Hei vaan kaikille! Viimeksi olen postaillut teille jo yli kaksi viikkoa sitten. Koulun alkaessa ylimääräinen aika on ollut vähissä ja lukioon siirtyessä hommiakin on tullut alusta asti hieman enemmän. Lisäksi kirjoitusmotivaatio oli ollut jo pitkään nollassa, eikä hevosrintamalla tapahtunut mitään mullistavaa. Uusia kuvia ei ollut, joten turhaa olisi ollut kirjoittaa kuvatonta postausta tyylillä; eilen kävelytin 10 minuuttia ja tänään 15.. :D Jospa nyt jaksaisi/ehtisi taas postailla edes kerran pari viikossa niin tekin pysyisitte paremmin kärryillä. Kuitenkin koulu ja hevosen hoito menee blogin edelle! Viime lauantaina iskän luona pidettiin hänen 50 -vuotisjuhlat, joten siinäkin härdellissä meni oma aikansa. Tässä muutama kuva pippaloista;
 |
| Kyllä kelpas tällaiselle herkkusuulle!! |
 |
| Tai no kyllä mää mielummin niitä rössypottuja söisin.. ;) |
 |
| Salaattia, karjalanpiirakoita + munavoita, kinkku -ja lohivoileipäkakkua <3 |
 |
| Aina pitää olla vähän blinblingiä! |
 |
| Välillä meinas käydä aika pitkäksi :D |
 |
| isoveli ja Jenni <3 |
 |
| Jos ootte huomannut, niin oon aina tosi edustava.. |
 |
| En tiedä itekkään mitä tässä oikeen tapahtuu :DD |
 |
| Ja itse päivänsankari :) |
 |
| Eheiii huomaa yhtään et on otettu puhelimella.. |
 |
| Iskä polttaa kokkoa part 1000000.. Aluksi näytti vähän pahalta ;D |
 |
| Tää kuva on jotenkin tosi kiva :) |
 |
| Yön ritari |
Lappeenrannan kisojen jälkeen Lupu vietti elämäänsä karsinassa 8 päivää. Ensimmäisenä päivänä sitä sai kävelyttää 10min ja joka päivä lisäsin määrää. Lopulta kävelimme n.40 minuutin pituisia lenkkejä ja Lupu sai lopputunnin syödä vihreää. Lupu aina hörisi karsinasta kun hain sen kävelylle. Poika oli niin innoissaan päästessään jaloittelemaan ulos, joten minullakin oli hommaa pitää riiviö kurissa. Ilman ketjunarua turvan ympärillä ei olisi hommasta tullut mitään ja aika monesti sai pysäyttää ja käskeä hevosta peruuttamaan yrittäessään kiilata minun ohitseni :D
Loput kuvat (c) kännykkä.
 |
| Mun perus Coffee house -ateria ;) |
Eläinlääkärin mukaan puhe oli, että viikko kävelytetään ja sitten voi laittaa satulan selkään ja pikku hiljaa alkaa ratsastamaan. Niinpä sunnuntaina hyppäsin pojan kyytiin ja suurimmaksi osaksi työskenneltiin käynnissä ja ravattiin reilut 5min suoria pätkiä maneesissa. Meidän tallin maneesi ei mikään maailman pisin ole, joten melkein heti kun sai muutaman askeleen hyvää ravia piti siirtyä käyntiin. Muistaakseni keskiviikkoon asti jatkoin ratsastamista lisäten ravia ja ottaen suorilla myös hieman laukkaa maastossa. Ravissa tein myös jo ympyröitä jne. Lupu tuntui jokaisella ratsastuskerralla ihan mukavalta, tosin edelleenkin se oli vino kuin mikä, mutta sehän ei katoa hetkessä taivaan tuuliin.
 |
| Pupu kävi vähän piehtaroimassa :) |
 |
| Lupun mielipide rauhallisesti kävelemisestä! |
Äiti oli yrittänyt koko viikon saada ell kiinni, koska olisin halunnut tarkemmat ohjeet ratsastuksen suhteen. Keskiviikkona eläinlääkäri saatiin kiinni ja kävi ilmi, että tämäkin viikko olisi pitänyt kävellä.. Se tuli ihan olan takaa, mutta aika selkeästi hän silloin sanoi, että viikko kävelytystä ja sitten pikku hiljaa ratsastamaan. No vähän pänni, kun olin mennyt ratsastamaan liian aikaisin, mutta mistäpä minä tai äiti oltaisiin tuo tiedetty. Ainakin tuli opittua, että jatkossa kysytään kunnolla tarkat minuuttiaikataulu -ohjeet!
 |
| Innostunut sonni <3 |
 |
| Ei jumpe oikeesti!! Repesin kun näin tän kuvan XD "Hei mami, voitaisko tehä vähän jotain kivempaa?" |
Loppuviikko siis käveltiin jälleen ja sunnuntaina laitoin hepon pitkästä aikaa kävelykoneeseen (tai oikeastaan matolle) tekemään myös vähän ylämäkitreeniä. Tänä maanantaina aloitin uudelleen ratsastamisen ja ohjeena oli, että kevyesti saa ravata. Tiistaina äiti soitti Antille vielä tarkennusta ohjeisiin ja Lupulla saa koko viikon ratsastaa kevyesti ravissa tehden loivia ja isoja ympyröitä ja suoria. Väistöjä ei saa tehdä (ihan hyvä tietää tämäkin, sillä olin niitä aikaisemmin tehnyt käynnissä). Nyt kahtena päivänä, kun olen Lupulla ratsastanut, niin se on tuntunut aika huonolta tai sitten en vaan osaa ratsastaa, mikä on hyvinkin mahdollista.. Maanantaina alku sujui vielä ihan kivasti, mutta sitten ravissa Lupu oli vaan todella suustaan ja painoi siihen visusti kiinni, jee. Yritä siinä sitten tehdä pieniä pidätteitä ja kaiken lisäksi heppa kulki ravissa kivasti mutkalla. Lopulta homma muuttui molemmin puoleiseksi kaksintaisteluksi. Onneksi lopuksi heppa pehmeni 10 sekuntiksi, niin siihen oli syytä lopettaa.
 |
| Pitkästä aikaa oman hepokatin kyydissä! |
Eilen sentään meni vähän paremmin ja alku olikin ihan lupaava. Lupu vaan vänksläsi suullaan koko ajan ja kunnollinen tuntuma oli hankala pitää, mutta parempi näin kuin pureminen kiinni. Jossain vaiheessa vänksläys muuttuikin ilokseni kiinni puremiseen ja siihen se hauskuus sitten loppuikin. Yritin kaikin keinoin saada hevosta pehmeäksi ja suoraksi, mutta ei. Lopuksi en meinannut saada Lupua enää ravaamaan, kun sitäkin rupesi ärsyttämään koko touhu. Tajusin hetken rauhoittua ja antaa pitkät ohjat hepalle ja miettiä mitä tekisin toisin. Kun otin ohjat käteen ja ratsastin paremmin, niin yhtäkkiä heppa muuttui paljon helpommaksi ainakin edelliseen verrattuna.
 |
| Kamelikaula! |
 |
| Kukkuu!? |
Lopusta jäi siis ihan hyvä mieli, mutta siltikin alkoi pännimään oma osaamattomuuteni. Miksi aina hyvä ei riitä vaan aina pitää mennä paremmin ja paremmin? Miksei Lupu voisi olla yhtään helpompi tapaus? Onko minulla liian vaikea hevonen? Paranisiko asiat vaihtamalla hevosta?, ehkä ehkä ei. Näitä kysymyksiä ja monia muitakin tulee mietittyä jonkun verran, mutta turhaa niitäkään on liikaa miettiä. Eletään tällä hetkellä päivä kerrallaan ja koitetaan nyt edes saada heponen kuntoon :) Se olisi edes se lähtökohta.
 |
| Kävin viikko sitten ratsastamassa Putella yks päivä maastossa. Heheee tääkin kuva otettu melko reippaassa laukassa ;) Onneksi luottopolle alla! + Ratsastin myös yhtenä päivänä yhden meidän tallilla asuvan hevosen. Eli ihan kokonaan ei tarvinut olla ratsastamatta! |
 |
| Eeve vihdoinkin päätti ajella säärikarvansa!! |
Ensi viikon tiistaina Antti tulee Ouluun hoitamaan hevosia mukaanlukien Lupun. Tällä kertaa pliistrataan polvet ja varmaankin piikitetään se kaula paremmin. Raspataan myös hampaat mikäli vain aikaa riittää, muuten lähdetään tekemään se homma klinikalla. Viime raspaulsesta alkaakin olla melkolailla vuosi aikaa. Toivottavasti se auttaisi tuohon kuolaimeen puremis -ongelmaan. Viime vuonna ei auttanut.. :D Tai sitten alan taas ratsastamaan hahckamorella tai kohta mennään varmaan vaan maastossa täysiä laukaten ilman mitään vermeitä ;) ryhdytään-puskaratsastajaksi.com
EDIT: Tänään Lupu-pupu oli vuorostaan ihan super, kun heti alusta asti ratsastin turhaan jalalla paineistamatta. Ihan huippu fiilis, kun parin epäonnistuneen päivän jälkeen pystyin ryhdistäytymään! On tämä laji vaan niin pirun hankala.. Aina vaan toistaa ne samat virheet, ääh en koskaan opi ;DD
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti