Sitten kuulumisiin: (toivottavasti jaksatte lukea loppuun asti)
Sunnuntaina pidimme hyppelypäivän. Rakensin Jutan kanssa maneesiin ihan kunnollisen radan portteineen, vesimattoineen ja muureineen päivineen. Ensin hyppäsin Katjalla. Ponilla en ole hypännyt itse reiluun vuoteen, joten odotin innolla tulevaa. Katja on esteillä aika hankala, koska sillä on joko kieltelypäivä, jolloin se ei suostu menemään edes ristikon yli tai hyppypäivä, jolloin se hyppää innoissaan kaikki esteet. Katja on joskus Ruotsissa hypännyt 130cm, joka on aivan liikaa tuon korkoiselle ponille. Katja on saanut siitä sitten estekammon ja minulle tullessaan pelkäsi puomien ylittämistä. Ponista kyllä huomaa, että sillä on kapasiteettia paljonkin, mikä onkin sääli, kun hyvä poni on pilattu sillä lailla. Kuitenkin Katja tuntui heti alkuun todella innokkaalta. Ja ponihan hyppäsi aivan super hyvin! Ei kieltänyt/pudottanut kertaakaan, vaikka toin sen muutaman kerran todella huonosti esteelle. Hyppäsi kaikki erikoisesteetkin ongelmitta! Ihan huippua <3 Ponilla hypätään nykyään todella harvoin, mikä näköjään tuottaa tulosta ja siten hyppyinto säilyy. Katja oikein imi esteille ja kaahotti täysiä aina seuraavalle. Olin aivan fiiliksissä. Lopuksi hyppäsimme rataa, joka oli n.80cm.
Katjan jälkeen hyppäsin Lupulla. Eevan kanssa muutimme rataa, jossa oli enemmän pitkiä lähestymisiä, kun seuraavat kisat on kentällä. Teimme mm. trippelin ja vesihaudan.Lupu tuntui alkuverkassa todella hankalalta ratsastaa. Se ei ollut yhtään energinen ja vastasi huonosti pohkeeseen ja vastusti tuntumaa. Kaarteissa se jäi taas pohkeen taakse, mikä viime Petrassa ei ollut enää ongelmana. Kuitenkin Lupu hyppäsi hyvin. Lopuksi menimme rataa, joka oli jotain 115cm. Rata meni hyvin, vaikka kaarteissa minulla oli hirviä työ ratsastaa eteenpäin niin, ettei Lupu menisi liian etupainoiseksi. Tästä päivästä jäi mahtavat fiilikset ja oli mukavaa hypätä pitkästä aikaa omassa hallissa :D
Maanantaina Lupu sai vapaapäivän, jotta jaksaisi tiistaina hypätä Pekan treeneissä. Kävin kuitenkin taluttamassa Lupua tiellä.
Tiistaina oli Pekan treenit. Ajattelin, että Lupulla olisi virtaa, kun eilen oli vapaapäivä, mutta turhaan. Se ei vastannut pohkeeseen ja alkuverkka oli yhtä helvettiä, kun Lupu vastusti tuntumaa. Yleensä kuitenkin viimeistään hypätessä Lupun ratsastettavuus on helpottunut, mutta tänään ei. Sitä oli hankala ratsastaa esteelle ja linjoilla Lupu mutkitteli ja vaihteli laukkoja miten sattuu... Argghh ihan ärsytti ratsastaa. Videolta näätte tehtävät, en niistä jaksa alkaa sepustaa. Lupu ei tuntunut mitenkään erityisen hyvältä. Treenit olisi voinut mennä paremminkin, mutta myös huonomminkin. Pekka lopuksi kehui hevosta että ratsastajaa ja sanoi, että onpas mukava, kun on saanut tälläisen ratsukon valmennettavaksi :)
Keskiviikkona ja torstaina koulutuubbailin hallissa. Torstaina Lupu oli hankala ratsastaa ja mikään ei oikein sujunut. Keskiviikkona se oli jo vähän parempi. Erityisesti vasenlaukka on yhtä tuskaa. Lupu ei asetu kunnolla vasemmalle ja puskee oikeaanohjaan kiinni. Lisäksi laukassa Lupu on ärsyttävän vino eli siis työntää peräpäätään sisemmälle. Torstaina illalla Lupu oli tarhassa riehunut, kun iltatallintekijä tuli vähän tavallista myöhempää tekemään iltatallia. Lupu oli potkaissut takajalkaan pari hokinreikää. Onneksi äiti oli ollut tallilla vaihtamassa uuteen vinkkaan renkaita, joten hän pystyi heti hoitamaan jalkaa. Äiti laittoi jalkaan betadinehauteen.
Perjantaina juoksutin Lupua vähäsen hallissa. Katsoin, että liikkuuko se puhtaasti ja onnekseni liikkui hyvin! Jalka ei ollut turvoksissa eikä lämmin, joten impparilta vältyttiin :)
Lauantaina minulle piti Ann-Louise Gustafsson estevalmennuksen meidän tallillamme. Hän on siis ruotsalainen valmentaja ja opettaa ruotsiksi ja englanniksi. Aluksi en ollut menossa valmennukseen, juuri tuon "kieliongelman" takia, nimittäin en osaa edes englantia kovinkaan hyvin... Kuitenkin eilen Jutta sai minut ylipuhuttua ja lupasi tulla minun tulkiksi, joten suostuin menemään. Ja onneksi meninkin, nimittäin sain paljon uusia vinkkejä Lupulla ratsastamiseen ja meidän ongelmiimme. Ymmärsin loppuen lopuksi aika hyvin mitä Ane puhui, mutta siltikin tulkista oli paljon apua :))
Hermoilua ennen tunnin alkua... :D |
Tulkkini Jutta ja Ane laittamassa pinteliä paremmin jalkaan :) |
Aluksi kerroimme vähän meidän taustoista ja mitkä asiat ovat meille helppoja ja mitkä vaikeita. Aloitimme kääntämisharjoituksilla. Lupun piti kääntyä siten, ettei se puske sivuille vaan pysyisi mahdollisimman suorassa. Laukassa reippaassa temmossa minun piti huolehtia, ettei hevonen pääse liian pitkäksi ja rytmi säilyisi. Aina käännöksissä minun tulee istua syvälle satulaan ja käskeä hevosta eteen ja estettä lähestyessä keventää hieman istuntaa. Tulimme muutamia esteratoja ja lopuksi korkeus oli 110cm. Lupu hyytyi vähän loppuakohden, joten sitä piti patistaa aika paljon eteenpäin.
Ane kehui, että meillä säilyy hyvin rytmi laukassa ja tasainen rytmi onkin aina kaiken perusta. Kaarteissa pitää ratsastaa enemmän ja huolehtia, että hevonen on suorana. Ane sanoi, ettei kannata kääntää radalla esteelle, jos hevonen on pitkänä ja puskee ulos, vaan kääntää vasta sitten kun kaikki palikat on kohdallaan. Lupua pitää joka päivä jumpata peruutuksilla, jotta takapää vahvistuisi. Kun esteet nousee, niin hevosen tulee ottaa enemmän takasia alleen ja mm peruutuksilla tätä saa jumpattua. Kuulemma voimme Anenkin mielestä mennä 120cm seuraavissa kisoissa. Ane kehui paljon hevosta ja tykkäsi minun istunnastani. Hän sanoi myös että tämä yksi valmennus riitti aivan hyvin. (Ane siis piti useampana päivänä valmennuksia). Itselläni jäi positiiviset fiilikset valmennuksesta ja mielellläni menen seuraavalla kerralla uudestaan, kun Ane tulee tänne :)
Sunnuntaina meillä oli aamu-ja päivätalli. Lähdimme aamutallin jälkeen maastoon Ainon ja Katjan kanssa. Tällä kertaa menimme piiiitkästä aikaa Kisakankaan maastoihin! :)) Oli niin ihanaa päästä taas siellä menemään, kun ei ole latuja yms. Reitit ei siellä vaan koskaan lopu kesken! Polut oli osittain sulat, mutta lunta oli vielä jonkin verran. Lätäköt oli Lupun mielestä pelottavia ja aluksi ei meinattu millään päästä niiden yli. Kerran Lupu onnistui säikäyttämään Katjanki ja Katjalla kävi peräpää maassa, kun jotenkin liukastui? Muutenkaan vauhtia ja extremeä ei puuttunut ja Aino onnistuikin tippumaan Katjan selästä, kun poni päätti tehdä laukassa lammikkoa ylittäessä u-käännöksen :D Kävimme hiekkakuopilla kiipeilemässä jne. Maastossa vierähti semmoiset 2,5h ja varmasti n.15km ratsastettiin. Lupu ja ratsastaja oli innoissaan, mutta kuitenkin Lupu käyttäytyi yllättävän hyvin :)
Eilen pidin kävelypäivän ja tänään olikin Petra ja päästiin ensimmäistä kertaa hyppäämään/treenaamaan kentällä. Postaus myöhemmin.Ilmoittauduin eilen OR:n kisoihin ja menemme luokat 110cm ja 120cm. Tuo 120cm vähän huimaa päätä, kun uusinta on 120-130cm... Ja kuitenkin se on meidän ensimmäinen 120cm luokka ja kauden ensimmäiset ulkokisat, eikä olla kun kerran päästy treenaamaan kentällä.... Noo pitää vaan pitää pää kylmänä ja hakea kisoista hyvää fiilistä! Muistan olla sähläämättä turhia ja pitää rytmin kohdallaan, niin eiköhän me siitä hengissä selvitä, ainakin toivottavasti:D
ois kanttinu ekaks 120 mennä vaikka arvostelulla a20 että saa varmuuden siihen korkeuteen :)!
VastaaPoistajoo tiedän :) Olisin todellakin mennyt, jos olisi ollut se arvosteluna. Pekka on sanonut, että voimme aivan hyvin mennä seuraavissa kisoissa 120cm. Lähdemme nyt koittamaan, että miten edes 110cm sujuu. Jos se menee hyvin ja meno tuntuu hyvältä, niin ei ole mitään ongelmaa mennä 120cm. Mutta jos 110cm ei oikein suju, niin en lähde edes yrittämään isompaa luokkaa. Katsoo nyt miten perusrata sujuu, uusintaanhan ei ole pakko mennä, jos siltä tuntuu :)
Poistaniinpä :) tolla hepallas näyttää kuitenkin olevan ponnua sen verran että ei oo kovin iso muutos 110-120 väliltä!
VastaaPoista