Pohdintaa sileäntyöskentelystä

Pitkästä aikaa sain videota myös kouluvalmennuksesta! Videokoostetta tehdessäni havahduin siihen, kuinka eri tavalla Foxi liikkuu nykyisin ja onneksi muutos on ollut positiivinen. Hevonen näytti varsinkin ravissa liikkuvan letkeästi ja pysyi tasaisella kuolaintuntumalla. Laukkakaan ei näyttänyt huonolta, vaikka tuolla kerralla Foxi oli laukassa ajoittain todella vahva edestä. 

Unohdin viime postauksessa mainita, että pienen sairasloman jälkeen Foxi oli joulukuussa todella hankala ratsastaa ja sileällä yksi viikko meni täysin vetokilpailuksi. Foxille oli kertynyt aivan liikaa ylimääräistä energiaa, jota se purki pikku-ukkojen kyttäämiseen maneesissa. Se "parhaimmillaan" yhden kierroksen aikana loikki kymmenen kertaa suuntaan jos toiseenkin ja pari kertaa säikähti kavallettia (se oli liikkunut edellisestä päivästä metrin eri suuntaan) ja hyppäsi ihan kunnolla pystyyn. 

Pyysin Maijan ennen  joulua käymään Foxin selässä ja se yritti kytätä varsinkin oviaukkoa, mutta Maija sai kuitenkin lopulta ratsastettua hevosen niin hyvin läpi, että kyttäilyt jäivät kokonaan siihen. Sen jälkeen F on ollut koko ajan parempi ja parempi ratsastaa ja varsinkin tällä viikolla se on ollut ihan loistava!

Vuoden ajan meillä jatkuvasti valui kaksi eri satulaa Foxilla huomattavasti vasemmalle. Ihmettelin tätä ongelmaa pitkään ja yritin korjata asiaa laittamalla geelin satulahuovan alle ja jopa kokeilin fuskata pidentämällä oikean puolen jalustinhihnaa yhdellä reiällä vasempaa enemmän. Satulan valuminen kuitenkin välillä ahdisti todella paljon, sillä en saanut siten oikeaa pohjetta kunnolla läpi, kun olin kallistunut satulan kanssa täysin vasemmalle. Luulin vian olevan istunnassani, että istun jotenkin täysin vasemmalla ja satula sen takia valuu. Maija kuitenkin joulukuussa huomasi Foxilla ratsastaessa, että sen toinen puoli selästä on hieman toista puolta alempana, jolloin satula väkisinkin valuu toiselle puolelle. Saman nimittäin tunnen myöskin ilman satulaa mentäessäni, sillä silloinkin oikea pohje on hankala saada läpi. 

Korjasimme asian laittamalla vasemmalle puolelle satulaa pehmusteen korotukseksi, jolloin satula pysyy tasapainossa. Tämä on auttanut huomattavasti, vaikkakin edelleen satula valuu hieman. Lisäksi olen jo vuoden ajan tottunut istumaan liikaa vasemmalla, joten oikean istuinluun löytäminen on senkin takia hankalampaa. 

Aloitimme Maijan valmennuksen ravissa niin, että tulimme uran sisäpuolta ensin suoraan ja jonka jälkeen taivutimme hevosta vuoroin oikealle ja vuoroin vasemmalle niin, että hevosen rungon täytyi muuten olla aivan suorassa. Tämä oli tosi hyvä harjoitus, sillä jouduin todella keskittymään siihen, ettei Foxi karannut oikealle, mitä ilmeni molemmissa suunnissa. Foxi oli varsinkin tuota tehtävää tehdessä aivan älyttömän hyvä, oikeastaan paras ikinä! Se liikkui täysin tasaisella kuolaintuntumalla ja sopivan pyöreänä ja rentona eteenpäin. Harmi, ettei siitä tullut videota.

Tämän jälkeen tulimme ensin ravissa videolla näkyvää tehtävää. Laukka minun piti nostaa uran sisäpuolelta ja kaksi ensimmäistä kertaa epäonnistui, sillä F ei halunnut ottaa kunnolla vasenta takajalkaa alle ja nosti väärän laukan. Lopulta sain noston onnistumaan, mutta suoruudesta voidaan olla toista mieltä. Mielenkiintoista on ollut se, että ennen helpompi laukka eli oikea on nykyään meidän huonompi. Se varmaankin johtuu juuri siitä vasemmalle valumisesta, sillä oikeassa kierroksessa en vain millään pääse istumaan kunnolla sisäpuolella. 

Vasemmassa laukassa Foxi toimi aluksi oikein mukavasti, mutta kun otimme mukaan lyhyet raviin siirtymiset ja laukannostot, niin Foxilla alkoi toistojen myötä vähän keittämään. Oikeassa laukassa F ei ollut koko tunnin aikana edes hyvä. Se oli siihen suntaan ajoittain todella vahva ja käteni huusi hoosiannaa, kun Maija käski armotta jatkamaan työskentelyä. Saimme kuitenkin lopulta muutaman kelvollisen pätkän.

Loppuraveissa laukan jäljiltä F oli aluksi vahva edestä ja yritti juosta alta. Normaalisti itsenäisesti työskennellessäni vähän lintsaan tässä asiassa ja annan hevosen kävellä hetken rauhassa, jolloin vasta jatkan ravityöskentelyä. Nyt ei kuitenkaan siihen ollut mahdollisuutta, joten koitin vain parhaani mukaan tehdä pidätteitä ohjasta ja eteenkin istunnalla ja myödätä aina, kun hevonen vähänkin hellitti. Tsadaam yhtäkkiä Foxi oli melkein yhtä hyvä ravissa kuin ennen laukkoja! Uskomaton fiilis, kun sain sen taas odottmaan ja pehmeäksi ja vieläpä ilman käyntipaussia.

Huomenna onkin sitten Hannan estetreeni luvassa, saas nähdä onko heppa ihan villinä ;D