Korpilahti 13-14.7

EDIT: Postaus tulee päivän myöhässä, kiitos lagisen youtuben.

Kerrankin kun joitain kuvia tuli otettua kisoissa, niin arvatkaas vaan oliko ne tallentunut muistikortille! :D Ei voi olla todellista.. No videot on kaikista viikonlopun radoista, onneksi. Meillä meni ihan kohtuu hyvin kisat, toki olisi voinut mennä paljon paremminkin. Kaksi typerää kieltoa tuli, jotka tietenkin ärsyttävät, mutta eihän niille enää mitään voi. Huoh, voisi opetella ratsastamaan!

Viime viikko otettiin Lupun kanssa rennosti, koska peräkkäisinä viikonloppuina oli kisat. Keskiviikosta alkaen sain myös Wiwwen viikoksi hoidettavaksi ja ratsastettavaksi. Wiwwe on kaverini estehevonen ja on ehdottomasti herkin hevonen, millä olen koskaan ratsastanut. Sille ei saa yhtään hermostua, sillä muuten se vetää herneet nenään ja voi alkaa hyppimään pystyyn. Ekoina päivinä ratsastinkin todella varovasti, enkä oikein saanut hevoseen kunnon otetta. Ravissa ja käynnissä se yritti pomppia paikallaan ja laukassa viskeli päätään. Sain sen kuitenkin aina lopussa rauhoittumaan ja Wiwwe kulki hyvin pitkillä ohjilla eteen alas.

Lauantaina ja sunnuntaina en voinut sitä tietenkään ratsastaa, kun olin kisoissa. Eilen Wiwwe oli ihan super hyvä ja menimme myös kavalletti linjaa eri askelmäärillä. Wiwwe tuntui todella helpolta ja kaikki vain natsasi. Tykästyin ihan toden teolla Wiwween. Se on mukavan kuuma eli siis omaa moottoria löytyy. W on todella herkkä istunnalle ja jos laukassa pikkuisen jännitän vatsalihaksia, niin se pysähtyy kuin seinään. Ihan hyvää vaihtelua Lupuun!

Tässä on ainut muistikortille tallentunut kuva :D Meillä oli mukana tollaset taitettavat pyörät.

Lauantaina oli ensimmäinen kisapäivä Korpilahdella. Menin Lupulla vielä helpot luokat; metrin ja kympin, ettei otettaisi liian isoa palasta kerralla. Metrin verkka onnistui hyvin, vaikkei Hannaa ollutkaan. Pärjättiin ihan hyvin äidin kanssa kahdestaan. Rata oli arvostelulla 367.1 ja uusinnassa oli ihan kivoja käännöksiä. Perusrata meni todella hyvin, tosin vähän lähti jotkut hypyt kaukaa, muttei se haittaa noin pienillä esteillä. Lupu oli aika virtaisa, joten sain tehdä aika monta pidätettä esteiden välissä. Uusinnassa sitten innostuin ratsastamaan aikaa, joka aluksi meni ihan suunnitelmieni mukaan. Kunnes tuli trippeli, jonka jälkeen olin suunnitellut kääntäväni toisen esteen sisäpuolelta seuraavalle esteelle. Käännös olisi ollut jyrkkä ilman isoa hyppyäkin... No arvaatkaas vaan kuka tumpelo yritti väkisin siitä kääntää, vaikka trippelille tuli iso hyppy. Olisi ollut paljon järkevämpää kiertää se este. Käännös siis epäonnistui ja venyi liian pitkäksi, jonka takia tuli ylimääräistä kiemurtelua + laukka hyytyi. Tiesin, ettemme pääse seuraavaa estettä ylitse, mutta yritin kumminkin kiemustelusta huolimatta ja kieltohan siihen tulikin. Lupu teki ihan oikean päätöksen ja taputin sitä kaulalle, jotta se rauhoittuisi.

Uusi yritys ja loppurata menikin sitten hyvin. Ärsytti tuollainen typerä virhe, mutta siinä sekunnin sadasosassa ei aina tule ajateltua sitä järkevintä vaihtoehtoa. Lupuun olin kuitenkin tyytyväinen!

Videolta näette, ettei päälläni ole oma kisatakkini..Nimittäin se jäi kotia, mutta onneksi ystävällinen tuomari oli hankkinut minulle lainatakin!




Seuraavaan luokkaan 110cm päätin olla tekemättä mitään kamikatze teitä. Halusin vain tehdä sujuvan nolla radan kuitenkin reippaassa temmossa. Yhden lyhyemmän tien suunnittelin kuitenkin tekeväni, mutta se ei ollut mitenkään uhkarohkea. Verkka meni jälleen sujuvasti ja radalle lähdin positiivisin mielin. Rata meni juuri niinkuin olin ajatellutkin ja yllätyksekseni menimme sillä hetkellä luokan kärkeen! Okei, olin vasta yhdeksäs lähtijä :D Lopulta sijoituimme toisiksi, vaikken edes ratsastanut aikaa juuri ollenkaan! Voittajaan oli kuitenkin eroa jotain kaksi sekuntia.

 
Sunnuntai olikin sitten jännä päivä, nimittäin vuorossa oli vasta tämän kauden toinen 120cm rata. Viime vuonna olimme kuitenkin tähän mennessä menneet jo kahdeksan 120cm:n rataa. Lisäksi huomasin, ettemme ole edes treeneissä hypänneet kuukausiin tuon kokoisia esteitä, joten kieltämättä jännitti ihan sikana. Rataantutustuessa esteet näytti jotenkin kauhean isoilta :D Lisäksi kyseessä oli kansallinen luokka, eikä rata ollut helpoimmasta päästä, muttei mahdotonkaan.

En okein saanut millään jännitystä pois edes hevosen selässä, vaikka mitä yritin. Verkka kuitenkin sujui taas ihan hyvin, enkä panikoinut turhia. Ristikolle en vaan saanut kahtena ensimmäisenä kertana askelta sujumaan :D Rata alkoi vähän nihkeästi alitemmossa. Kaksi ekaa estettä kuitenkin sujui vielä ihan ok:sti, mutta sitten kolmoselle jäin vaan matkustelemaan ja jalan sijaan pidätin vain kädellä. Kieltohan siihen sitten tuli, kun hevonen vain hyytyi. Paikka ei olisi kylläkään ollut huono, mutta en ollut oikein itsekkään menossa siitä ihan 100%:sti yli. Kiellon jälkeen herätin hevosen, jota en tyhmänä tehnyt jo ennen radan alkua. Loppurata sujuikin sitten ihan hyvin, tosin itselläni oli vähän sellainen hutera fiilis :D Lupu kuitenkin hyppäsi hyvin ja radan jälkeen kielto ei edes harmittanut. Vasta myöhemmin iski jälkivitutus ja ihan oikeasti alkoi ärsyttämään, kun en vaan ratsastanut. Ei se niin mene, että itse vaan istuskelen kyydissä ja toivon, että hevonen tekisi kaikki työt puolestani...



Toisaalta jäi sopivasti hampaankoloon kaivelemaan tuo rata ja ensi kerralla muistan sitten ratsastaa maaliin saakka. Todellakin haluan saada edes perkule yhden puhtaan 120cm:n radan tehtyä tälle kaudelle, sillä tuossa radassa ei ollut edes yritystä. No ei se auta, kun vaan jatkaa treeniä ja saada lisää rutiinia.

Ouluun palatessa laski +25:stä +13 asteeseen :D jippiii! + koko viikoksi luvattu vesisadetta..

Vielä loppuun vähän  kummastuttava asia, joka ilmeni lauantaina. Lupuhan on aina kisoissa kuin kotonaan, eikä koskaan jätä ruokiaan syömättä. Kisoihin tultuakin perjantaina se heti meni piehtaroimaan karsinaansa ja asettautui taloksi. Lauantaina startin jälkeen Lupu alkoi kuitenkin käyttäytyä hyvin omituisesti. Se vain visekeli päätään ihan koko ajan ja ikään kuin olisi saanut jotain sähköiskuja turpaansa. Se ei oikein uskaltanut syödä heiniä vaan viskasi aina päänsä niitä otettuaan. Lisäksi se hieroi turpaansa jalkoin tai seiniin paljon ja pärski menemään. Käyttäytyi vähän niinkuin head shaking tyylisesti. Ehdin jo kuvitella kaiken maailman kauhutarinoita  (mullahan ei siis ole yhtään vilkas mielikuvitus) ja vieläpä luin netistä head shaking syndroomasta, että se ilmenee yleensä ensimmäisen kerran 7-9 vuotiailla hevosilla ja on tyypillisempää ruunilla. Yöllä se kuitenkin oli syönyt kaikki ruokansa, mutta aamuruokiin eikä heiniin se koskenut juuri ollenkaan, mikä on hyvin epätavallista.

Random puhelinkuva. Kisoissa myytiin kypäriä ja kokeilin tällasta. Muuten tosi kiva kypärä, muttei oikein istunut mun päähän.

Kävin kävelyttämässä Lupua ja se vähän rauhoittui onneksi, mutta edelleen oli vähän omituinen. Sunnuntaina ratsastaessa se oli kuitenkin ihan oma itsensä, joten starttasin ihan normaalisti. Loppukäynneissä pään heiluttaminen kuitenkin taas alkoi. Korpilahdella oli oikeasti todella paljon paarmoja, joten voi olla, että Lupu hermostui siitä...

Alkuviikon olen hevosta seurannut ja se on tarhassa lähinnä vain ravannut ympyrää, vaikkei ötököitä paljon ole nyt edes ollut sateisen/tuulisen ilman takia. Syönyt se on kuitenkin ruokansa, vaikka edelleenkin päätä hieman viskellyt. Karsinassa se on ihan rauhassa ja normaali. Korpilahdella se oli karsinassa pahin, vaikka ihan sisätallissa olimmekin. Eilen ratsastin maneesissa ja Lupu ei viskellyt päätä, mutta takapää lonksahti alta muutaman kerran ja heppa vaikutti kisojen jälkeen aika väsyneeltä. Tänään se oli onneksi jo pirteämpi. Voi olla, ettei se ole kisoissa oikein saanut kunnolla levätä, sillä iso autotie oli ihan tallin vieressä. Kuitenkin me olimme siellä myös viime vuonna, eikä silloin ollut tällaista ongelmaa. Eikä Lupu ole koskaan tuolleen viskellyt päätänsä.

Täytyy nyt seurailla tilannetta ja toivoa, ettei kyse olisi mistään vakavemmasta. Näitä ongelmia nimittäin on tälle vuodelle ollut jo ihan riittävästi. Ötökät sitä ainakin tuntuu häiritsevän tavallista enemmän ja täytyy hankkia ainakin jostain sellainen ötökkähuppu. Loimihan sillä jo onkin.. Ja tarhata sitä vaikka vaan puolipäivää, jos vaan juoksee öttiäisiä karkuun.

Seuraavat kisat olisi ensi viikolla (to-la) Rovaniemellä ja siellä ainakin on paljon mäkäräisiä....