Höntsäilyä

Moi taas kaikille! Nyt olen joutunut tekemään aika isoja päätöksiä ensi kaudelle ja valitettavasti joudun jättämään yhden valmentajan pois kuvioista. Tällä hetkellä minulla olisi siis kolme valmentajaa. Onhan se hyvä, että on useampi valmentaja, jotta saa enemmän eri näkemyksiä, mutta minusta kolme on jo liikaa. En pysty käymään kolmessa eri paikassa niin usein, että siitä olisi jotain hyötyä. Niimpä joudun jättämään Petran pois. Tämä harmittaa kovasti, koska olen tykännyt Petrasta paljon, mutta uskon tämän olevan ihan järkevä ratkaisu. Petra ehti meitä koko viime kauden valmentaa ja kävin yhteensä 13 kertaa hänen reeneissään. Kehityimme hurjasti viime vuonna ja Petralta sain paljon hyviä vinkkejä Lupun ratsastukseen. Mutta kuitenkin Petra käy n. kerran pari kuussa ja ryhmässä on aina n.neljä ratsukkoa. Paljon tehokkaampaa on käydä yksityisvalmennuksissa pari kertaa viikossa. Tuo ryhmäjuttu ei ollut se ratkaiseva tekijä, vaan lähinnä ajateltiin sitä, ettei meidän tarvitsisi lähteä aina vinkan kanssa hevosta raahaamaan valmennuksiin. Nyt kun Hanna on taas Suomessa, niin hän toimii meidän kotivalmentajana ja auttaa myös Lupun ratsastuksessa. Pekalla käymme jatkossakin ja Pekka alkaa käymään myös välillä Hannaa valmentamassa meidän kotitallilla, niin samalla minäkin voin käydä valmennuksessa, eikä Lupua tarvitse lähteä raahaamaan Pikkaralaan :)

 Perjantaina Lupulle tuli käymään taas akupunktiohoitaja, mutta sitä ennen kävin pellolla tekemässä vähän hankitreeniä. Menin pellolla n. 30min. Aluksi päätin työstää Lupua vähän enemmän. Menin lähinnä ravissa ja laukassa ympyröitä ja koitin saada hevosen rauhoittumaan suustaan ja nostaa sen niskan ylös. Vasempaan kierrokseen sain ratsastaa aika kauan, jotta Lupu antoi periksi, mutta lopulta se suostui sinnekkin asettumaan hyvin. Lopuksi otin vielä vähän ravi ja laukkaspurtteja ja käytiin kävelemässä tiellä. Akupunktiohoitaja sanoi, että nyt Lupulla oli alaselkä kipeä ja jäykkyyttä oli havaittavissa. Lupu kuitenkin tuntui jo paremmalta ja seuraava aika on reilu viikon päästä.

Ihan mälsää...

No anna nyt ees jotain herkkua!!!

Lauantaina ratsastin Lupun maneesissa vähän kevyemmin. Lupu oli alusta asti oikeastaan tosi hyvä. Selvästi akupunktio oli auttanut, sillä Lupu kantoi jo itseään paljon paremmin, eikä pää ollut siellä kilsan päässä. Lupu oli vähän virtaisa ja sainkin sitä vähän hidastella välillä, kun meinasi lähteä alta juoksemaan. Ravissa uskaltauduin jopa tekemään avo- ja sulkutaivutuksia ja yhdet lisäyksetkin. Oikea sulkutaivutus oli huomattavasti hankalempaa kuin vasen, joten tätä pitää treenata. Lupu ei kertaakaan protestoinut ratsastuksen aikana, mikä oli todella hyvä juttu! Ei siis enää jumitellut paikallaan, vaan suoritti vaikeammatkin tehtävät hyvin. Laukassakin Lupu oli kiva ja vastalaukkaakin menimme vähäsen. En ratsastanut kauhean kauaa, kun tarkoitus oli mennä vähän kevyemmin :)

Uusi huopa pääsi tänään kokeiluun :)

Tänään oli Hannan treenit tai no ennemminkin ehkäpä oli jokin tilannekatsaus ja kuolaimentestailua. Aluksi menin ravissa puomeja. Lupu painoi välillä aika paljon kädelle taas ja yritinkin välillä kohotella käsiäni, jotta Lupu nostaisi päätään. Laukassa tulimme samaisia puomeja ja itselläni oli vähän estesilmä ruosteessa. En meinannut saada puomelle kunnollista paikkaa. Lupu kaarteissa painoi kädelle ja otimme muutamat käyntisiirtymiset. Siitymisien avulla Lupu ei enää painanut kädelle niin paljoa. Menin pari kertaa pystyn ja päätettiin vaihtaa kuolainta, kun Lupu painoi niin paljon. Testattiin Hannan gägiä ensin kahdella ohjalla. En huomannut pahemmin mitään muutosta ja otettiin toinen ohja pois. Se tuntui jo vähän paremmalle, mutten tiedä sitten oliko se parempi kuin meidän kolmipala. Me hypättiin loppujenlopuksi aika vähän ja esteet oli max 80cm.

Videon tarkennus ei ole ihan kohdillaan, mutta koittakaa kestää :D




Valmennuksen jälkeen pidimme pienen palaverin Hannan kanssa ja katsottiin vähän ensi vuoden kisakalenteria. Varmaan ensimmäiset kisat on 24.3 Oulussa ellei lähdetä Ypäjälle helmikuussa. Kuitenkin ehkä mielummin menen ensimmäiset kisat täällä "kotosalla". Katsottiin josko mentäisiin Hannan kanssa samoihin kisoihin. Harmi vaan kun SM kisat on jo kesäkuussa, niin ei taideta varmaankaan sinne keretä. Viime vuonna ne oli paljon myöhemmin, vasta syyskuussa. No mutta ei meillä ole mikään kiire mihinkään, turha edetä liian nopeasti.

Hui, kauhean romaanin taasen kirjoitin. :D Huomenna olisi tarkoitus pulkkailla ensimmäistä kertaa tänä talvena :) Keskiviikkona Lupulla on klinikka-aika ja katsotaan sitten mites siellä tuumataan.

Haastetta pukkaa

Tosiaan olen ihan unohtanut tämän haasteen tehdä, mutta tässäpä se! Sain tämän haasteen Niinalta.

 Haasteen säännöt ovat seuraavat:

Jokaisen haastetun henkilön täytyy vastata niihin kymmeneen kysymykseen, jotka haasteen antaja on esittänyt ja postata vastaukset blogiinsa. Valitse sitten 10 uutta haastettavaa ja linkitä heidät postaukseesi. Keksi 10 uutta kysymystä, joihin haastettujen tulee vastata. Älä haasta sitä henkilöä, jolta sait tämän.  Tällä kertaa en jaksa haastaa ketään, tämän saa tehdä kaikki ketkä haluaa.

1. Parasta elämässäsi?
- Kauhee kysymys jo heti alkuun. Ensimmäisenä tuli ainakin mieleen hevoset  ja kaverit, ne on aika olennainen osa elämääni :)

2. Kovin "kolhu" minkä olet kokenut?
- Varmaankin isoveljeni kuolema.

3. Pahin tapasi?
- Olen kauhea jäätelöaddikti ja syön lähes joka päivä jäätelöä ympäri vuoden. Yksi paketti menee helposti päivässä ;) Myöskin todella ärsyttävä tapa on se, että tuuppaan jättämään kaikki asiat ihan viime tinkaan.

4. Miten tutustuit hevosiin?
- Tuttavaperheemme kautta. Heidän lapset Aada ja Jasmiina harrastivat ratsastusta ja houkuttelivat minut mukaansa. Myöhemmin ostimme heidän kanssa puoleksi Daniponin.

<3

5. Jos saisit valita yhden asian, millä muuttaisit tätä maailmaa niin mitä tekisit?
-  Jakaisin kaiken ruuan ja varakkuuden tasapuolisesti kaikille. Niin, ettei kenenkään tarvitsisi nähdä nälkää.

6. Mikä oot ammatiltasi?
- Koululainen :D

7. Paras muisto lapsuudessasi?
- Ääh ei niitä mitenkään voi laittaa paremmuusjärjestykseen, on niin paljon hyviä muistoja. ( Enkä jaksa käyttää aivonystyröitäni muistelemiseen)

8. Paras muisto hevosen kanssa?
 - Sama juttu edellisen kanssa. Mutta mieleen on jäänyt kaikki kilpailuonnistumiset, uittoreissut, pitkät maastovaellukset, heppaleirit ja ne kaikki tuntemukset, kun vaan yhteistyö toimii ison eläimen kanssa.

9. Kerro päivästäsi?
 - Taas joudun käyttämään aivonystyröitä :D Okei, aamulla en millään jaksanut herätä ja tuli vähän kiire lähtö tallille. Minun piti ehtiä ratsastaa Lupu ennen akupunktiota, joten menin pellolle tekemään hankitreeniä. Talleilun jälkeen kotona datasin turhia koneella ja iltapäivästä lähdin äidin kanssa  kasomaan Salkkarileffaa. Ja nyt ollaan tultu kaupungista ja kirjoittelen tätä postausta.

10. Missä olet 10 vuoden päästä?
- En osaa yhtään kuvitella niin pitkälle tähtäimelle, mutta toivottavasti olen jossakin töissä ja asun kivassa kämpässä. Minulla on ainakin kaksi omaa hevosta joilla kilpailen. 

Tavara hamstrausta

Hei vaan kaikille! Tämä päivä oli lumipyräkästä huolimatta jotenkin todella onnistunut ja mukava. Pakkasetkin viimein hellitti ja pääsin pitkästä aikaa ratsastamaan kunnolla Lupulla. Oli kyllä niin kiva päästä taas oman hepan kyytiin :) Ulkomaillakin käytiin tänään, eli Haaparannan Hööksissä vähän törsäilemässä lisää. Ostoksista lisää postauksen lopussa ;)

Eilen Hanna ratsasti Lupun. Hanna meni jälleen aika varovaisesti, kun Lupulla ei ole nyt tehty kunnolla mitään ja on jäykkä. Pää taasen laahasi siellä melkein maassa asti, mutta Lupu kuitenkin käytti selkäänsä. Jännä, kun monesti jos hevosella on selkä kipeä, niin ne ennemminkin nostavat pään ylös ja kulkevat selkä alhaalla. Kun taas Lupu pyöristää selkänsä, mutta pää laahaa kilometrin päässä. Aluksi Hanna väistätteli Lupua käynnissä. Ravissa vasempaan Lupu ei olisi halunnut oikein taipua, mutta lopulta taipui sinnekkin hyvin. Hanna pyrki ratsastamaan hevosen suoraksi, kun Lupu monesti kiemurtelee suoralla tai roikkuu jommassa kummassa ohjassa. Kerran Lupu vähän yritti protestoida työn tekoa pukittamalla, muttei tällä kertaa onnistunut aikeissaan. Laukassa Lupu hakeutu välillä tosi pitkäksi ja Hanna yritti sitä vähän nostatella ylemmäs. Lopuksi Lupu kantoi itseään jo paremmin.

Muutama erittäin laadukas kuva Hannan ratsasteluista... Ekaa kertaa yritin kuvailla kameran kanssa.

Tässä näkyy hyvin kuinka Lupu painaa kädelle ja menee etupainoisena

Tänään kävimme jo aamupäivästä tallilla. Ratsastin siis pitkästä aikaa Lupun kunnolla. Aloitin käynnissä väistöillä jumpaten. Jouduin ratsastamaan todella pitkillä ohjilla, kun Lupu ei halunnut yhtään nostaa päätään. Ravissa Lupu liikkui alusta asti hyvin eteen. Liikkui vaan aika pitkänä ja yritin sitä välillä vähän nostaa ylemmäs. Lupu kantoi itseään huomattavasti paremmin tänään, eikä minun lopuksi tarvinnut ihan kilometrin pituisilla ohjilla ratsastaa. Oli se silti aika painava kädelle, mutta kuitenkin jo parempi. Kerran Lupu pysähtyi ja yritti jumittaa, mutta rohkeasti vain patistin sen liikkeelle, eikä sitten ollut enää mitään ongelmaa. Tämäkin johtui siitä, kun asetin Lupua oikeassa kierroksessa vasemmalle, joka on Lupulle nyt hankalampaa. Ravissa tein jopa avotaivutuksia ja pari kertaa sulkujakin! Laukassa Lupu painoi kädelle ja yritin saada sitä enemmän käyttämään takapäätään ja nostamaan niskaa. Pienensin laukassa ympyrää, jolloin Lupun piti hidastaa ja polkea alleen. Myöskin menin vastalaukkaa ja vasen oli huomattavasti hankalempaa. Lopuksi vielä eteen alas ravit ja hepalle paljon kehuja :) Pitkästä aikaa tuli hyvä mieli ratsastuksen jälkeen!

Talleilun jälkeen, kun Lupu oli saanut olla lämpölamppujen alla mamman hieronnassa, suunnattiin kohti Haaparantaa. Hööksiltä tarttui mukaan kaikkea tarpeellista ja ei ehkä ihan niin tarpeellista :D Hiihtoratsastusvaljaat(pulkkailuun), geeli satulan alle, kaksi Hööksin pussia, satulahuopa, korvahuput ja timanttiotsapanta. Vihdoinkin uskaltauduin ostamaan Lupulle punaisen satulahuvan ja siihen sopivan korvahupun. Olen niin kyllästynyt ruskeisiin ja sinisiin huopiin, niin nyt piti saada jotain värikkäämpää ;)

Lami-cellin punainen huopa ja huppu

Huopa on ihanan paksu

Hööksin pussukoita, tosi poikamaiset värit :D

Geeli satulan alle

Hiihtoratsastusvaljaat

Claridge Housen timanttiotsis

Mäkkärin autokaistalta haettiin kotiin vähän evästä

Paluumatkalla käytiin vielä Rajalla kauppakeskuksessa shoppailemassa ja isoveljeni luona kyläilemässä. Ajokeli oli aika kaamea, mutta hengissä selvittiin takaisin. Huomenna Lupulle tulee taas sama akupunktiohoitaja. Sunnuntaina olisi tarkoitus hypätä Lupulla, myöskin varmaan Hanna kokeilee hypätä. Suunnitellaan myös ensi vuoden kisakalenteria, josko mentäisiin vähän samoihin kisoihin Hannan kanssa. :)

Joulufiilis

Oikein hyvää Joulua vielä kaikille ihanille lukijoille! :) Kiitos paljon erityisesti niille, jotka ovat tsempanneet meitä viime aikoina Lupun kanssa. Siitä saa kummasti lisäpotkua päivään, vaikka tuntuisikin siltä ettei mikään onnistu. Kuitenkin minulla oli mukava Joulu, vaikka heppa ei ollut täysin terveenä. Kyllä jouluaattona vähän masensi, kun Lupu meni joulumaastossa pää ihan maassa roikottaen, eikä oikein halunnut sitä nostaa ylös.

Jouluaatto meni muutenkin aika lailla talleillessa, kun meillä oli aamu-ja iltatalli :) Illalla juoksutin vielä Lupua maneesissa liinassa ja irti. Liinassa pojalla oli vauhtia, eihän sillä ole nyt kunnolla vähään aikaan ratsastettukaan. Kyllä se kulki vielä pää aika alhaalla., mutta muuten liikkui tosi kivasti. Irti kun sen päästin niin heppanen ei oikein olisi halunnut juosta, vaikka yleensä se ottaa hirveetä spurttia. Muuten ollaankin jatkettu kävelyttämis linjalla pakkasten takia. Hannan olisi pitänyt eilen ratsastaa Lupu, mutta se taas peruuntui pakkasten takia. Ulkona oli -24 ja hallissa oli vain -15, mutta älysin sen vasta kun kävelytin siellä Lupua. Jospa nyt pääsisi taas ratsastamaan, kun pakkasetkin näyttää lauhtuvan.

Lahjoja

 Sain oikein kivoja lahjoja Jouluna :) Olen ilmeisesti ollut tosi kilttinä... Yksi lahja tulee ainakin vaikuttamaan blogiin aika paljon, kunhan opin sitä käyttämään ;) Elikkäs sain vihdoinkin järkkärin, Canonon EOS 600D:n. Kuvien ja videoiden laatu tulee siis varmasti paranemaan. Tosin menee vielä aikaa, että opin sitä kunnolla käyttämään, saatikka äitini :D Myös sain ihanan Spooksin toppaliivin -ja takin. Muita lahjoja oli hopeinen käsikoru, kirja, oriflamen tuotteita, kameralaukku, yöpaita, suklaata sekä kameran mukana tuli kaksi eri objektiivia. Pari pakettia on vielä aukaisematta.

Niki <3

Tänään ainakin itse ratsastan Lupun, jos Hanna ei sitä ratsasta. Mennään myös katsomaan pitkästä aikaa Katja ponnya <3 Katja on kuulemma ollut kiltisti ja kasvattanut hirmuisen talviturkin :) Daninkin myymisestä on jo vierähtänyt vuosi. Kylläpä aika menee nopeaa, toisaalta tuntuu niinkuin Dani olisi lähtenyt ihan vasta ja toisaalta taas tuntuu siitä olevan ikuisuus. Mutta molemmat ponit ovat päässeet oikein hyviin koteihin, mikä on tärkeintä!

Ensi kauden kisoja olen jo jonkun verran katsellut ja tavoitteita olen asettanut. Myöskin valmennuskuvioita pitää nyt miettiä vähän tarkemmin. Seuran vaihdoskin on edessä, mutta en vielä ole ihan 100% varma mihin vaihdan. Haluan semmoiseen seuraan, jossa itsekkin hyödyn jotenkin. Olen miettiyt lähinnä OR:ää tai ORK:ta. :)

Selkäjumeja

Heipähei taas kaikille! :) Vieläkään en ole saanut takaisin sitä kirjoitusfiilistä, mutta haluan kuitenkin pitää teidätkin vähän ajantasalla. Jospa innostus tulisi tässä loman aikana takaisin ja keksisin jotakin kivaa piristystä tännekkin! Koulukin loppui eilen ja sain ihan hyvän todistuksen mukaani, tosin vähän oli päässyt keskiarvo laskemaan viime keväästä. Kaikkien aineiden ka oli 8,77 ja lukuaineiden 8,66. Ei siis yhtään hullumpi! Lupun kanssa ollaan oikeastaan vain kävelty koko viikko lukuunottamatta Hannan ratsastusta. Pakkastakin on ollut reippaat -20 astetta, joten senkään takia ei olla mitään pystytty tekemään.

Ahh niin ihanania kännykkälaatukuvia taas..

 Tiistaina ratsastin Lupulla ilman satulaa. Heti alussa huomasin Lupun painavan paljon ohjalle, eikä se halunnut oikein nostaa itseään niskasta ja kulkea lyhyempänä. Aluksi poitsu liikkui ihan jees, mutta kun Hanna ilmestyi maneesiin niin se otti vain itse taas käyntiin, eikä suostunut liikkumaan kunnolla eteen. Meinasi taas iskeä melkoinen epätoivo, kun Lupu ei vaan suostunut liikkumaan. Hannan ohjeistuksella menin hetken vapaata käyntiä, jonka jälkeen otin ravi käynti siirtymisiä ääniapujen avulla. Lopuksi Lupu kulki taas reippaasti ja innokkaasti eteenpäin ja ihmettelimme Hannan kanssa taas Lupun käytöstä.

Keskiviikkona kävelytin vain hevosta maneesissa. Kävin kuitenkin hetken selässä ottamassa muutaman askeleen ravia. Äiti tuli lopuksi maneesiin ja leikittiin vähän hippaa äidin kanssa :D Lupu tykkäsi juosta mamman perässä ja seurata sitä joka paikkaan.

Torstaina Hanna jälleen ratsasti Lupun. Hänen olisi pitänyt ratsastaa se jo edellisenä päivänä, mutta pakkasta oli silloin liikaa. Hanna ratsasti Lupun todella varovasti, koska poika oli aika jäykkä, eikä ollut liikkunut kunnolla vähään aikaan. Lupu oli varsinkin vasempaan jäykkä, eikä oikein suostunut sinne kunnolla taipumaan. Myöskin Hanna huomasi saman jutun, minkä minäkin tiistaina, eli Lupu ei oikein halunnut kantaa itseään niskasta, vaan halusi ennemmin mennä pää alhaalla ja etupainoisena. Hanna arveli sen johtuvan selkäjumeista. Lopuksi kuitenkin Lupu kantoi itseään hieman paremmin niskastaan :) Lupu ei pysähdellyt Hannalla kertaakaan!

Lupulla oli myöskin akupunktio samana päivänä. Meillä kävi jo ennestään tuttu nainen hoitamassa Lupun. Tasan vuosi sitten hän kävi myöskin hoitamassa Lupua. Hän sanoi, ettei Lupulla näyttänyt olevan vatsassa mitään ongelmaa. Sen sijaan Hannan arvelut osuivat kohdilleen ja Lupulla ilmeni iso jumi selässä. Tämä jumi heijastaa myöskin etuosaan ja kaulaan. Lupulle laitettiin neuloja selkään, etujalkoihin ja pakaroihin. Lupu nautti hoidosta todella paljon ja nukkui lämpölamppujen alla. Akupunktiohoitaja tulee ensi viikolla uudestaan ja alkaa käymään säännöllisesti hoitamassa Lupua n. 3kk välein. Lupulle aletaan syöttämään inkivääriä lihasjumien helpottamiseksi. Toivottavasti nyt nuo Lupun pysähtelyt johtuvat tuosta selkäjumista, eikä jostain vakavemmasta!

Sillävälin kun Lupu oli hoidossa, niin Heidi pyysi ratsastamaan minua Pretalla. Menin sillä hetken ilman satulaa ja heppa toimi oikein kivasti! Paljon paremmin mitä viime kerralla, vaikka onkin ollut levossa taas pari viikkoa. Pretan jälkeen Laurakin tyrkkäsi minulle ratsastettavaksi hevosensa :D Pääsinkin ensimmäistä kertaa Divan selkään ja neiti osoittautui kunnon energiapakkaukseksi! Oli kyllä mukava päästä ratsastamaan välillä vähän muillakin heppasilla :)

Eilen ja tänään Lupu on vain kävellyt. Eilen kävelytin sitä hallissa n.20 min ja lopuksi tein vähän maastakäsin juttuja. Tänään käytiin -23 asteen pakkasessa kävelemässä Jutan kanssa pellolla vähän aikaa.

Kohta onkin sitten jo Joulu! Tykkään Joulusta hirmuisesti ja ollaankin äitin kanssa siivoiltu kotia Joulukuntoon :) Kuusikin on jo koristeltu nätisti! Pitäisi joku päivä ottaa Lupustakin muutama jouluinen kuva ja laittaa niitä teillekkin vähän näytille :) Hyvää Joulun odotusta kaikille ihanille lukijoilleni!

Päivä kerrallaan

Blogissa ollut nyt viime päivinä aika hiljaista, kun ei ole ollut minkäänlaista motivaatiota tulla kirjoittelemaan. Lupun kanssa mennään päivä kerrallaan ja katsotaan hevosen vointia. Viime viikonloppunahan se aloitti oudot pysähtelemiset, eikä ratsastuksesta tullut mitään. Jotkut sanoivat oireilun näyttävän vatsahaavalta, mutta tuskimpa se sitä on. Nimittäin äiti soitti klinikalle ja kuulemma oireet eivät kuulosta vatsahaavalle, koska Lupu kuitenkin syö hyvin, eikä näytä olevan kipeä kun vatsaan kosketaan. Nyt mennään siis tällaisessa epätietoisuudessa, kun ei tiedetä mistä tuo pysähtely johtuu. Tasan vuosi sitten meillä oli vähän samanlaista, tosin sillon ex valmentaja väitti hevosen olevan sairas, vaikka todellisuudessa oli vain jäykkä. Lupu yrittää selvästikkin kertoa, ettei tykkää talvesta!

Lauantaina Hanna kuitenkin päätti ratsastaa Lupun läpi. Hän aloitti ihan rauhallisesti ja ensin hevonen sai mennä ihan pää ylhäällä, miten itse tahtoi liikkua. Vähitellen Hanna alkoi taivutella hevosta eri suuntiin. Loppua kohten Lupu meni todella hienosti, eikä kyllä vaikuttanut kovin kipeältä. Pari kertaa se vähän yritti pysähdellä, mutta ei junnannut vain paikallaan. Lopuksi minäkin kiipesin selkään ja Lupu reagoi ihan sairaan hyvin pohkeeseen. Se ei varmaan ikinä ennen ole niin hyvin pohkeeseen reagoinut! Muutenkin Lupu tuntui toimivan hyvin ja sai paljon rapsutuksia treenin jälkeen. Hanna sanoi, ettei Lupu kyllä kovin sairaalta näyttänyt ja on nähnyt paljon sairaampiakin hevosia ;)

Mamma hieromassa Lupua

Sunnuntaina aluksi taas Lupu toimi minulla tosi hyvin. Ehdin jo vähän helpottua, kunnes taas alkoi jumitukset. Ei siitä tullut taaskaan yhtään mitään, kun hevonen vain seisoi paikalla, vaikka kuin yritin käskeä eteenpäin. Tällä kertaa minulla ei ollut raippaa matkassa, sillä en halunnut alkaa sillä Lupu käskemään. Ainoa suunta oli vain taaksepäin, minne Lupu suostui liikkumaan. Muutkin maneesissa olevat vähän katsoivat ihmetellen, mitä Lupu oikein hommasi. Välillä se taas liikkui muutaman metrin ja taas sama homma... Kun Lupu junnasi paikallaan ja päätin sitten kääntää sitä oikeasta ohjasta pienelle ympyrälle. No olisihan minun pitänyt muistaa, että siitä voi mennä Lupulla pää jumiin ja kappas vain kun hevonen yhtäkkiä melkein kaatui ja pää meni taas jumiin. Ei se auttanut kun lähtä viemään heppaparka takaisin talliin. Tallissa Lupu sai hierontaa ja särkylääkettä.

Maanantaina tosiaan äiti kävi klinikalla kysymässä Lupun tilanteesta ja sieltä annettiin mukaan kipulääkettä viikoksi. Annettiin kuitenkin lupa ratsastaa normaalista. Saas nyt sitten nähdä uskallanko kiivetä milloinkaan sinne kyytiin, kun pelkään taas hevosen jumittelevan. Ei tuosta otuksesta ota oikein selvää, kun heppa vaikuttaa muuten ihan normaalilta ja tarhassakin riehuu naapureiden kanssa. Minusta se ei kuitenkaan tekisi noita pysähtelyjä tahallaan, mutta ei sitä tuon hevosen kohdalla koskaan tiedä. Mistä sen tietää onko se huomannut aina ratsastajan tulevan selästä alas kun vain pysähtyy. Osaisivatpa hevoset puhua!

Kaulajumissa raukkaparalla :(

Tallilla kävin taluttamassa Lupua ulkona. Herra käyttäytyi oikein fiksusti ja oli muutenkin pirteä ja energinen.

Tänään varmaankin menen ilmansatulaa vähän köpöttelemään. Huomenna Hanna ratsastaa taas Lupun ja katsotaan miten se hänellä toimii. Myöskin joku hieroja olisi nyt Lupulle paikallaan. :)

Ihmeellistä vastustelua

Heipähei taas kaikille! Tällä viikolla on ollut sen verran kiire, etten ole aikaisemmin tänne ehtinyt päivitellä. Nyt kuitenkin pitäisi vähän helpottaa ja enää olisi vain yksi koe tekemättä. En ymmärrä miten tämä syksy on vierähtänyt näin nopeaa? Vastahan alkoi koulu ja nyt ollaan jo puolessavälissä lukukautta.

Maanantaina pääsin jo kahdelta koulusta, joten ajattelin mennä pellolle ennen pimeän tuloa. Lunta oli satanut jo sen verran, että pellolla pystyi menemään hyvin. Viime kerralla se oli vielä aika koppura. Lupu oli aivan innoissaan päästessään pellolle! Se yritti vain mennä kiitoravia, eikä olisi millään malttanut mennä hitaampaa. Laukassakin Lupu olisi halunnut mennä vain täysiä. Innostuksestaan huolimatta Lupu kuunteli hyvin pidätteitä, eikä lähtenyt kertaakaan käsistä. Mitä nyt aina pellon päädyssä yritti pomppia sinne tänne, että mennään jo! Lopuksi päästin Lupun laukkaamaan vähän reippaammin kiitolaukkaa. Harmi vain, että meillä ei enää ole käytössä viereistä pitkää peltoa, vaan ainoastaan laitumet, jotka ovat puolet sen pellon pituudesta. Se peltokin tuntui laukatessa loppuvan aina kesken, vaikka pitkä onkin, joten nyt ei voi päästää kuin pari sekuntia hevosen vauhtiin kun pitää jo olla jarruttamassa. Mutta parempi se on kuin ei mitään! ;) Saa talvisin tehtyä hyvää hankitreeniä! Meillä on hyvät maastot pitkineen suorineen, joten siellä voi sitten kunnolla päästellä. Lopuksi otin vielä vähän ravia myöskin kentällä ja pyysin Lupulta vähän pyöreyttä.

<3

Tiistaina Lupuska sai vapaapäivän, kun en ehtinytkään ratsastamaan.

Keskiviikkona oli jälleen Hannan valmennus. Puomi/kavalletti treeniä menimme edelleenkin ja jälleen teimme todella hyödyllisiä asioita. Aloitimme ravityöskentelyllä. Pyrimme menemään jälleen taas vähän hitaampaa ravia. Ensin tulimme loivaa kiemurauraa vaihdellen asetuksia joko sisälle tai ulos. Liitimme mukaan päätypuomit ja lopuksi vielä suoralla linjalla olevat puomit. Lupu oli todella jäykkä niskastaan, eikä millään meinannut antaa periksi ja myödätä. Lopuksi sain sen jo paremmaksi, mutten tarpeeksi hyväksi. Laukkatyöskentely sujui meidän osalta huomattavasti paremmin. Ensin tulimme vain pelkästään suoraa linjaa neljällä laukalla. Mukaan lisättiin sitten molempiin päätyihin päätypuomit. Välit oli viisi,neljä ja viisi laukkaa. Minun piti muistaa päättäväisesti lyhentää ne viisi askelta, koska väli ei ollut kovinkaan pitkä. Tämän jälkeen tulimme erinlaisia ratoja mukaan lisäten pienen "jumppasarjan" ja "Pekka Mäkelä käännökset" = esteen jälkeen käännös uralle tai uralta jyrkkä käännös esteelle. Nämä radat sujui pääpiirteittään hyvin. Lopuksi otimme vielä pari vinohyppyä pystylle ja ne onnistui loistavasti! Siihen oli hyvä lopettaa valmennus :)

 

Tänään ei sitten mennytkään kuin elokuvissa.... Aluksi Lupu oli ihan ok. Vastusteli käynnissä ja ravissa kuolainta. Ravissa alkoi sujumaan paljon paremmin kun otin jalustimet kaulalle. Tämän jälkeen Lupulta irtosi todella kivaa ravia, mitä nyt oikealla jalallaan otti hieman lyhyempää askelta välillä. Laukassakin heponen toimi ihan kivasti, kunnes oikeassa kierroksessa päätin nostaa vastalaukan(vasemman). Silloin Lupu alkoi vain junnaamaan paikallaan, eikä suostunut liikkumaan eteenpäin. Vaikka kuin yritti potkia mitään ei tapahtunut, ainoastaan voimakas raipan käyttö sai hevosen liikkeelle. No junnaaminen ei jäänyt vain yhteen kertaan vaan Lupu alkoi tekemään tätä vähän väliä ravissakin. Minun oli mahdoton saada hevosta liikkeelle, enkä halunnut alkaa hevosta  raipottamaankaan, joten päätin tulla hetkeksi alas selästä. Tein vähän maastakäsinjuttuja ja nousin takaisin kyytiin. Hetken ajan oli ok ja taas ravista yhtäkkiä seis ja jumittuminen. Siinä vaiheessa itselläni alkoi viimeistään jo hälytyskellot soimaan ja ihmettelin tälläistä käytöstä. Jatta sanoi, että Lupu oirehtii, niin kuin sillä olisi mahahaava... Jätin suosiolla siihen ratsastukset ja kokeilin juoksuttaa Lupua liinassa. Lupu liikkui ihan reippaasti, mutta liike oli aika jäykkää ja hieman tahditti välillä.

Pitää huomenna katsoa tilanne uudestaan. Jos oireet jatkuvat, niin eikai se auta muu kuin lähteä ensi viikolla klinikalle. Mistä lie johtuukaan tälläinen käytös? Mahahaava kyllä selittäisi tuollaiset jumitukset tai sitten kengittäjä on pätkässyt kaviot liian lyhyeksi. Lupulla oli nimittäin vasta kengitys ja sen jälkeen on alkanut liikkumaan vähän jäykemmin. Voihan toki jäykkyys johtua monesta muustakin asiasta ja Lupuhan on aina vähän jäykkäpoika.  Myöskin tuommoinen pelleily voi johtua ihan Lupun kovapäisestä luonteesta ja sillä saattoi olla känkkäränkkäpäivä, muttei se ennen tuolleen ole tehnyt.. Ainoastaan todella hankalassa tehtävässä (ravipohkeenväistöissä ja etuosakäännöksissä) on saattanut tuolleen jumittua, muttei normi ravissa. Täytyy nyt seurailla mihin suuntaan asia lähtee kehittymään. Toivottavasti ei ole mitään vakavampaa!

Puomiteenailua

Onpas tämä viikko vierähtänyt nopeaa! Muutenkin koko syksy on tuntunut menevän hirveää kyytiä. Tänne on satanut taas hieman lisää lunta, josko kohta voisi mennä ihan kunnolla maastoilemaankin. Alkaa jo hieman kyllästyttämään nuo maneesin seinät ;) Äidin kamera sen verran takkuilee välillä, joten varustepostauksesta ei ole tullut yhtään mitään. Katsotaan pitääkö se tehdä sitten Joulun jälkeen, jos nyt saisin vihdoinkin sen uuden kameran.

Launtaina tein samoja tehtäviä mitä Pekan valmennuksessa. Aluksi oli taasen niin hankalaa kuolaintuntuman kanssa, että aloitin suoraan laukalla ilman jalustimia. Taas on iskenyt se ongelma, etten osaa ratsastaa jalustimilla. Saan ilman jalustimia jalan paremmin hevosen ympäri, niin ratsastus on helpompaa. Laukka alkoi sujumaan ihan hyvin ja vastalaukka ympyrätkin onnistuivat. Vasempaan kierrokseen vastalaukka on hankalampaa Lupulle ja pari kertaa Lupu vaihtoikin laukan. Ravissa tein pohkeenväistöä ja avotaivutuksia. Pari kertaa myös askeleenpidennyksiä. Tällä kertaa en alkanut tekemään sulkutaivutuksia, muuta kuin kerran käynnissä. Hevonen oli jo aika väsähtänyt. Lopuksi kuitenkin yritin tehdä taka- ja etuosakäännöksiä. Takaosakäännökset vielä meni jotenkuten, mutta etuosakäännöksistä ei tullut yhtikäsmitään. Lupu vain jumittui paikalleen, eikä suostunut enää edes kävelemään. Vaikka kuin yritin käskeä eteenpäin, niin mitään reaktiota ei tapahtunut. Myöhemmin yritin vielä uudelleen, mutta sama homma. Hannakin oli upean orinsa kanssa maneesissa, niin en viitsinyt alkaa siinä Lupun kanssa tappelemaan. Täytyy harjoitella niitä silloin kun kukaan muu ei ole maneesissa, niin tarpeen tullen voin vähän enemmän käskeä sitä. :D Ne on sille hankalia, mutta vähän hankala niitä on vähän edes harjoitella, kun heppa päättää jäkittää paikoilleen. Lupu osaa kyllä hyvin ilmaista mielipiteensä!

 

Tänään oli Hannan valmennus kotihallissa. Hanna on siis Lupun entinen omistaja ja "meidän" tallin omistaja :) Aluksi juttelimme Hannan kanssa viime kaudesta ja meidän vahvuuksista ja heikkouksista. Hanna laitteli äidin kanssa maneesiin puomeja ja kavalletteja, joita menisimme. Tänään tarkoitus oli tehdä juurikin puomijumppaa Lupun kanssa, Aluksi tulimme puomeja todella hitaassa ravissa. Hevosen piti odottaa ratsastajan apuja. Hanna painotti, että ravia kannattaa ratsastaa joka päivä aluksi hitaasti, eikä heti alkaa menemään täysiä ja irroittelevasti. Tämä oli meille hyvä harjoitus, koska välillä Lupu yritti kiirehtiä pois alta ja kun puomeja korotettiin, niin Lupu yritti luistaa ulkoavuilta ja tehdä asiat itselleen helpommaksi. Seuraavaksi tulimme puomeja laukassa ja taas hevosen piti odottaa istuntaa. Lupu lyhensi hyvin askeltaan, kun vaan itse tein selässä töitä. Yksi tehtävä oli aika hankala, kun piti tulla s-mutka puomi-pysty-puomi linjalta puomeille. Tässä hevosen piti heti esteen jälkeen lyhentää askeltaan. Lisäksi Lupu ei saanut puskea ulos. Lopuksi tämäkin alkoi sujumaan ongelmitta. Ja tosiaan menimme kolmipalalla, jolla olen hypännyt viimeksi vuosi sitten. Lupu toimi sillä ihan kivasti, joten sillä menemme ainakin toistaiseksi ;)

En nyt jaksa enempää selostaa, vaan kaiken näätte videolta. Hanna kehui kovasti, että olemme kehittyneet hurjasti viime vuodesta. Tehtävät näytti helpoilta ja laukan pituus pysyi tasaisena. Ennen se oli yhtäkkistä ryntäämistä kohti esteitä. Istuntanikin on mennyt paljon eteenpäin, enkä enää makaa hevosen kaulalla ja kädet ei heilu koko ajan. :) Tuli kyllä niin postiivinen mieli valmennuksesta! Keskiviikkona uudestaan!

Kouluvääntöä

Vihdoinkin päästiis taas Pekan koulurääkkiin, kun maanantain valmennus peruttiin pakkasten vuoksi. Valmennus siirrettiin torstaille, mutta kappas silloinkin oli -20 astetta pakkasta. Tänään onneksi oli "vain" -10, joten pääsimme lähtemään valmennukseen :) Äitikin sai kuvattua kameralla videota.Nyt on siis vähän jotain todisteaineistoa treeneistäkin.

Tiistaina Lupulla oli lepopäivä ja tarkoitus oli ettei minun olisi tarvinnut mennä tallille. Meillä kuitenkin kävi pieni kommellus ja olimme unohtaneet että meillä oli sinä päivänä iltatalli, joten eipä tullut sitten tallitonta päivää ;)

Keskiviikkona menin jo päivällä tallille, koska minulla oli koulua aamusta vain kaksi tuntia itsenäisyyspäivän juhlien takia. Minun tuurilla maneesissa oli kuitenkin valmennus menossa, joten  piti sitten olla heidän tieltään pois. Aluksi Lupu vastusteli paljon kuolainta ja siirryinkin heti ravityöskentelyyn, kun käynnissä hevonen vain kipitti alta. Ravikaan ei oikein onnannut, joten päätin kokeilla laukkaa. Sekin oli alkuun aika karmaisevaa, mutta jossakin välissä alkoi sujumaan. Lopuksi Lupu toimi tosi hyvin ja oli kevyt ja pehmeä edestä.

Kuva otettu 20.3.2011, tyylikästä meininkiä ;)

Torstaina juoksutin Lupun liinassa. Ensin ilman sivuohjia ja lopuksi vähän aikaa sivuohjilla. Oli niin kylmä, etten viitsinyt pistää hulluna hevosta juoksemaan. Lopuksi Lupu meni sivuohjien kanssa todella nätisti ja jätin työskentelyn siihen.

Tänään oli Pekan kouluvalmennus. Tällä kertaa tulimme vähän myöhässä tallille, kun liikenteessä oli kauhea ruuhka, joten en ehtinyt kauheasti itse verryttelemään hevosta. Pekan tultua ryhdyttiin heti hommiin ja tänään teimme vaikka ja mitä. Ravipidennyksiä, avo- ja sulkutaivutuksia ravissa, ravipohkeenväistöjä , etu-ja takaosakäännöksiä ja vastalaukkoja. Arvaatkaas tuliko minulle kuuma? Huhhuh! Yllätyin todella paljon, kun Lupu kulki jo heti alku tunnista todella kivasti. Ei vastustellut juurikaan kuolainta ja kulki pyöreästi eteenpäin. Kuvittelin, että tunnista tulisi ihan katastrooffi kun menin kolmipalalla, mutta menikin paljon paremmin mitä viime kerralla! Vaikka kuitenkin menimme huomattavasti hankalempia asioita mitä viimeksi. Ilmeisesti se hackamore on liian kova Lupulle. En kuitenkaan sano, että meno helpolta olisi tänään näyttänyt varsinkaan väistöissä, jotka ovat Lupulle tosi hankalia. Se reagoi aina ensimmäisenä hankaloihin asoihin suullaan ja sitten paikalleen junnaamisella.


Huomasi taasen, että emme ole harjoitelleet noita jankalampia asioita riittävästi. Nyt ainakin tiedän mitä pitää alkaa oikeasti treenaamaan. En enään ikinä ratsasta vain pelkkiä ympyröitä ja syrjäytä hankalempien asioiden harjoittelua... Katsotaanko kuin kauan tämä kestää? :DD Eikun oikeasti minun pitäisi nyt ottaa itseä niskasta kiinni ja alkaa treenaamaan niitä kunnolla. Mitä hankalempia ne ovat, sitä enemmän treeniä. Ei ne harjoittelematta parane! Tietenkin pitää mennä helpompiakin juttuja, jottei hevosta ja ratsastajaa laiteta liian koville ja mielenkiinto säilyisi. Ja Lupun kanssa menimme tänään ensimmäistä kertaa ikinä sulkutaivutusta, joten.. heheh vähän vissiin jäänyt..

Sunnuntaina on Hannan valmennus kotihallissa ja ensi viikon lauantaina on vasta seuraavat Pekan treenit. Katsotaan otetaanko viikolle Hannan treenit lisäksi vai ei :)

Kauden 2012 kohokohdat

Päätin kirjoitella nyt tämän kauden kohokohdista. Haluaisin myöskin tehdä jonkun näköisen videokoosteen, mutta editointitaitoni ovat sen verran kehnot, joten saas nähdä tuleeko sellaista koskaan. Kokonaisuudessaan tämä kausi on ollut todella hyvä ja kehityimme ratsukkona aivan valtavasti. Helppoa ei kuitenkaan aina ollut ja monet asiat olisin voinut tehdä toisin. Kuitenkin tästä on hyvä jatkaa eteenpäin kohti seuraavaa kautta. Virheistä otan opiksi ja pyrin joka kerralla välttämään niiden tapahtumista. Aina niiltäkään ei voida välttyä, mutta eihän sitä koskaan kehittyisi eteenpäin, jos ei koskaan epäonnistuisi?

Kaikenkaikkiaan kävimme 15 estekilpailussa alue/kansallisella tasolla. Yhteensä 41 starttia, joista aluestartteja 23 ja kansallisia 18. Sijoituksia tuli 20 kappaletta, joista 7 oli voittoa. Mielestäni ei yhtään hullumpi lopputulos, varsinkaan viime kauteen nähden. Tuolta kilpailukalenterista voitte käydä katsomassa viime kauden tuloksia. Suurin ja vaikuttavin tekijä on varmasti ollut valmentajan/valmentajien vaihdos. Kyllä sen vain tuloksistakin huomaa. Myöskin ollaanhan me kehitytty viime vuodesta todella paljon ja viime kausi oli kuitenkin meidän ensimmäinen. Silloin hyppäsimme pääasiassa 100cm luokissa ja yksi 110cm tuli mentyä. Kun taas tällä kaudella ollaan menty pääpainoitteisesti 110-120cm luokissa. Pari 130cm rataa ollaan käyty kokeilemassa. 120cm alkaa tuntua jo helpolta, mikä olikin kesän alussa meillä tavoitteena. Kaikki tämän kauden tavoitteet oikeastaan toteutuivat, tosin P-SM kisoissa oli vähän epäonnea matkassa.

Seuraavaksi listaan tähän kauden 2012  kohokohtia.

Ensimmäinen 120cm luokka on jäänyt mieleen. Itse olin aivan paskat housussa kun radalle lähdin, mutta urhoollisesti Lupu kuljetti minut maaliin asti. Arvostelu oli AM5, joten uusinnassa jotkut esteet olivat 130cm. Uusinnassa oma voitontahtoni kostautui, kun aloin ahnehtimaan liikaa, joten yksi kielto sieltä tuli. Mutta pääsimme kuitenkin maaliin asti ja fiilis oli mitä mahtavin! VIDEO

Iisalmen kisat myöskin ovat jääneet erityisesti mieleen. Kisapaikka oli oikein mukava ja ilmapiiri hyvä. Sinne mennään kyllä ensi vuonna uudestaan! Kisatkin menivät siellä ihan hyvin. Junnucupissa kolmansia ja kympissä myös kolmansia. 120cm luokka oli vähän sähläystä, mutta sehän oli vasta meidän toinen 120cm luokka ja vieläpä kansallinen. VIDEO

9-10.6 Kokkolan kisoissa saimme joka luokasta ruusukkeen matkaamme. Myöskin ensimmäinen sijoitus 120cm luokasta. Ratoihin en kuitenkaan ollut yhtään tyytyväinen ja kisapaikkakin oli ihmeellisesti "keskellä ei mitään"  VIDEO

Kemiön kisat myöskin jäivät hyvin mieleen. Ne olivat ensimmäiset ns. "isommat" kisat minulle ja lähtöjä olikin muistaakseni hurjat 1500 koko viikonlopun aikana. Olihan täältä sinne hulluna matkaa, mutta kokemushan sekin oli ;) Meidän osalta viikonloppu meni aika laidasta laitaan ja ensimmäinen hylätty suorituskin onnistuttiin saamaan. Vastapainoksi voitettiin aluechampion kaatosateessa. Koko viikonlopun ajan vain satoi vettä, joten kelit eivät olleet kovinkaan ihanteelliset. Mutta oli se hienoa kilpailla ensimmäistä kertaa ihan kunnon derbykentällä. Minä fiksuna olin ilmoittanut myöskin itseni Kemiö speed derby luokkaan, joka oli vaikein rata, mihin ikinä olenkaan törmännyt. Sieltähän se hylätty tulikin kun emme olleet vielä valmiita sinne kaikkien derby esteiden keskelle. Kyllä me vielä joskus menemme uudestaan tuohon vaativaan derbyluokkaan näyttämään kyntemme :D VIDEO JA VIDEO

Kesän varsinainen kohokohta oli ehdottomasti Rovaniemi. Meidän osalta viikonloppu ei olisi enää paremmin voinut mennä. Kaikki radat nollilla ja joka luokassa olimme kolmeen parhaan joukossa. Yksi valkoinen ja kaksi sinivalkoista ruusuketta kahmaistiin mukaamme. Ensimmäinen 120cm voittokin tuli :) Ja mikä parasta voitimme lapland trophy:n ja tuhat euroa äidin tilille ;) Kyllä oli yhtä hymyä kotimatkalla. Muutenkin Rovaniemi on minusta yksi kivoimmista kisapaikoista ja siellä on meillä aina mennyt kisat hyvin. Viime vuonnakin voitin kaikki luokat joihin osallistuin. VIDEO

3-4.8 Tahkon kisoista jäi mieleen ensimmäinen 125cm rata. Se meni aivan loistavasti siihen asti, kunnes uusinnassa hyppäsin väärän esteen ja tuloksena hylätty toiselta vaiheelta.. Ai että otti päähän! Muut radat olikin vähän säätämistä, mutta yksi sininen ruusuke kuitenkin tarttui mukaan. Kisajärjestelyihin olimme vähän pettyneitä ja osa porukasta tuntui olevan vähän nyrpeitä. VIDEO

Venetsialaiset kuuluivat myöskin kesän parhaimmistoon. Siellä on aina niin hyvä tunnelma kaikkine mahtavineen ilotulituksineen. Meillä meni koko viikonloppu aika hyvin. Menimme pääasiassa Ranrat tonnia, jossa oli pääpalkintona myöskin tuhat euroa. Pääsimme ihan finaaliin saakka, kunnes  uusinnassa tuli kaksi puomia alas. Hevonen alkoi olemaan jo sen verran väsynyt kolmen päivän hyppyputkeen, ettei jaksanut enää nostella kinttujansa. Toki se harmitti paljon, mutta silti sain olla tyytyväinen viikonloppuun. Eihän se toinenkaan tuhat euroa olisi ollut pahitteeksi ;D Kehkeh. Kalajoella myös menimme ensimmäisen 130/120cm luokan :) VIDEO

Viimeisenä muttei vähäisempänä mieleen on jäänyt Kiuruveden kilpailut, jotka olivat viimeiset ulkokisat. Kisapaikka oli mukava yllätys ja olin järjestelyihin ihan tyytyväinen. Kentän pohja vain välillä oli turhan pehmeä. Kaksi ruusuketta lähti sieltä matkaamme. Ensimmäinen 130cm luokkakin hypättiin siellä, mutta huomasi kyllä ettemme olleet ihan täysin valmiita siihen. Alkurata oli jotain aivan järkyttävää jännityksen takia, mutta loppuradasta alkoi jo sujumaan. VIDEO

Semmoinen tiivistelmä tästä kaudesta. Mitäs tykkäsitte? :)