Kylmäää |
Hei! Nyt en olekkaan pariin päivään päivitellyt, kun yksinkertaisesti ei ole ollut aikaa. Hrrr kun tuolla ulkona on kylmä jopa -18 astetta! Toisaalta pakkanen on ihanan virkistävää. Viime vuonna tälläiset pakkaset ei tuntunut juuri miltään, kun oli totuttu 30 asteen pakkasiin. Toivottavasti pakkaset ei enään nousisi!
Sunnuntaina Eeva ratsasti ensin Lupulla. Eeva kävi kokeilemassa miltä hevonen hänen mielestään tuntuu. Mintti oli passittanut meidät keskiviikoksi klinikalle, että saadaan varmuus Lupun liikkeen suhteen. Eevan mielestä klinikalla käynti on aivan turhaa, koska Lupu ei vaikuttanut ollenkaan kipeältä. Päinvastoin Lupulla oli kauheasti virtaa. Eeva antoi Lupun mennä löysin ohjin ravia ja laukkaa, että saisi itsekseen vertyä. Suu kävi alkuun aika paljon, joka johtuu siitä, että hevonen on vain niin jäykkä ja välillä liikkuminen hankalaa. Loppuun alkoi menemään kivan näköisesti. Eeva sanoi, että siltä ei kannata nyt pyytää liikoja, kun yksinkertaisesti ei Lupu kykene siihen.
Itse hyppäsin kyytiin. Satula tuntui heti erinlaiselta. Sehän olikin Wiwwen. Aluksi Lupu tuntui mielestäni hankalalta, vaikka Eeva oli sillä jo mennytkin. Alkoi sitten kumminkin vertymään ja tuli kivoja pätkiä! ::)Maanantaina menin hallissa. Aluksi en pyytänyt mitään muuta kuin eteenpäin pyrkimystä. Ravailin ja laukkailin löysin ohjin, että paikat aukeaisi. Sitten aloitinkin työstämisen. Liike oli vähän parantunut, mutta oli silti vielä jäykkä. Tein väistöjä ja ne osoittautuivat erittäin hankaliksi. Välillä aukoi suutaan paljon, eikä liikkunut kunnolla eteenpäin. Pariin otteeseen jouduin irrottamaan kunnolla raippakäden persuksille, johan alkoikin liikkumaan. Tuli hyviäkin pätkiä. Laukassa oli aivan super ja menin yhtä puomia pitkällä sivulla. Askeleet osuivat ihan hyvin! Ratsastin lähes koko tunnin ilman jalustimia ja johan tuntui jaloissa! Voisi mennä niin useamminkin :)
Lupu treenin jälkeen |
Tiistaina meillä oli pitkästä aikaa Sanna Backlundin valmennus. Sain viime tingassa itselleni paikan valmennukseen, Peltokoskelle. Olen käynyt aikaisemmin Lupulla 2 kertaa Sannan valmennuksessa. Tykkään hänestä paljon ja olemme aina saaneet hyviä neuvoja mukaan.
Kerroin aluksi Sannalle kuulumiset ja että meillä on ollut syksyllä pitkä hyppyloma. Aloimme verkkaamaan ensin itsenäisesti hevosia ravissa ja laukassa. Sitten rupesimme tulemaan kolmikaarisella kiemura uralla ravipuomeja. Käännökset olivat aika jyrkkiä, joka oli Lupulle hankalaa. Sanna sanoikin, että hevonen ei ole kipeä vaan se on pirun jäykkä, kuin joku rautakanki! Tulimme ravipuomeja useaan kertaan molemmista suunnista.
Laukassa tulimme keskihalkaisijalla olevaa 3 esteen sarjaa. Sarjaan oli laitettu puomeista kuja, että hevonen menisi suoraan. Ensin tulimme välit 2 laukalla, eli piti lyhentää laukkaa. Lupun kanssa sujui ihan hyvin! Esteitä nostettiin ja välit piti tulla yhdellä laukalla. Tämäkin meni ihan hyvin. Oikaisin pari kertaa linjalle vähän liikaa, siitä Sanna huomauttikin. Kerran sitten tulimme ekalle esteelle liian pohjaan ja unohdin sen jälkeen ratsastaa kunnolla eteen. Vauhti loppuikin kesken ja tuli kielto. Seuraavilla kerroilla meni todella hyvin :)
Sen jälkeen aloimmekin hyppäämään rataa. Sanna oli keksinyt pitkän radan ja muistinkin sen yllättävän hyvin. Rata näytti vähän kinkkiseltä ja mukana oli muuri 2 kertaan. En ole Lupulla koskaan hypännyt vielä oikeaa muuria. En kuitenkaan panikoinut, niin kuin yleensä :D Rata oli korkeuksissa 110cm ja se sujui MAHTAVASTI! Sanna sanoikin, että todella siistiä menoa!
Tulimme vielä toisenkin radan, joka oli vähän lyhyempi. Nyt korkeus olikin 120cm, jotkut ehkä vieläkin isompia. En ole koskaan hypännyt niin isoa rataa! Rata meni HYVIN! Pari omaa mokaa tuli mukaan, esimerkiksi kielsi kerran sarjalle, kun en ratsastanut kunnolla kaarteessa. Olin niin tyytyväinen itseeni sekä hevoseen! Myöskin sain olla vähän ylpeä itsestäni, koska en ollenkaan itse panikoinut isompia esteitä! Menin vain rennosti jokaiselle :)) Itselläni kylläkin tuntui siltä että irtaannun oikein kunnolla satulasta. Kun en ole tottunut isompiin esteisiin. Fiilis oli aivan mahtava ja olin tyytyväinen tunnin kokonaisuuteen.
Sanna antoi kotiläksyksi paljon paljon puomeja ja liikutusta. Yrittää saada hevonen mahdollisimman joustavaksi, kun on todella jäykkä. Sannan yksi kommenti osui kyllä niin hyvin nappiin. " Hevosella on vaikka kuin paljon kapasiteettia ja hyppää hyvin, mutta ratsastettavuus -4!" Sanna ehdotti, kun jää nyt mammalomalle ja tulee pitempi tauko, ennen kuin pääsee taas tänne pohjoiseen valmentamaan, että tulisin Hämeenlinnaan joku kerta 4 päiväksi Sannan tallille tehotreeniin! Sanna tykkää paljon Lupusta. Alku ajoiltamme hän muistaa, että Lupu oli jäykkä, mutta nyt on jäykempi. Se on iso, jäykkä hevonen, joten tarvitsee paljon liikuntaa. Peruimme Lupun klinikka ajan, saakoot Mintti höpöttää omiaan jos siltä tuntuu :D
Olemme miettineet äidin kanssa, että muutettaisiin Etelä-Suomeen. Se oli vain tämmöinen heitto, mutta kuitenkin yksi vaihtoehto. Yksinkertaisesti ei täällä pohjoisessa ole mitään! Ei kisoja, ei kovin montaa oikesti hyvää valmentajaa. Lisäksi täältä on todella pitkät matkat etelään kisoihin. No katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan!
Perajntaina on Petran treenit, valitettavasti lauantaina emme pääse, kun minulla on rippikoulu juttuja... :(
Lopuksi vielä video valmennuksesta! Äiti tietenkin aloitti ratojen kuvaamisen jäljessä... Noo parempi sekin kun ei mitään!