivotaan,  että kaikki menisi hyvin, eikä kieltoja tulisi! Itselläni on ihan luottavainen mieli kisaviikonlopun suhteen :-)