maanantai 23. heinäkuuta 2012

Hyppytreenit

Valitettavasti uutta materiialia ei pahemmin ole, joten saatte tyytyä muutamaan vanhaan kuvaan. Lisäksi kunnollista videomateriialia tämän päivän valmennuksesta ei ole, kun kamera unohtui kotia, joten saatte nyt tyytyä kännykkälaatuun..

Perjantaina menimme Essin kanssa pitkästä aikaa maastoon. Lupu käyttäytyi yllätttävän hyvin, mitä nyt muutaman kerran testasi vähän, että onko pakko ja parit ilopukitkin vetäisi. Ainut ongelma oli vaan yksi vesilammikko, minkä ylitse täytyy mennä mennessä ja tullessa. En saanut Lupua kummallakaan kerralla siitä ylitse, joten Affe(Lupun morsmaikku) meni edeltä. Tarkoitus oli tehdä kevyt maastolenkki, mutta kuinkas kävikää innostuimme kiipeilemään hiekkakuopilla mäkiä ylös ja alas varmaan tuhat kertaa.. Hevoset olivat ihan hikisiä 2,5h reissun jälkeen :D Mentiin yhteensä reippaat 21km. Affe ja Lupu ja myöskin kuskit olivat ihan mielissään. Lupu innostui välillä vähän liikaakin, kun lähti itse omasta tahdostaan vaan täysiä kiipeämään ylämäkeen. Hahah joissakin ylämäissä oli horsmapuskia ja Lupu ja Affe hyppäsi aina niiden ylitse ;D Oli kyllä jälleen mukava reissu!

Tytsyt maastoesteillä

Lauantaina menimme Essin kanssa uittamaan hevosia. Tällä kertaa menin Katjalla. Katjahan on varsinainen vesipeto! Heti kun näki meren, niin poni suurinpiirtein syöksyi sinne ja alkoi heti etujalallaan räiskyttämään vettä päälleni. Olin jo siinä vaiheessa ihan märkä. Poni meni innoissaan myöskin uimaan asti! Oli kyllä huippua, kun ei tarvinnut keskustella ponin kanssa, että mennäänkö veteen vai ei... Vesi oli muuten todella lämmintä. Ei haitannut, vaikka kastuinkin läpimäräksi. Koko päivän lähestulkoon satoi vettä, mutta onnistuimme käymään uittamassa niin ettei satanut yhtään :)

Minun oli tarkoitus laittaa Lupu kävelykoneeseen, muttei minulla ollutkaan yhtään kolikkoa mukana. Kävelykone maksaa siis euron riippuen ohjelman pituudesta. Lisäksi voi valita erinlaisia ohjelmia, esimerkiksi välillä ylämäkeen kävelyä ja sitten taas reippaammin tasaista jne. Lupu sai sitten olla vaan tarhassa koko päivän.


Sunnuntaina ratsastin Lupulla ihan kunnolla koulukiemuroita... tai ainakin yritin. Osasin jo odottaa pahinta, koska en ollut sillä ratsastanut kunnolla pariin päivään.. Alkuun tein käynnissä väistöjä ja taivutuksia. Aluksi vastusteli kuolainta, eikä suu meinannut millään rauhoittua. Kun sain Lupun lopulta käynnissä hyväksi, niin rupesin ravailemaan. Ravissa hevonen oli ihan super! Kulki pyöreänä ja taipui kumpaankin suuntaan hyvin.Välillä vähän takaosa tuntui vaan ponnettomalta. Noh auta armias, kun rupesimme laukkaamaan! Kaikki rentous ja pyöreys oli poissa. Lupulle laukka on ollut viime aikoina hankalampaa, kun se ei meinaa siinä pyöristyä ilman, että annan annan enemmän ohjaa ja alkaa vastustelemaan kuolainta. Nytkin laukkasimme monta kierrosta pelkästään ympyrällä juuri miitään pyytämättä. Pyysin vain asetusta ja pohkeella puristin niin kauan, kunnes heppa antaisi periksi. Eihän se tietenkään antanut, vaan laukkasi pää kohti taivasta laahustavaa laukkaa tai sitten täysiä. Jouduin välillä vaihtamaan askellajia, jotta saisimme rentouden takasisin... Mutta taas kun nostin laukan, niin kaikki oli hankalaa. Lopulta vaihdoin suunnan vasempaan laukkaan ja johan rupesi sujumaan. Kun sain vasemman laukan hyväksi, niin oikeakin alkoi sujumaan. Voi että kun se aina protestoi hulluna oikeeaan kierrokseen aluksi.. ARGGH. Noh loppuraveissa heppa sai venyttää kunnolla kaulaansa ja ravasi oikein hienoa letkeää ravia :)

Tänään oli vaihteeksi Petran treenit Äimärautiolla. Vinkkamatka meni hyvin, vaikka Lupu matkustikin yksin. Se pelkää nimittäin hulluna rekkoja ja rekan kohdalla vinkka heilahtaa aina, kun Lupu ilmeisesti saa kauhiat kilarit rekasta. Kaverin kanssa matkustaa kyllä hyvin. Nyt laitoimme ikkunaan "verhon", jottei Lupu näkisi rekkoja ja viritelmä toimi!


Alkuverkoissa Lupu tuntui hyvältä. Kunnes Petra tuli ja aloimme kaikki kolme yhdessä verryttelemään ympyrällä. Lupu alkoi suustaan erittäin hankalaksi ja lisäksi tuntui edestä raskaalta ja takaa laiskalta... Alkuverkka hyppelöiden jälkeen rupesimme tulemaan kolmen esteen linjaa, jotka ensin mentiin neljällä ja isommilla esteillä kolmella laukalla. Aluksi Lupu oli siinäkin hankala ja minun oli todella hankala saada hevonen suoraksi. Meinasin lyödä jälleeen hanskat tiskiin ja ottaa lopputilin! Onneksi sitten kun aloimme tulemaan kunnolla ratoja, niin heppa tuntui todella hyvältä. Ensimmäinen isompi rata meni vähän hätäisellä fiiliksellä. Hevonen kyllä hyppäsi hyvin, mutta itse pyysin laukkaa vähän liian hätäiseksi ja lähdin ylävartalolla turhan aikaisin hyppyihin mukaan. Viimeinen rata kuitenkin onnistui hyvin ja itse pysyin rennompana. Lupu kyllä hyppäsi erittäin hyvin tänään ja Petrakin sanoi, ettei ollut sellaista sähläystä kuin viime kerralla :)

Viikonloppuna olisi sitten Rovaniemellä kisat. Tällä kertaa kukaan ei tule meidän kyydissä mukaan, joten matkaamme sinne sitten äidin kanssa kahdestaan (:

9 kommenttia:

  1. Tulen niihin kisoihin kuvaamaan! (Sattumalta)
    Voin lähettää sitten videoita ja kuvia susta ja Lupusta! :). Mitä luokkaa hyppäät?

    :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sepä kiva! :) Hyppään lauantaina 110cm pikku trophy karsinta luokan ja 120cm. Sunnuntaina jos pääsen, niin pikku trophy finaalin 110cm, jos en pääse siihen niin mut siirretään toiseen 110cm luokkaan :)

      Poista
    2. Annatko säpön niin lähetän ne kuvat :).

      Poista
    3. Tai siis lähetän huomenna lisää kun pääsit sinne finaaliin :).

      Poista
    4. kirppu.kankaala@hotmail.com

      Poista
  2. Hei sain justiinsa pari vinkkiä hevosen rentouttamiseen ja kun luin sun laukkatyöskentelyongelmastasi niin mietin, että nää vois auttaa suakin :) eli jos hevonen vaan kulkee pää taivaissa jännittyneenä niin yksinkertaisesti vaan yliasettaa joko ulos tai sisään. En tiedä kumpi Lupulle sopii paremmin, omani on vähän saman oloinen ja sillä toimi sisään asetus. Ihan siis rumasti vaan asettaa hevosen naaman melkein omaan varpaaseen. Tämä perustuu siihen, että heppa tajuaa itse rentouttaa niskansa kun sille ei anneta vaihtoehtoa kulkea pää ylhäällä. Heti kun tuntee, että niska rentoutuu, päästää asetuksen pienemmäksi ja jos taas mennään jännittyneenä naama ylhäällä niin uudestaan asetukseen. Meidän Rasmulla ainakin toimi ja tää oppi on siis peräisin ihan Strömsholman kuninkaallisesta ratsikoulusta missä Kyrakin on käynyt joten ei pitäisi mitään ihan huuhaata olla :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon vinkistä! Täytyypä kokeilla seuraavalla kerralla, että auttaako yhtään asiaa :) Tulee itsellä vaan niin turhautunut olo, kun heppa rupeaa hankalaksi ja ei tiedä oikein mitä pitäisi tehdä asian korjaamiseksi. Laukka on juuri meillä se pahin ongelma, eteenkin oikea. Jos aloitan laukkatyöskentelyn vasemmalta, niin sen jälkeen oikeakin on helpompi, mutta toisinpäin ei onnistu..

      Poista
  3. Periaatteessa tuo hhein juttu on ihan hyvä ja toimiva, mutta kannattaa lähteä opettamaan hevoselle homma ihan alusta asti, eikä asettaa hevosta vaikeaan asentoon, jolloin se ei välttämättä tiedä, mitä siltä odotetaan. Juttu on ihan yksinkertainen, eli hevosen täytyy myödätä aina, kun ratsastaja laittaa painetta ohjaan. Tämän voi opettaa aluksi pysähdyksessä, jolloin on todennäköistä, että hevonen rupeaa pyörimään ympäri. Antaa pyöriä ympäri, kunnes tajuaa, ettei se ole sitä, mitä ratsastaja haluaa. Kun hevonen myötää seisten päätään puolelta toiselle, samaa voidaan toistaa askellajeissa. Oleellista on myödätä heti, kun hevonen myötää päällään. Eli ohjalle myötääminen ei ole kaikille hevosille automaattinen juttu, jolloin se pitää opettaa hevoselle ja tehdä "automaatioksi". Kaikenlainen tappeleminen ja koulutusvaiheiden yli hyppääminen voi aiheuttaa hankaluuksia. Hedelmällisintä ratsastus on silloin, kun ratsastus pysyy yksinkertaisena, eikä ole mitään rakettitiedettä. Uskon, että itselläni yksi hevosistani on hiukan samantyyppinen ratsastettava kuin Lupu, joten tunnistan samoja tuntemuksia aika ajoin :) Omalla kohdalla se on auttanut, että ratsastettaessa hevosella on koko ajan jokin tehtävä, hevonen reagoi heti apuihin ja ratsastus lopetetaan aina onnistuneeseen juttuun. Joskus olen hypännyt alas selästä suoriltaan hyvän laukanvaihdon jälkeen :D

    Susta tulee hyvä ratsastaja, kun jaksat pohtia omaa ratsastusta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo olemme tätä tehnrrt jonkun verran entisen valmentajani kanssa. Ihan myöskin maastakäsin. Pitäisi tehdä jatkossa tuota joka ratsastuskerralla, jotta asia menisi hevoselle parimmin perille. Ei riitä vain, että tekee kerran pari vuodessa :D Ollaan tehty tuota myös ihan Lupun suunkin takia, kun se meinaa vänkslätä suullaan, jolloin en saa kunnollista tuntumaa hevoseen. Olen myöskin huomannut tuon jutun, että Lupu toimii paremmin, jos keksin jonkun tietyn tehtävän ja noudatan sitä, kuin menisin vähän sitä sun tätä miten sattuu :)

      Poista