lauantai 1. maaliskuuta 2014

Viime aikojen kuulumisia

Heippa taas kaikille! Nyt kyllä jotenkin tökkii tämä kirjoitus pahasti. Mitä kaummaksi tätä lykkään, niin sitä hankalampi on kirjoittaa... Paljon on taas tapahtunut lyhyen ajan sisään ja koulussa oli erittäin kiireistä viimeisen parin viikon aikana, joten senkään puolesta en kerennyt tulla kertomaan kuulumisia. Nyt onneksi alkoi hiihtoloma, joten täytynee ryhdistäytyä blogin äärelle.Varautukaa siis jumbojätti postaukseen!

Apua, tajusin juuri, että olin melkein kuukauden blogitauolla!

Viimeksi kirjoittelemieni Petran treenien jälkeen otettiin seuraava viikko (vk6) vähän rennommin. Foxi sai pari vapaa/kävelypäivää, uudet popot jalkoihin, kerran se pääsi juoksutettavaksi liinassa ja myös irti maneesissa ja kolme kertaa ratsastin itsenäisesti sileällä. Kettu oli ravissa todella hyvä ratsastaa, mutta laukka oli edelleen se kompastuskivi. Hannan valmennuksessa menimme kolmipalalla ja F oli yllättävän rauhallinen kavaleteilla. Sileällä ratsastaessa en pysty kolmipalalla laukkaamaan paria ympyrää pidempään rauhallisesti, niin nyt Kettu meni ihan rauhassa samaisella suukalustolla "hyppytunnilla". 

Hankitreeniä!
Viikolla 7 Foxi oli alkuviikosta sileällä kiva ratsastaa ja vasen laukka oli yhtenä päivänä melkein jopa parempi, mitä oikea! Menin monena päivänä ilman jalustimia, sillä siten sain paremmin pohkeen lähelle hevosta ja näin ollen Foxi ei pääse niin helposti puskemaan jalkaa vasten. Maijan kouluvalmennus oli keskiviikkona ja Foxi oli erityisen hankala vasempaan suuntaan. Hommasta ei meinannut tulla yhtään mitään, kun otettiin mukaan myös yksi puomipino, jonka jälkeen heppa lähti aina tuhatta ja sataa eteenkin vasempaan suuntaan. Lopulta Maija hyppäsi Ketun kyytiin ja näytti ammattilaisellakin olevan hankaluuksia hevosen kanssa. Maija löysi kuitenkin suurimman syyn tähän ongelmaan, nimittäin satulan. 

Yhden päivän treenailut
Foxilla on käytössä Lupun entinen Antareksen satula, joka on sille ihan ok, muttei mikään priima. Ongelma on kuitenkin se, etten tuossa satulassa pysty saamaan  jalkaa tarpeeksi lähelle hevosta, mikä on Foxin kanssa aivan välttämätöntä. Lupulla satula oli hyvä, sillä sen kanssa jalka piti olla heti reaktion tullessa irti, kun kerta kyseessä oli hieman laiskahko hevonen. Foxi on myös jäykkä eteenkin vasemmassa kierroksessa ja laukassa yrittääkin heittää peräpäätä sivulle, jos pyytää yhtäänkin hankalempaa asiaa. Nyt täytyy siis jumpata hevosta ahkerasti! 

16.2 Minulla oli Hannan valmennus, jossa kokeilin mennä Hannan satulalla. Se on aikoinaan tehty mittatilauksena Foxille ja Winolalle, joten se on aivan passeli penkki Foxille. Ratsastin tuolla CWD:n satulalla, kun koeratsastin molempia ja silloin ainakin tykkäsin penkistä. Jälleen heti istuttuani satulaan sain paljon paremmin pohkeen lähelle hevosta, eikä istuntani ollut enää niin tuolimainen.

Hannan penkki
Tämmöisen viritelmän Hanna laittoi
Menimme taas kolmipalalla puomeja, eikä niitä lopulta nostettukaan esteiksi, kun tarkoitus oli vain jumpata hevosta. Ravissa F oli aivan kamala, vaikka ulospäin näyttikin ihan hyvälle. Se ei ole ollut varmaan koskaan ravissa noin vahva ja minulla meinasi kädet puutua ravityöskentelyn aikana, eipähän tarvitse käydä salilla! Päädyttiin hakemaan laukkatyöskentelyyn gramaanit ja se osoittautuikin loisto valinnaksi, sillä niidenkin kanssa riitti tekemistä. Tästä tunnista video alla:



Valmennuksen jälkeen oli vuorossa palaveri Hannan ja Maijan kanssa, jossa käytiin läpi asioita laidasta laitaan, niin valmennuksista, kisoista kuin myös ruokinnasta ja perusratsastuksesta. Tehtiin myös alustava suunnitelma kisakalenterista ja asetettiin aika kovia tavoitteita tulevalle kaudelle SM-kisoja silmällä pitäen. Tavoitteet eivät ole mahdottomia, mutta tarvitaan paljon työtä, jotta niihin pääsisimme. Ajattelin, että skipattaisiin vielä tänä vuonna SM-karkelot ja kokeilisimme vasta ensi vuonna hypätä kyseisissä kisoissa. Hanna oli kuitenkin sitä mieltä, että kannattaisi ainakin yrittää treenata siihen malliin, että osallistuisimme sinne jo tänä vuonna. En kuitenkaan pety ellemme tavoitteeseemme yllä, mutta parhaamme yritämme! Tavoitteita saa ja pitää laittaa, jotta kehitystä tapahtuisi ;)

"lukituskolmipala"
Viime viikolla kokeilin sileällä kahta eri kuolainta Hannalta, joista kumpaakaan en ole koskaan nähnyt aikaisemmin. Ensimmäisenä oli vuorossa kolmipala, joka jännästi lukittuu kun tekee pidätteen. Tällä kuolaimella Foxi oli super hyvä ratsastaa tai oikeastaan paras tähän mennessä! Se toimi jopa paremmin kuin gägillä. Ennen Foxilla ratsastusta Hanna haki minut koulusta ja otettiin Hesburgerissa käymisen jälkeen Prinssistä kuvia orikuvastoon. 


Seuraavana päivänä kokeilin toista kuolainta, jossa on ns. kaksi kuolainrengasta: toinen kiinnittyy suitsiin ja toinen ohjiin. Foxi ei kuitenkaan ollut niin hyvä kuin edellisellä kuolaimella ja tälläkin kokeilin lopuksi ottaa muutaman hypyn ristikkolinjalla, niin en meinannut saada millään hevosta hidastamaan. Foxin jälkeen kävin ratsastamassa kaverini hevosella, Vikellä ensimmäistä kertaa ja heppa osoittautui oikein mukavaksi ja helpoksi ratsastaa. Viken jälkeen kävin vielä juoksuttamassa Junnun ja kävelyttämässä villiä Diamantinoa maneesissa kahden viikon karsinaloman jälkeen. - Oikea tehopäivä siis!


Torstaina ja perjantaina oli vuorossa jälleen Petran treenit Äimärautiolla. Ensimmäinen päivä oli tällä kertaa klinikan maneesissa. Valmennukset olivat 45min myöhässä, joten jouduimme odottelemaan Ketun kanssa aika kauan ja turhaan kiirehdimme paikalle. Valmennus oli hieman normaalia lyhyempi, kun olimme viimeinen ryhmä ja hallissa oli seuraava varaus vajaan tunnin kuluttua. Menin taas gramaaneilla ja kuolaimeksi valitsin sen lukituskolmipalan. Meidän gägi ei ole vieläkään tullut tilauksesta, joten jouduin riskillä kokeilemaan uutta kuolainta Äimärautiolla valmennuksessa. Kuolain osoittautui kuitenkin loistavaksi ja Kettu oli super hyvä koko tunnin ajan. Kertaakaan ei tullut vetokilpailua, eikä  hevonen ylikuumentunut. Tehtävät näette videolta ja varsinkin tuo minulle täysin uusi harjoitus: uralta täyskaarto ja väistätten estejumpalle, oli todella hyvä harjoitus Foxille, joka meinaa kuumua turhan herkästi, jos näkee esteen jo kaukaa. 

Kerran mokasin yhdellä radalla, kun olin ensin hyppäämässä väärää estettä. Tajusin sen onneksi ajoissa, sillä esteiden välissä oli muita ratsukkoja odottamassa vuoroaan, joten en olisi muutenkaan voinut hypätä niiden ylitse ;D Tästä minulla meni vähän pasmat sekaisin ja seuraavalle linjalle lähdin puskemaan, mitä Foxin kanssa ei saa missään tapauksessa tehdä. Kettu tietenkin tästä vähän innostui ja seuraava jumppis meni myös vähän sählätessä. Lopuksi kuitenkin tulimme jumpan rauhassa uudestaan ja vielä kerran tuon täyskaarto -tehtävän korotettuna.



Perjantaina lintsasin koulusta ja olin heti jo ensimmäisessä ryhmässä hyppäämässä klo 8.30. Valmennus oli isossa hallissa ja sinne rakennettiin kunnon rata pystyyn. Ennen kuin  nousin hevosen selkään, niin huomasin, että meidän jalustin oli mennyt rikki. Sillä kuitenkin pystyy vielä ratsastamaan, mutta täytynee ostaa turvallisuuden vuoksi uudet. (Ehdottomasti Hannalta Freejumpit, sillä niissä on niin hyvä tuki) Kaikki tehtävät näette taasen videolta. Kettu oli aivan mahtava, eikä koskaan ole vielä ollut minun kanssa noin rauhassa hypätessä! Alkuun menin gramaaneilla, mutta satulavyöstä meni kiinnitysrengas yllätys yllätys rikki, joten menin loppu valmennuksen ilman gramaaneita, jotka Petra olisi jo muutenkin passittanut ottamaan pois. Enhän minä kisoissakaan niillä voi mennä.. 

Vähän jännitti aluksi, että mitäköhän tästä nyt tulee ilman gramaaneita, mutta Kettu oli tuolla kuoleimella vaan niin mahtava! Virheitä toki kuski teki, mutta lopulta pääsin ne korjaamaan kiitettävästi. Lähinnä lyhennin väleissä laukkaa taas liikaa ja otin pari kertaa yhden extra askeleen linjoihin. Tulin muutaman kerran sarjan ja pysty-trippeli -linjan uudestaan. Kerran tulin aivan pohjaan isolle sarjalle (n.130cm) ja Kettu pelasti kuskin pälkähästä ja itse korjasin vielä välissä, jotta pääsimme b-osastakin yli. Linjan tulin tällä kertaa kuuden sijasta viidellä laukalla, kun ensimmäisellä kerralla tulin 7:llä! :D Seuraavalla kerralla tulin sarjalle hyvin, mutta sain typerän päähän piston alkaa puskemaan hevosta sarjan välissä ja näin ollen keilattiin hienosti puomit  b-osalta matkaan. Trippelille onnistuin kuitekin tulemaan sillä kuudella laukalla :) Lopuksi tulin vielä kerran sarjalle, jolloin pääsin  hyvin a-osalle sisään ja maltoin odottaa myös b-osalle.


Fiilis oli aivan mahtava valmennuksen jälkeen ja sai olla tyytyväinen hevoseen. Rata, jonka lopuksi tulimme oli kuitenkin ihan jo esteiden kokoisia, eikä kuskille taosta huolimatta iskenyt rimakauhu. Ratarutiinia tarvitaan vielä paljon lisää ja kuskille rauhallisuutta isommilla esteillä. Teen monesti liikaa  hevosen selässsä ja näin ollen kaikki on turhan hankalaa. Eikä minulla ole mikään kiire niille esteille, pitää muistaa hengittääkin ;) 

Hahah Petra jo vähän ärähti, kun meiltä kaikki varusteet näyttää hajoavan Äimäraution treeneissä :D Ensimmäisellä kerralla Ketulta lähti kenkä juuri, kun pääsin hevosen selkään, toisella kerralla katkesi metallikuolain ja upouudet suitset ja tällä kertaa vuorostaan jalustin ja satulavyön renkula hajosi.. Mitäköhän seuraavaksi?

Viikko sitten lauantaina satoi reippaasti lunta ja saimme nauttia tämän talven isoimmasta lumimäärästä edes yhden päivän ajan! Tottahan toki suuntasimme Ketun kanssa pellolle ja oli huisin hauskaa päästellä hangessa menemään :) Seuraavana päivänä tulikin taas kunnon plussakelit ja nyt täällä on vain vähän lunta enää jäljellä. Sulais äkkiä kaikki pois, niin pääsisi kentälle ratsastamaan!



Tiistaina oli Hannan valmennus ja meillä oli ma-to maneesissa pitkästä aikaa kunnon rata pystyssä. Olin kerennyt Hannalle jo hehkuttaa, kuinka hyvä Kettu oli Petrassa ja ,että tämä lukituskolmipala on osoittautunut oikein hyväksi kuolaimeksi. Noh arvatkaas menikö putkeen valmennus... - Ei todellakaan! Verkkahypyissä Kettu oli jo melko villi ja sain tosissani tehdä töitä sen kurissa pitämisessä. Kerran tein täyden emämunauksen pienelle okserille, kun olin itse vielä ottamassa yhden askeleen ennen estettä, mutta Kettu korjasi järkevästi hyppäämällä kauempaa, joten jäin odotettavasti jälkeen hypyssä. Tulimme eri linjoja oikeilla askelmäärillä ja välit tuntuivat tuhottoman pitkiltä, vaikka olivatkin vielä normaaleista ulkokentän väleistä melkein 2 metriä lyhyempiä. 

Koko valmennuksen ajan itselläni oli huono fiilis selässä ja koko homma tuntui yhdeltä sähellykseltä. Kerran Foxi ei ottanut pidätettä läpi neljän laukan välissä ja veti sen ihanasti kolmella laukalla... jotenkin se sukelsi siitä pudottatta puomia. Pari kertaa Foxi jäi taas pomppimaan kaarteeseen, enkä osannut ratkaista tilannetta muuten kuin pysäyttämällä hevosen. Toivottavasti uusi satula auttaisi tähän (saan siinä paremmin vasemman pohkeen kiinni), sillä kisoissa ollaan muuten ongelmissa. Nyt metrin rata tuntui haastavalta, kun Petrassa olimme hypänneet helposti 120-130cm:n rataa. Minun olisi pitänyt rentoutua enemmän kädellä, mutta silti en tajua, miten Kettu on niin erilainen kotona hypätessä kuin muualla. Saa nähdä parin viikon päästä, miten se menee kisoissa.


Valmennuksen jälkeen Hanna passitti minut ensimmäisenä Diamantinon selkään kävely -ja karsinaloman jälkeen. Ennen pakollista lomaakin se näytti melko villiltä ja saattoi vinkaista ja pukittaa yhtäkkiä. Selvisin ilman sairaalareissua ja Diamantino oli yllättävän rauhassa, mitä nyt muutaman kerran vinkaisi välillä. 

Keskiviikkona oli Maijan kouluvalmennus ja Foxi oli aivan kamala! Se välillä heitti ihmeellisesti päätään ja vastusti tuntumaa. Välillä se oli super hyvä eteenkin oikeassa laukassa. Valitettavasti en saa vanhasta kamerasta videoita koneelle (nyt muistan, miksen sitä joskus aikanaan enää voinut käyttää), joten ette näe, kuinka hankala Foxi oli ratsastaa. Epäilin koko tunnin ajan, että Ketulla voisi olla suussa jotakin, mutta toisaalta se raspattiin ihan vasta. (Pari viikkoa sitten kävi hirnuvahammas, ja Ketulta löytyi normipiikkien lisäksi takahampaista koukut, jotka täytyy käydä klinikalla sähköraspaamassa. Edessä sille oli kasvanut 5mm liikaa hammasta, joten kuolaintila oli aika minimaalinen ja siihen tehtiin kuolaimelle uusi lovi.) Maijakin sanoi, että Foxi herkkänä hevosena saattoi nyt vasta reagoida eilisiin reiluihin pidätteisiin. Ketulla varmaankin erittyy hypätessä niin paljon adrenaliinia, joten se ei silloin pahemmin välitä kovemmista pidätteittesitä, vaan on valmis syöksymään esteille milloin tahansa.

Taidekuvausta puhelimella
Jälleen kävin Diamantinon selässä ravailemassa ja heppa oli aika villinä, kun oli päässyt päivällä tarhaan ja maneesissa oli estevalmennus menossa. Onneksi minulla on hyvä tasapaino, niin en helposti tipahda. Ei minua varmaan muuten sen selkään olisi päästettykään :D 

Torstaina Foxi jatkoi pään viskelyä heti alusta alkaen ja piti ylähuultaan pinkeänä, mikä kertoo yleensä jostakin kivusta. Kävin tallissa vaihtamassa kuolaimen ja suusta en silloin vielä löytänyt mitään poikkeavaa. Normi kolmipalalla viskely vielä jatkui ja vein hevosen takaisin talliin. Hanna käski katsoa suun tarkasti läpi ja lopulta löysinkin ikävän näköisen rakon sisäpuolelta suupielestä :/ Täytyy siis jonkin aikaa ratsastaa hackamorella tai juoksuttaa hevosta. Laitoin suupieliin paljon rasvaa, kun muutenkin näytti aika kuivilta ja kävin vielä pikaisesti juoksuttamassa hevosen maneesissa.

Parisen viikkoa sitten oli kiva lumikasa tippunut maneesin katolta, eikä tallin ovi meinannut aueta :D
Diamantinolla ratsastin jälleen ja kokeilin myös vähän laukkaakin. Heppa oli suht. rauhassa ja silloin myös oikein mukava ratsastaa. Kuitenkaan siihen ei voi ihan täysin luottaa tai antaa kovinkaan pitkiä ohjia, kun saattaa yhtäkkiä keksiä taas kuskille virikettä. Melkoinen 6-vuotias ruuna!

Eilen oli melko tohina päivä, kun ratsastin kolmella hevosella. Mukavissa merkeissä alkoi siis minun hiihtolomani. Ensin kipusin Foxin kyytiin, jolla oli hackamore päässään. Kettu oli aika epätasainen edestä ja tuntui aluksi aika huonolta ravissa. Laukassa hevonen oli kuitenkin oma itsensä ja teinkin paljon laukkatyötä. Ravi parani laukan jälkeen ja kysyin vielä varalta Hannalta, liikkuiko F puhtaasti. Liikkeessä ei näkynyt mitään poikkeavaa, joten voipi olla, että heppa on vaan jumissa. Onneksi hieroja tulee maanantaina!

Muutama pippuripussi.. okei okei ei me kaikkia ihan tarvittu! :D
Tänään taas vierähti useampi tunti tallilla. Ensin kävin juoksuttamassa Foxin ja laitoin sille ensimmäistä kertaa champonin, on huomattavasti paremmat kuin sivuohjat. Foxi pitäisi muutenkin saada paremmin läpi siihen vasempaan kierrokseen, joten tästä oli sille enemmän hyötyä. Vasen kierros näytti jäykemmältä ja siihen kierrokseen laitoin hevosen menemään enempi. 

Diamantino olikin sitten astetta villimmällä päällä kuin aikaisemmin! Huh, tuli kyllä hiki, kun heppa keksi laukassa milloin mitäkin jäyniä! Sillä on muutenkin laukassa hieman työläämpää istua ja siihen päälle vielä kaiken maailman sinkoilut, niin en päässyt helpolla! Muutamien pukkejen ja skitsoilujen jälkeen hevonen tajusi, ettei kuskia saa alas selästä, vaikka mitä keksisi, niin lopuksi Diamantino oli oikein mukava ratsastaa. Ehdottomasti yksi suosikkiheppalistallani :) Tykkään aina vähän haasteellisemmista tapauksista, haha!

Wiwwe muutama viikko sitten hienostelemassa, huomatkaa jalkojen asento!
Tosiaan parin viikon päästä pe-su on ensimmäiset kilpailumme Ypäjällä Ketun kanssa, jäiks! Hannan nuoret hevoset lähtevät mukaan, joten koutsikin on mukana auttamassa. (ei me sinne oltaisi muuten lähdetykään). Saapi nähdä sitten miten kuski pärjää uuden ratsunsa kanssa, toivottavasti ei nyt saada mitään kaaosta aiheutetuksi ;)

Tästä tuli varmaan blogihistorian pisin teksti.. Toivottavasti ette kuolleet tätä lukiessa. Kannattaisi varmaan hieman kiristää postaustahtia, heh.

8 kommenttia:

  1. Jotenkin tuntui tutulta toi lause, kun totesit että Kettu on ihan erilainen vieraissa paikoissa kuin kotona. Meillä menee ihan samanlailla! Kotona ihan pienetkin radat tuntuu älyttömän vaikeilta ja epätoivo saattaa huonoina päivinä iskeä jopa ihan helpoilla, matalilla radoilla. Kotona mentäessä ratsastaja ei ratsasta kunnolla ja hevonenkin tuntuu älyttömän huonolta :D Kuitenkin vieraissa paikoissa (varsinkin kisoissa) radat tuntuu yleensä tosi helpoilta ja ärsyttääkin ihan älyttömästi se, kun kotona saatetaan jumittaa 80cm radan kanssa kun ei mikään onnistu, ja vieraissa paikoissa saatetaan hypätä 120cm rataa ongelmitta :D Oon monesti miettinyt, että onko se vaan mun päässä että vieraissa paikoissa täytyy ratsastaa kunnolla eikä vaan matkustella. Tsemppejä teille kauden kisoihin ja tossa Petran valmennusvideossa, missä hyppäsitte vähän isompaa, niin meno näytti tosi hyvältä!! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Kiva" kuulla, etten ole ainoa, jolla menee huonommin kotona kuin muualla. Toisaalta mieluummin näin päin! :D Yleensä yksin ratsastaessa en keskity kunnolla ja silloin hommat menee vähän niin ja näin. Kuitenkin kotivalmennuksissa olen keskittynyt, mutta jostain syystä ratsastan ehkä huonommin ja Kettu on muutenkin sählempi. Vieraammissa paikoissa se keskittyy paremmin ja ehkä myös itsekin.

      Kiitos paljon! Saapi tosiaan nähdä onko heppa rauhallinen vaiko täysin päinvastainen kisoissa :D

      Poista
  2. Mulla on ihan sama juttu että kotona menee valmennukset paljo huonommi :D pitää vissii vaan alkaa ahkerasti käymään muualla valmennuksissa! mitäs luokkia aiotte mennä kisoissa?:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kohta pittää käyä vaan muualla valmennuksissa ;D Mennään metri, kymppi ja kakskyt :D

      Poista
  3. Hei millä nimellä noita lukituskolmipaloja myydään ?? :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tiedä millä nimellä myydään, eikä tuota välttämättä Suomesta saa. Hanna on ostanut sen joskus ulkomailta ja on merkiltään Pessoa.

      Tämä näyttäisi kutakuinkin samanlaiselta :)

      http://equusunlimited.com/pessoa-bits/pessoa-stainless-steel-copper-moon-loose-ring/

      Poista
    2. käyppäs kattoo hööksin sivuilta ;)

      Poista
    3. Oho, ainakin samantyyppiseltä näyttäisi! Siinä ei vaan oo tuota kultaista keskiosaa. Tuo jonka linkitin, on juuri samanlainen kuin nykyinenkin.

      Poista