Perjantain estevalmennus

Heips! Tosiaan eilen oli Hannan hyppytreenit ja maanantaina on vielä yhdet treenit ennen kisoja. Kettu oli viikon hackamorella ratsastuksen jälkeen aluksi aika hankala ratsastaa, mutta sitten kun keskityin valittamisen sijaan ratsastamaan itse hevosta paremmaksi, niin johan helpotti! Foxi oli onneksi rauhallisempi kuin viimeksi, eikä meno tuntunut enää niin kamalalta -itseasiassa välillä oikein hyvältä. 

Eilisen harjoittelun tulos reilussa puolessa tunnissa.. Ei tää ole mun juttu.. ! Pahenee vain kerta kerralta :D

Aloitin ensin käynti-ravi siirtymisillä, sillä hevonen tuntui niin nihkeältä suustaan. Yritin vain Hannan ohjeistamana pitää oman käden rauhallisena ja pehmeänä sen sijaan, että lähtisin sen kanssa mukaan vetokilpailuun. Pari kertaa meinasin ärsyyntyä, kun mikään ei tuntunut auttavan, kun hevonen vain meni pää pystyssä eteenpäin. Pidin hermoni kurissa ja pikku hiljaa F alkoi pehmenemään, muttei vieläkään tuntunut parhaalta mahdolliselta. 

Seuraavaksi mentiin ravi-laukka siirtymisiä niin, että lyhyellä sivulla tehtiin ravi voltti ja pitkillä sivuilla laukkattiin uran sisäpuolella suoralla hevosella tai vastaavasti toisin päin. Laukassa Foxi tuntui hyvältä kädelle, eikä enää yrittänyt niin paljoa poikittaa takapäällään. Ravissa kuitenkin oli jälleen suuri työ saada hevonen rentoutumaan.

Aloitettiin verkkahypyt vinosti hypättävillä ristikoilla, joiden väliin tehtiin ensin voltti, joka myöhemmin jätettiin pois. Foxi oli vielä aluksi vahva tuolla lukituskolmipalalla ja mietinkin, miten tulen pärjäämään sillä kisoissa. Hanna kuitenkin sanoi, että kokeilen mennä sillä sen warm upin ja katson sitten pitääkö vaihtaa kuolainta. Meidän gägi kun ei ole vieläkään tullut...

Jumppalinja: ristikko-2 laukkaa-okseri-2 laukkaa-ristikko oli melko ahdas ja ensimmäisellä kerralla F meinasi vetää viimeisen välin yhdellä laukalla. Minun piti muistaa istua vastaan väleissä, jotta en omasta puolesta tekisi hommaa liian hankalaksi. Lopulta tämä kuitenkin sujui hyvin ja Foxikin tajusi odottaa väleissä enemmän.

Tulimme muutaman kerran vielä radan, joka aloitettiin jumpalla ja sen jälkeen tulimme molemmat linjat jommasta kummasta suunnasta: pysty - 5 laukkaa - pysty ja  pysty - 6 laukkaa okseri. Ensimmäinen kerta tuntui melko räpellykseltä ja radan jälkeen oma fiilis oli huono. Hanna kuitenkin sanoi, etten saa olla liian itsekriittinen ja ajatukset pitää saada heti nollattua, eikä jäädä märehtimään huonompia suorituksia. Tämän jälkeen sain itseni tsempattua ja luotua hyvän fiiliksen seuraavaan rataan, joka menikin huomattavasti paremmin.

Foxi jäi vain kerran pomppimaan ennen estettä, mutta tällä kertaa osasin ratkaista tilanteen oikein eteenpäin, enkä pysäyttämällä hevosta. Muutenkin satulan vaihdos on osoittautunut hyväksi teoksi, sillä saan pohkeen lähemmäs hevosta ja näin ollen hevonenkaan ei kuumu niin paljoa. Käteni pitäisi saada vielä rauhallisemmaksi, mutta kunhan muistan pitää riittävän lyhyet ohjat ja kädet lähellä toisia, niin ollaan jo menossa parempaan suuntaan.

Satula muutaman öljyämiskerran jälkeen. Huomattava ero edellisen postauksen kuvaan, eikös? Puhelinlaatu tosin saattaa hieman vääristää, mutta satula on silti tummunut kivasti :) 

Kokonaisuudessaan valmennus meni ihan hyvin ja vaikka muutama kämmikin mahtui mukaan, niin tilanteet saatiin kuitenkin korjatuksi. Tiivistetysti: Älä valita, vaan ratsasta!