Viime vuotiseen tapaan lähdimme keskiviikkona kohti Helsinkiä. Pääsimme Yllärin heppa-auton kyydissä, joten hepan ei tarvinnut matkustaa yksin traikussa. Perillä purimme tavarat ja lähdimme liikuttamaan hepat. Areenalle ei keretty mennä ratsastamaan, sillä se oli jo mennyt kiinni. Siispä suuntasimme verkkaan, jossa oli varmaan kolmisen kymmentä muuta yhtä aikaa :D En saanut Kettua kovin rennoksi, mutten ollut siitä huolissani, sillä aamulla oli tarkoitus ratsastaa uudelleen.
Saran koiralla on Kettu fanipuku!
Aamulla olin kuuden jälkeen hepan selässä ja jälleen suuntasin verkkaan ratsastamaan. Foxi oli jo parempi, mutta edelleen hieman jännittynyt. Olisin halunnut ratsastaa areenalla ennen omaa suoritusta, mutta onneksi Ketulle paikka oli jo tuttu viime vuodesta, eikä se silloinkaan yhtään kytännyt erilaista kisapaikkaa.
Hotelli aamupalat <3
Päivällä oli sitten vuorossa U25 tourin ensimmäinen kilpailupäivä. Luokkana oli tuttu ja turvallinen 130cm arvostelulla 367.1. Tiina oli auttamassa radankävelyssä ja verkassa. Verkassa F oli aivan kahjo hypätessä, mutta uskoin vahvasti, että radalla se olisi paljon rauhallisempi. Lähdimme hieman liian aikaisin kävelemään ulos kohti kisa-areenaa, joten jouduimme turhaan odottelemaan häsläävän hevosen kanssa. Putkessa F ei malttanut millään pysyä paikoillaan, mutta onneksi Tiina oli taluttamassa, jottei F saanut vahinkoa aikaiseksi.
(c) Heli Nurminen
(c) Heli Nurminen
(c) Heli Nurminen
Miten meni noin niinku omasta mielestä?
(c) Saara Niskala
(c) Saara Niskala
(c) Saara Niskala
Perusrata sujui ongelmitta. Hieman rytmi oli kateissa, muttei pahasti kuitenkaan. Sitten tapahtuikin kunnon kämmäys perusradan viimeisen esteen jälkeen. Uusinnan ensimmäinen este oli sarja, jonne tultiin pystyltä kaarevalla linjalla. Väli oli seitsemän tai kahdeksan askelta, mutta nyppäsin sinne yhdeksännen mukaan. Näin ollen tulimme a-osalle pohjaan ja rämmittiin b-osan läpi. En ollut katsonut ratapiirrosta, joten luulin, että perusrata päättyi vasta sarjaan. Sen takia luulin, ettemme päässeet uusintaan puomin takia, vaikka todellisuudessa olimme jo uusinnassa! Niinpä lopetin radan ratsastamisen ja otin hevosen käyntiin. Mietin siinä, miksi yleisö oli hiiren hiljaa ja Sanna sitten huusi yleisön seasta, että jatka... Voi, että kun ärsytti ja hävetti tällainen typerä moka! Minulle ei ole koskaan aikaisemmin noin käynyt, mutta kerta se ensimmäinenkin..
Tuon kämmäilyn jälkeen jatkoin kuitenkin rataa, kerta Helsinkiin asti oltiin tultukin. Tietysti rytmihän siinä meni, joten loppuradalta tuli vielä viimeinen este matkaan. Yliaikaa ropisi runsaasti, joten lopullinen tulos taisi olla 17 vrp.. Radan jälkeen olin todella vihainen itselleni, kun tein noin alkeellisen virheen. Jatkossa muistan aina katsoa huolellisesti ratapiirroksen!
Perjantaina oli iloisempaa porukkaa :D
Juttelimme vielä illalla Tiinan kanssa radasta ja hän sanoi, että muuten se oli aivan kelvollinen lukuunottamatta sitä yhtä sarjaa. Päätin olla rypemättä sen enämpää itsesäälissä ja sisuuntua kämmäilystä vain entistä enemmän seuraavaa päivää ajatellen!
Perjantaina kävin jälleen aamulla ratsastamassa ja tällä kertaa pääsimme areenalle. Kettu oli mukavan rento, eikä enää räjähtävä nato-ohjus. Perjantaina luokka oli korkeudeltaan 135cm ja arvostelultaan A.2.0. Tavoitteena oli tehdä puhdas suoritus ja saada paikka sunnuntain finaaliin, joten seitsemän parhaan joukkoon oli päästävä. Verkassa Kettu oli jälleen hieman kaheli ja meni esteille aina pomppulaukassa.
Rataa aloittaessani hengitin kerran syvään ja päätin keskittyä ja yrittää parhaamme. Rata sujui älyttömän hyvin! Viimeiselle linjalle en tehnyt lyhyempää tietä, sillä F lähti sarjan jälkeen vähän turhan kovaa kiskomaan. Päätin kiertää vähän kauempaa ja se kannatti, sillä F kerkesi kaarteessa vähän rauhoittua ja näin ollen malttoi hypätä myös viimeiset kaksi estettä puhtaasti! Tuloksena siis nollarata ja viides sija! Näin ollen lunastimme paikkamme finaaliin, mikä oli meidän tämän vuoden tavoite. Viime vuonna emme finaaliin päässeet, joten olin super iloinen, kun pääsimme kymmenen parhaan joukkoon. Tänä vuonna U25 sarjassa oli kovatasoista porukkaa, joten paikka finaaliin piti todella ansaita.
(c) Annika Wall
Lauantai oli välipäivä ja nautimme kisoista katsomon puolella. Aamulla kävin tietysti Ketun ratsastamassa ja myöhemmin päivällä kävelyttämässä.
Sunnuntaina olikin sitten jännäpäivä, kun vuorossa oli TOP 10 finaali 140cm:n tasolla. En ole koskaan hallissa kyseisellä korkeudella edes hypännyt. F oli verryttelyssä jo hieman rauhallisempi ja pystyin tulemaan esteille rennommin. Radalle mennessä tavoitteena oli ratsastaa mahdollisimman ehjä suoritus ja siinä mielestäni onnistuimme hienosti! Yksi turha puomi tuli kaarevalta linjalta. Väliin tuli seitsemän tai kahdeksan askelta ja olimme suunnitelleet, että tulen sen kahdeksalla tehden enemmän kaarta. En kuitenkaan vienyt pidätettä aivan loppuun asti ja näin ollen ajauduimme kahdeksalla hieman nykien lähelle ja sieltä puomi matkaan. Se oli kuitenkin sellainen kokemattomuudesta johtuva virhe ja täysin korjattavissa oleva.
Oli kyllä kerrassaan huikeaa ylipäänsä päästä finaaliin ja ratsastaa siellä hyvä 140cm:n rata. Olimme finaalissa viidensiä, joten sijoitusta ei tullut, mutta hieno fiilis jäi kuitenkin :) Ensi vuonna sitten vielä paremmin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti