sunnuntai 1. kesäkuuta 2014

Kevään valmennuksia

Ihanaa, kun kesäloma vihdoinkin alkoi! Viimeiset viikot ovat olleet todella kiireisiä niin harrastuksen kuin myös koulunkin parissa. Kaverini hevonen Wiwwe on ollut minun "ottohevosena" parin kuukauden ajan omistajan lukiessa pääsykokeisiin. Lisäksi olen ratsastanut paljon Hannan hevosilla, lähinnä nuorilla, joten koneella istumisaikaa on ollut rajoitetusti. (Torstaina mm. ratsastin viisi hevosta ja eilen neljä.) Kesällä yritän aion kuitenkin skarpata blogin suhteen!

Tosiaan olen edelleenkin pahasti jäljessä näiden postauksien kanssa, mutta lätkäisen taas vanhoja videoita valmennuksista ja kisoista tänne, jotta kenellekään ei jää pimentoon, mitä olemme puuhailleet viime aikoina.

Väsynyt heppa Ypäjältä tultua
Päiväkännit klinikalla
Ypäjän hallikisojen jälkeen Foxilla oli kevyempää ja se myös käytettiin klinikalla rokottamassa ja sähköraspaamassa. Talvella Foxin kävi raspaamassa Hirnuva hammas, mutta Foxilla oli isohkot takakoukut, joita ei käsiraspilla saatu pois. Kaikkea ei voitu ottaa yhdellä kerralla, joten puolen vuoden päästä  viedään F uudestaan klinikalle. Klinikalla myös laitetaan rokotukset suoraan kipaan, joten kisapaikoilla ei tarvitse näyttää todistusta erikseen, kätevää! :)

27.4 pääsimme ensimmäistä kertaa kentälle hyppäämään pieniä jumppatehtäviä. Foxi oli super innoissaan, mutta pysyi hyvin pöksyissään, eikä pahempia jarruongelmia ilmennyt. Kunnon videota ei valitettavasti ole kameran unohtuessa kotiin, mutta tässä pari puhelimella otettua pätkää:



Vappuna päästiin sitten kunnolla hyppäämään kentällä pitkästä aikaa Petran treenejen parissa! Meillä on ollut parina edellisenä kertana jotain muuta menoa juuri silloin kun Petra on ollut Oulussa. Myös ensi viikolla jää Petran treenit välistä kisojen takia.

Sileänverryttelyssä F oli ajoittain todella vahva ja menossa. Olisi kannattanut laittaa alkuverkkaan gramaanit, mutta päätin kärvistellä ilman. Eipähän tarttenut tehdä ylimääräistä käsitreeniä! Verkka oli siis yhtä vetokilpailua, enkä päässyt työstämään itse pyöreyttä taikka muuta "hienosäätöä" juuri yhtään. Verkkahypyt teimme puomi-pysty-puomi -jumpalla, joka meni meidän osalta ihan kelvollisesti. Tämän jälkeen hyppäsimme erilaisia pieniä ratoja sisältäen jumppalinjaa, yksittäistä pystyä/okseria, sekä viimeiseksi tulimme pysty - kolme laukkaa -okseri - neljä laukkaa - pysty -linjan, joka oli melko ahdas. Esteet pysyivät ensimmäisen päivän tapaan pieninä, ainoastaan jumppapystyä nostettiin reippaammin. Foxi selvitti sen hienosti, vaikka itse mietin, meneekö se innostuessaan ahtaista kavalleteista läpi.



Toisena päivänä laitoin sileänverryttelyyn suosiolla gramaanit, jottei F olisi niin vahva hypätessä. Tämä kannatti, sillä Foxi oli heti verkkahypyistä alkaen paljon paremmin kuulolla. Verkkahypyt onnistuivat super hyvin! Petralta tuli paljon positiivista palautetta siitä, kuinka nopeasti olen oppinut ratsastamaan täysin erilaisella hevosella. Hän sanoi, että Foxi sopii minulle kuin nappi silmään ja olemme ratsukkona sopusuhtainen. Lupun kanssa olimme ikään kuin erilinen hevonen ja erillinen ratsastaja. Meno näytti aina hiukan vaivalloiselta, kun minä yritin epätoivoisesti puskea isoa ja hitaampaa hevosta eteenpäin :D Hieno hevonen Lupu oli, mutta ei minun tyyppiseni, ikävä silti on välillä kova <3

Lupu <3
Foxi lentää
Noh, itse rata menikin sitten päin honkia! Ei ollut yhtään rytmiä ja kolme puomiakin otettiin matkaan. Valmennuksissahan me käydään harjoittelemassa, ei näyttämässä aina parasta osaamista, mutta silti oma huono ratsastus jäi kaivelemaan. Heti ensimmäinen este tuli alas, vaikken erityisen huonosti sille tullutkaan. Petra oli tässä välissä ajatellut, että hyvä että otti ensimmäisen alas, jotta F on sitten loppuradasta varovaisempi. Foxin kohdalla ensimmäinen puomi ei ollutkaan hyvä juttu, vaan se hermostui pudotuksesta ja koko loppurata oli vähän alitempoinen, mutta silti jotenkin hätäinen. Nyhdin välillä laukkaa liikaa pois ja viimeisellä linjalla Foxi pelasti kuskin täysin pinteestä. Verkassa hyppäsin saman linjan 8:lla laukalla, mikä oli hyvä ratkaisu matalemmilla esteillä, ettei F innostu liikaa. Nyt linjan päässä oli n. 140cm okseri ja edelleenkin tulin sen typeränä 8:lla laukalla, sujuvamman seitsemän sijaan. Pohjaan siis tultiin, mutta yli mentiin puhtaasti...



Lopuksi tulin vielä uudestaan lyhennetyn radan, joka oli paljon parempi, mutta edelleenkin olisin saanut antaa hevosen laukata enemmän. Viimeinen linjakin onnistui super hyvin sillä seitsemällä laukalla! 

Ennen Korpikylän kisoja hyppäsimme kotona vielä kerran. Laitoin pitkästä aikaa gramaanit kotitreeneihin. Verkkahypyt onnistuivat mukavasti ja Foxi teki hyviä hyppyjä! Noh sitten tulimme ensin radan pienempänä ja minulle iski joku angstivaihde päälle.. Ensimmäinen linja onnistui ihan hyvin neljällä laukalla, toiselle linjalle oli vähän hankalempi tie ja siinä tuli mutkittelua. Välissä en ratsastanut yhtään ja päästin hevosen menemään linjan viiden laukan sijaan neljällä.. Aloitimme radan alusta ja sain linjoihin oikeat askelmäärät, tosin puomi otettiin matkaan, kun en vieläkään ratsastanut sitä viittä laukkaa riittävästi odottaen. Lopuksi oli vielä sama viiden laukan linja toisinpäin ja jätin sen kokonaan ratsastamatta?! Pysäytin vain hevosen siinä välissä, vaikka olisin hyvin voinut jatkaa.. Viimeinen linja uusiksi, eikä siinä ollut mitään ongelmaa.


Heh, neljä laukkaa kävi hieman pitkäksi..
Seuraavaksi oli vuorossa sama rata isompana. Pari ensimmäistä linjaa onnistui jo paremmin, tosin otin toiselta linjalta taas sen saman puomin matkaan. Itse könötin ja keikuin vain satulassa, sen sijaan olisi pitänyt laittaa perse penkkiin ja ratsastaa... Minulla on nykyään ongelmana juurikin tuo, etten saa persettä pidettyä siellä satulassa ja sen seurauksena Foxi pääsee kiskomaan minua ominpäin.. Sarjan jälkeen aurinkoportille taas pysäytin hevosen ilman mitään syytä. Oma huono ratsastus vain kiukutti hulluna ja Hanna sai kuunnella minun huonoja selityksiä siitä, miksen jatkanut rataa. "Hevonen kiskoo", "tuntuu huonolta" ja "tää ei oo mun hanskassa", oli selityksenä, heh... Hanna vaan sanoi, ettei Foxi ainakaan ulospäin näyttänyt huonolta, kiskovalta jne. Todellisuudessa en itsekään ollut sitä mieltä, vaan keksin tekosyitä sille, etten ottanut itseäni niskasta kiinni ja ruvennut ratsastamaan sähläämisen sijaan.




Tulimme viimeiset kolme estettä uudestaan ja ne myös ratsastin, vaikka edelleenkin vähän meni sähläilyksi.. Sen jälkeen tuli Hannalta vähän tulista palautetta ja itse päätin koota itseni ja tsempata vielä viimeiseen rataan. Ihan älytöntä, kun kotitreeneissä minulle saattaa iskeä joskus tuollaisia "en osaa" -kohtauksia, enkä koskaan missään muualla rupea tuollalailla höpöttämään.

Viimeisen radan ajaksi tuli sopivasti muutama katsoja kentän laidalle, joten en senkään puolesta kehdannut ratsastaa niin huonosti. Ja kas kummaa, kun kuski keskittyy ja ratsastaa valittamisen sijaan, hommat rupeaa sujumaan! Viimeinen rata oli huomattavasti parempi, tosin hyppäsin lopuksi väärän linjan, mutta sen tulimme sitten vielä yksittäisenä uudestaan. Fiilis koheni huomattavasti radan jälkeen ja taas tuli huomattua, kuinka tärkeää on itse keskittyä tehtävään.


Näiden valmennuksien jälkeen oli kolmen viikonlopun kisaputki, josta seuraavassa postauksessa! ;)

2 kommenttia:

  1. Toi Foxi sopii sulle kyllä oikeasti kuin nenä päähän! Tsemppiä teille kauden kisoihin ja valmennuksiin, ootte huippu pari :)

    VastaaPoista